Aikuinen, kysy nuoren kuulumisia
Useimmissa kouluissa ja lukioissa koulut alkavat huomenna. Aikuisten katseet kääntyvät pieniin ekaluokkalaisiin isoine reppuineen. Samanaikaisesti aikuisten on syytä katsoa myös isompia koululaisia ja toisen asteen opiskelijoita. Heistäkin monen sisällä myllertää. Vaarana ei niinkään ole liikenne, vaan elämänmuutos ja yksinäisyyden tunne. Monilla vaihtuu koulu tai alkaa opiskelu uudella paikkakunnalla. Tuttuja tai perhettä ei ole lähellä. Vaikka nuori onkin jo olemukseltaan aikuinen, sisältä muutos tuntuu pelottavalta ja vastuu isolta. Löydänkö uusia kavereita? Kuinka toimin, kun perhe ei ole enää lähellä?
Itse muistan, kun aikanani muutin opiskelemaan lähihoitajaksi Mikkeliin Otavaan. Veimme kaikki tavaramme isäni kanssa jo viikkoa ennen koulun alkua uuteen paikkaan. Haluisin pärjätä omillani, mutta muistan, kuinka ajatus uudesta asuinympäristöstä jännitti. Miten minä kaupunkilaistyttö sopeudun pikkukylän arkeen. Ensimmäisen viikon kuljin yksin pikkukylällä, joka oli nopeasti tutkittu loppuun. Onnekseni kuulin, että eräs tuttavani peruskoulusta aloittaa opiskelun samalla kylällä. Meistä tuli heti toistemme tuki ja turva. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikille ei käy yhtä hyvin. Vieraalla paikkakunnalla ja muutoinkin yksinäisyys voi iskeä.
Suomen Mielenterveysseuran mukaan yksinäisyys on monen lapsen ja nuoren elämänlaatua heikentävä kipeä tunne. Tutkimusten mukaan joka viides lapsi tai nuori kärsii vakavasta yksinäisyydestä. Mielenterveysseuran mukaan yksinäisyys on subjektiivinen tunne ja itsensä voi tuntea yksinäiseksi myös ryhmässä. Nyyti ry kuvaa tunnetta nettisivuillaan: ”Yksinäisyys voi olla hetkittäistä, se voi liittyä tiettyihin tilanteisiin. Yksinäisyys voi olla myös pysyvämpää ja ulottua monelle elämänalueelle. Joillakin yksinäisyys helpottaa ajan myötä, kun elämäntilanteet muuttuvat. Toisia yksinäisyys koskettaa syvemmin, ja osa ihmisistä joutuu kulkemaan yksinäisyyden tunteen kanssa läpi koko elämän.” Meidän aikuisten on nähtävä nuoret ja heidän tarpeensa.
Kun nuori itsenäistyy, tilaa pitää antaa ja luottamus pitää näyttää. Silti nuorta ei saa unohtaa tai jättää yksin. On tärkeää kysyä kuulumisia ja toivottaa hyvää yötä. Huolehditaan lapsistamme ja nuoristamme. Varotaan liikenteessä isoreppuisia pikkuihmisiä ja kysytään isommilta: ”Mitä sinulle kuuluu?”. Ollaan yhteydessä läheisiimme, sillä se on tärkeä arjen voimavara jokaiselle lapselle ja nuorelle. Mukavaa arjen aloitusta.
LÄHTEET:
OPH. 7.8.2019 Opetushallitus internet.
Suomen mielenterveysseura 7.8.2019 internet.
Kommentit (0)