Elämän ja kuoleman kysymyksiä sekä pienempiä kriisejä

Vuosi 2019 on nyt lopuillaan. Vuoteen on mahtunut monenlaista niin henkilökohtaisessa elämässäni kuin yhteiskunnassa. Asiat pitää osata laittaa mittasuhteisiinsa. Saimme tietää, että huumekuolemien määrä kasvoi 2018 yli viidenneksellä toissa vuodesta. Päättyvänä vuonna Irti Huumeista ry:ssä surutyötä on riittänyt vuoden jokaiselle päivälle. Kuolema on aina lopullista. Toisin kuin tämän vuoden hallituskriisi ja vastaavat. Ne ovat vain asioita, joista näytetään selviytyneen kunnialla.

Suomen erityispiirre on se, että meillä käytetään paljon lääkkeitä, jotka luokitellaan huumeiksi. Moni ei edes ajattele, että tällöin on kyse huumeidenkäytöstä. Toinen erityispiirre on sekakäyttö. Voidaan sanoa, että huumeidenkäyttö arkipäiväistyy ja nivoutuu tiiviisti päihdekuolemiin. Erityinen huoli liittyy huumeasenteiden muutokseen. Kuin aikuisten asenteet muuttuvat, myös lasten ja nuorten asenteet muuttuvat siinä mukana. Tänä vuonna yhä nuoremmat ovat joutunut yhä vakavampiin huumemaailman ongelmiin, koska eivät ole ymmärtäneet rikollismaailmaan liittyviä riskejä.

Kannan syvää huolta siitä, että vastakkainasettelun aika näyttää palaavan. Eikö meidän tehtävä aikuisina ole huolehtia siitä, että tulemme toimeen erilaisten ihmisten kanssa, suojelemme arjen rauhaa ja huolehdimme vastuullisesti tulevista sukupolvista. Eikö jokaisen olisi syytä yrittää nähdä oman päihdekäyttäytymisensä haasteet ja se, mihin päihteitä tarvitsee. Tämä on minusta se iso kuva, jonka kautta Suomi voi menestyä niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Meidän tulee huolehtia itsestämme ja kanssaihmisistämme sekä herätellä yhteiskuntaa uusien haasteiden edessä.

Vastakkainasettelulle ei ole varaa. Arjen rauhaa tulee vaalia ja päihdekuolemia ehkäistä. Kuolema on aina lopullista. Huumekuolemien ja huumeidenkäytön lisääntymisen pysäyttäminen on elämän ja kuoleman kysymys. Voisimmekohan startata vuoden niin, että jätämme syömättä lääkkeet, joihin meillä ei ole reseptiä, ja pidämme alkoholin käytön osalta tipattoman tammikuun. Eli olisiko tänä vuona aika tehdä ihmiskoe nimeltä tahdikas tammikuu?

MirkaVainikka
Sosialidemokraatit Helsinki

Olen myönteisen asenteen ja vahvat yhteiskuntasuhteet omaava, haasteista pitävä, oppimis- ja yhteistyökykyinen Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja. Koulutukselta olen sosionomi (ylempi amk), lähihoitaja ja ylioppilas.

Rakastan läheisteni lisäksi liikuntaa ja etenkin jalkapalloa. Pidän haasteista ja viihdyn ihmisten seurassa. Arvoissani ihminen tulee aina ensin. <3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu