Päihteiden käyttö on riski mielenterveydelle

Olisi erityisen hienoa, jos yli 20-vuotta vanha huumestrategia uusittaisiin tällä hallituskaudella. Huume- ja päihdestrateginen ajattelu nivoutuu oleellisella tavalla mielenterveysstrategiaan. Minusta on erikoista, että asiaa ei enempää nosteta esiin mielenterveysstrategia 2030 -työssä. Mielenterveysstrategiaa valmistellaan parhaillaan ja painopisteet on avattu kansalaisille sekä organisaatioille kommentoitavaksi. Haluan siksi tuoda esiin Ehkäisevän päihdetyön verkoston näkemyksen.  EPT-verkostoon kuuluu 50 valtakunnallista ehkäisevää päihdetyötä tekevää järjestöä. EPT-verkosto esittää huolensa siitä, ettei päihteitä ole mainittu mielenterveysstrategian painopisteissä.

Painopisteinä on tuotu esiin mielenterveys pääomana ja oikeutena sekä korostettu palveluiden kehittämistä. Suomalaisista 564 000 kuuluu alkoholinkäyttötapojensa perusteella pitkäaikaisten alkoholihaittojen riskiryhmään. Kaikista alkoholia käyttävistä aikuisista 22,4 prosenttia on kokenut alkoholin nauttimisen yhteydessä kielteisiä asioita, kuten katumusta tai väkivaltaa. Päihteiden käytön vaikutus mielenterveyteen on kiistaton; päihteet altistavat psyykkisille häiriöille, minkä lisäksi niitä käytetään pahan olon, kuten masennuksen, lievittämiseen. Yksilötasolla on yleistä, että samalla henkilöllä on elämänsä aikana sekä päihde- että mielenterveysongelmia. Esimerkiksi alkoholiongelmaisista noin 40 prosenttia kokee elinkaarensa aikana psykiatrisia häiriöitä ja moni huumausaine aiheuttaa käyttäjille masennusta ja ahdistusta. Usein itsemurhan taustalla on päihdeongelma.

 

Koska päihteet aiheuttavat monenlaista haittaa sekä yksilö- että yhteiskuntatasoilla, ja koska päihteiden käytöllä on haitallinen vaikutus ihmisten mielenterveydelle sekä toimintakyvylle, on erityisen tärkeää muistaa päihteet osana tulevaa mielenterveysstrategiaa.  EPT-verkosto ehdottaa, että strategiaan kirjataan päihteiden käyttö sekä päihdeongelmat varsinkin painopistealueisiin: 1. Mielenterveys pääomana, 3. Mielenterveysoikeudet ja 4. Ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja- alaiset palvelut.

 

Mielenterveydelle pääomana saa parhaat mahdolliset lähtökohdat silloin, kun yksilön arki on toimivaa ja ehkäisevästä päihdetyöstä on huolehdittu esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla. Päihdehaittojen vähentäminen ja riskien tunnistaminen rakentaa hyvän mielenterveyden edellytyksiä kaiken ikäisillä ja mahdollistaa mielenterveysoikeuksien toteutumisen. Oikeuksien toteutumisessa tulee ottaa huomioon varsinkin päihdeongelmaisten tilanne, sillä he tarvitsevat erityistukea ja toimivia palveluita. Pelkkä toimeentulon tai osallisuuden tuki ei riitä takaamaan oikeuksia mielen hyvinvointiin. Palveluja tulee lisäksi kehittää asiakaslähtöisiksi niin, että niiden tarjonnassa huomioidaan toisiinsa läheisesti liittyvät päihde- ja mielenterveysongelmat. Palveluiden kehittämiseen liittyy myös läheisten yhä parempi huomioiminen.

 

Mielenterveysstrategiaan tulee ottaa mukaan yllä olevat näkökulmat sekä tunnistaa päihteidenkäytön ja mielenterveyden yhteys niin ehkäisevässä työssä kuin palvelujärjestelmässäkin. Päihteiden käyttö on yksi suuresti suomalaisten mielenterveyteen liittyvä asia. Otetaan mallia Helsingistä ja yhdistetään mielenterveys- ja päihdekeskukset. Vastataan ihmisten tarpeisiin.

MirkaVainikka

Olen myönteisen asenteen ja vahvat yhteiskuntasuhteet omaava, haasteista pitävä, oppimis- ja yhteistyökykyinen Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja. Koulutukselta olen sosionomi (ylempi amk), lähihoitaja ja ylioppilas. Rakastan läheisteni lisäksi liikuntaa ja etenkin jalkapalloa. Pidän haasteista ja viihdyn ihmisten seurassa. Arvoissani ihminen tulee aina ensin. <3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu