Huumeriippuvuuteen liittyvä tabu ei saa estää C-hepatiitin hoitoa

Sain osallistua 13.6.2019 kahteen C-Hepatiittia käsittelevään kansainväliseen seminaariin Helsingissä. Selväksi kävi se, että Suomessa ei tiedetä riittävästi C-Hepatiitista. Moni sekottaa C-Hepatiittin A- ja B-Hepatiittiin. Lisäksi ei tiedetä, että C-hepatiittia vastaan ei ole rokotusta. Kun C-hepatiitti kroonistuu, se lisää merkittävästi maksakirroosin ja -syövän riskiä. Päihderiippuvuutta sairastavan maksa on muutoinkin kovassa rasituksessa.

Seminaareissa jaoimme kokemuksiamme C-Hepatiitti tilanteesta Euroopassa sekä vankien ja suonensisäisten huumeiden käyttäjien tartuntariskeistä. Halu eliminoida Hepatiitti C on olemassa. Suomessa C-hepatiittivirus (HCV) tarttuu yleisimmin suonensisäisesti huumeita käyttävien keskuudessa käyttäjältä toiselle. Riskiryhmään kuuluvat myös heidän läheisensä ja jopa terveydenhuollon ammattilaiset.

Koska C-hepatiitista ja sen tartuntatavoista ihmisillä ei ole riittävästi tietoa, joka vuosi joku sairastuu varomattomuuden takia. C-hepatiitin hävittämiseksi tarvitaan toimia juuri huumeiden käyttäjille. Täytyy muistaa, että osa suonensisäisten huumeiden käyttäjistä tiedostaa C-hepatiitin riskit ja toimii vastuullisesti, mutta osa ei piittaa omasta eikä lähimmäistensä terveydestä.

Harva ihminen suojaa itseään, kun hoitaa läheisensä haavoja. Onkin tärkeä aina suojata itsensä, kun on veren kanssa tekemisissä. Tieto HCV:n leviämisen tavoista ei ole tavoittanut ihmisiä riittävästi ja monesti huumeiden käyttäjien läheiset ovat ihmeissään, kun puhutaan tartunta riskistä. Moni pohtii käyttäneensä tuttujenkin kanssa samaa höylää esimerkiksi ihokarvojen ajamiseen.

Suomessa on kuntia, jotka laiminlyövät terveysneuvonta työtä ja C-Hepatiitin hoitoa. Tähän pitää puuttua määrätietoisesti.  Ei ihmisiä saa syrjiä tai hoitoa lyödä laimin sen takia, että useat C-hepatiittipotilaat sairastavat toista vakavaa, hengenvaarallista sairautta, huumeriippuvuutta. Asiallisen tiedon jakaminen ja riskiryhmien palvelut on saatava kuntoon.

Suomessa C-hepatiitin kantajia on arviolta 22 000. Vuonna 2018 tartuntautirekisteriin ilmoitettiin 1 171 uutta tartuntaa. Eniten tartuntoja ilmeni 20 – 24-vuotiaiden ikäryhmässä. Tänä vuonna tartuntailmoituksia on kaikkiaan jo 487 kappaletta.

Suomi on sitoutunut Maailman terveysjärjestön WHOn tavoitteeseen hävittää C-hepatiittivirus vuoteen 2030 mennessä. Toukokuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi asiantuntijaryhmän laatiman hoitopolun C-hepatiitin hävittämiseksi. On hyvä, että viruksen hoidosta siirrytään sen tunnistamiseen ja eliminointiin. Suunta on oikea.

C-hepatiitista tiedottaminen ja sen tunnistaminen ovat jo osa hoitotyötä niin huumeiden korvaushoidossa kuin suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveysneuvonnassa. Mutta myös muun perusterveydenhuollon tulee hoitaa huumeiden käyttäjiä muiden potilaiden tavoin, jotta pystymme löytämään kaikki C-hepatiittitapaukset sekä hoitamaan ihmiset. Sitä paitsi C-Hepatiitin hoitoon on nykyään helppo lääkehoito.

Uusi hallituksemme on kirjannut hallitusohjelmaansa, että tavoitteita huumehoidosta ja haittoja vähentävästä työstä. Tähän työhön tarvitaan oikeita tekoja. Kirjaukset tarjoavat hyvän pohjan C-hepatiitin hävittämiseksi. Nyt tarvitaan konkreettisia tekoja ja korvamerkittyä rahaa C-hepatiittityöhön niin täällä Suomessa kuin muuallakin. Tarvitsemme tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon, huumeiden käyttäjien ja heidän läheistensä kanssa – sekä valtiolta riittävät resurssit tähän työhön.

Huumeiden käyttäjiin ja heidän läheisiinsä liittyvä stigma ei saa heikentää heille tarjottavia terveyspalveluja. Päinvastoin, HCV:n eliminoimiseksi on syytä testata ja hoitaa ne ihmiset, jotka kuuluvat suonensisäisesti huumeita käyttävien ihmisten sosiaaliseen verkostoon. Samanaikaisesti pitää etsiä yhdessä keinoja, miten sairaudelta voidaan tulevaisuudessa suojautua ja miten se eliminoidaan.

Ei suljeta silmiä. Ei syrjitä. Tähdätään yhdenvertaiseen Suomeen ja hoidetaan C-Hepatiittia joka kunnassa. Eliminoidaan C-Hepatiitti Suomesta.