Asiakaslähtöisesti auttaja ensin

JHL valitsi minut vuoden hoitajaksi 2016. Tunnustus sai kyynelet silmiini. Tässä työssä, jossa sote, kiky ja valinnanvapaus ovat päällimmäisinä monen mielessä, ei meitä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia paljon muisteta. Olen otettu tunnustuksesta ja haluan jatkaa työtä sosiaali- ja terveysaloja kehittäen.

Haluan nostaa esiin näkökulmia hoitotyön arjesta niin asiakkaan, työntekijän kuin esimiehenkin näkökulmista. Tärkeintä hoitotyössä on, että välittämisen tunne ja läsnäolo välittyvät. Nämä tunteet ovat läsnä kaikessa hoitajien työssä. Työntekijöiden jaksamista voidaan ehkäistä vain tiedostamalla riskejä ja sijoittamalla auttamistyötä tekevien ihmisten hyvinvointiin. Kuinka voi auttaa, jos on itse avuntarpeessa? Kuinka voi jättää oman historian sopivasti taakse, jos se on käsittelemättä?

Ruishalme ja Saaristo käsittelevät aihetta teoksessaan Elämä satuttaa – Kriisit ja niistä selviytyminen. Heidän mukaansa auttamistyötä tekevä työntekijä tuo auttaja-autettava-suhteeseen aina palasen omaa henkilöhistoriaansa. Syvästi eläytyvä ja empaattinen työntekijä saattaa helposti väsyä työroolissaan. Auttajan on tärkeää tunnistaa itsessään tapahtuvat psyykkiset reaktiot.

Selkeä käsitys auttamisen mahdollisuuksista ja rajoista osaltaan mahdollistavat työssä jaksamisen ja työn mielekkyyden. Itsestään huolehtiminen ja omien rajojen tunnistaminen ehkäisevät työssä uupumista. Henkisesti vaativassa ja kuormittavassa työssä tukeudutaan usein työtovereihin. Työyhteisö pystyy usein tarjoamaan tilannetta ymmärtävää tukea. Sijaistraumatisoituminen on arkea, etenkin raskaimmilla sosiaali- ja terveyssektorin työpaikoilla. Empaattinen vuorovaikutus on lähtökohta sijaistraumatisoitumiselle. Kun kohtaa toistuvasti muiden ihmisten kärsimyksiä, se auttajan omaan kokemusmaailmaan ja sen liittää omiin tunteiden ja järjen työnjakoon. Jokaisella auttajalla on riski väsyä. Etenkin, jos hän on tehokas ja pyrkii hoitamaan työnsä hyvin. Kyse ei ole kuuden minuutin työajan pidennyksestä, eikä välinpitämättömyydestä.

Koska työssä on yleistä, että kohtaamme usein äkillisiä kriisitilanteita, joihin liittyy paljon kärsimystä, kipua ja jopa kuolemia, on henkilöstön hyvinvointi turvattava. Päihdetyön asiakkaat tarvitsevat tukea kauhukokemuksissaan esimerkkinä väkivallan teot, itsemurhat, uudet diagnoosit. On luonnollista, että nämä tilanteet herättävät tunteita myös kokeneissa auttajissa. Hoitoaloilla onkin oleellista se, että huolehdit itsestäsi. Kun pidät itsestäsi huolta, voit huolehtia myös muista. Kaikessa työssäni haluan pitää henkilöstön hyvinvoinnin keskiössä. Kun henkilöstö voi hyvin, he jaksavat auttaa myös asiakkaita ja tukea työkaveria. Tärkeässä roolissa työssä jaksamisen näkökulmasta ovatkin epäviralliset ja viralliset keskustelut työyhteisössä sekä luottamuksellinen työilmapiiri. Ne tukevat työssä jaksamista.

Toivon, että tulevaisuuden JHL korostaa myös ajan antamisen merkitystä työryhmille ja henkilöstölle. Tärkeää nimittäin on varata aikaa tunteista keskustelulle. Ilman aikaa monet tunteet, joista on syytä keskustella, jäävät vaikuttamaan alitajuntaan ja aiheuttavat turhaa kiireen tunnetta ja saattavat aiheuttaa jopa pahaa mieltä. Auttajan hyvinvointi SOTE uudistuksen kynnyksellä on turvattava, jotta asiakkaita ja potilaita voidaan auttaa.