Elämän ja kuoleman kysymyksiä sekä pienempiä kriisejä
Vuosi 2019 on nyt lopuillaan. Vuoteen on mahtunut monenlaista niin henkilökohtaisessa elämässäni kuin yhteiskunnassa. Asiat pitää osata laittaa mittasuhteisiinsa. Saimme tietää, että huumekuolemien määrä kasvoi 2018 yli viidenneksellä toissa vuodesta. Päättyvänä vuonna Irti Huumeista ry:ssä surutyötä on riittänyt vuoden jokaiselle päivälle. Kuolema on aina lopullista. Toisin kuin tämän vuoden hallituskriisi ja vastaavat. Ne ovat vain asioita, joista näytetään selviytyneen kunnialla.
Suomen erityispiirre on se, että meillä käytetään paljon lääkkeitä, jotka luokitellaan huumeiksi. Moni ei edes ajattele, että tällöin on kyse huumeidenkäytöstä. Toinen erityispiirre on sekakäyttö. Voidaan sanoa, että huumeidenkäyttö arkipäiväistyy ja nivoutuu tiiviisti päihdekuolemiin. Erityinen huoli liittyy huumeasenteiden muutokseen. Kuin aikuisten asenteet muuttuvat, myös lasten ja nuorten asenteet muuttuvat siinä mukana. Tänä vuonna yhä nuoremmat ovat joutunut yhä vakavampiin huumemaailman ongelmiin, koska eivät ole ymmärtäneet rikollismaailmaan liittyviä riskejä.
Kannan syvää huolta siitä, että vastakkainasettelun aika näyttää palaavan. Eikö meidän tehtävä aikuisina ole huolehtia siitä, että tulemme toimeen erilaisten ihmisten kanssa, suojelemme arjen rauhaa ja huolehdimme vastuullisesti tulevista sukupolvista. Eikö jokaisen olisi syytä yrittää nähdä oman päihdekäyttäytymisensä haasteet ja se, mihin päihteitä tarvitsee. Tämä on minusta se iso kuva, jonka kautta Suomi voi menestyä niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Meidän tulee huolehtia itsestämme ja kanssaihmisistämme sekä herätellä yhteiskuntaa uusien haasteiden edessä.
Vastakkainasettelulle ei ole varaa. Arjen rauhaa tulee vaalia ja päihdekuolemia ehkäistä. Kuolema on aina lopullista. Huumekuolemien ja huumeidenkäytön lisääntymisen pysäyttäminen on elämän ja kuoleman kysymys. Voisimmekohan startata vuoden niin, että jätämme syömättä lääkkeet, joihin meillä ei ole reseptiä, ja pidämme alkoholin käytön osalta tipattoman tammikuun. Eli olisiko tänä vuona aika tehdä ihmiskoe nimeltä tahdikas tammikuu?
Siinä missä suomalaisen henkirikoksen perustyyppi on humalaisten ryyppykaverien välinen puukotus niin suomalaisen huumekuolemn perustyyppi on buprenorfiinin (Subutex), alkoholin, ”bentsojen” ja pregabaliinin (Lyriva) aiheuttama sekakäyttökuolema, jossa pääasiallinen kuoleman aiheuttaja on buprenorfiini. Yksistään tai ainoana päiheenä käytettäessä buprenorfiini ei aiheuta juurikaan kuolemantapauksia vaan kuolemat aiheutuvat noiden muiden ”lamaavien” päihteiden yhteisvaikutuksesta. Suomalainen huumekuolema on ennenkaikkea sekakäyttökuolema johon yleensä liittyy alkoholi. Vielä enemmän kuin huumausaineet, niin kuolemia aiheuttaa alkoholi ja alkoholiperäiset kuolinsyyt. Päihdekuolemia leimaa yleensä voimakas päihtymyshakuisuus ja pitkäaikainen jatkuva käyttö.
Jos huumekuolemia tai päihdekuolemia halutaan vähentää niin pahasti päihdeongelmaisille pitäisi kehittää tai taata toimivampaa (mieluiten lääkkeetöntä) laitoskuntoutusta yhdistettynä muihin sosiaalialan palveluihin että heidän elämänsä saataisiin uudelle uralla. 100.000 euron laitosjakso on kannattava myös yhteiskunnallisesti silloin kun sillä saadaan syrjäytynyt nuori esim. työelämään sen sijaan että hän kuluttaa vankeinhoidon ja yhteiskunnan resursseja 1.000.000 eurolla elinaikanaa.
Mutta kaikki päihdeongelmaiset tai huumeidenkäyttäjät eivät ole syrjäytyneitä sekakäyttäjiä. Joukossa on työssäkäyviä, opiskelijoita, eläkeläisiä kaikista ikä- ja yhteiskuntaluokista. He tarvitsevat myös erilaista neuvontaa ja päihdepalveluja. Kuitenkin päihdepalvelut huumausaineisiin liittyen ovat suunniteltu ensisijassa vain varsinaisille narkomaaneille tai tiettyjen epäiltyjen seulomiseen. Niin sanotun ”viihdekäyttäjän” on hankala saada apua tai neuvontaa leimaantumisen tai käytön paljastumisesta johtuvien hankaluuksien takia (niin ajokortti-, PKV-lääkeresepti-, opiskelupaikka- tai työpaikka- tai jopa vakuutusasioiden vuoksi. Jos olet opiskeleva tai työssäkäyvä huumeiden käyttäjä jolta huumeidenkäyttö alkaa lähteä lapasesta, niin voit olla tilanteessa että avunhakeminen väärältä taholta aiheuttaa enemmän ongelmia kuin senhetkinen päihteidenkäyttö ja silti jotain pitäis tehdä?. Onhan tietysti erilaiset 12-askeleen ryhmät ja muu vastaava toiminta, mutta työssäkäyvät tai opiskelevat viihdekäyttäjät ovat helposti ”väliinputoaja-ryhmä” päihdepalveluissa.
Ilmoita asiaton viesti
Siitä lähtien kun ihmisen esivanhemmat Afrikassa huomasivat elefanttien, apinoiden ja kavioeläimien tavoin tulevansa känniin käyneistä hedelmistä – pää on pyritty sekoittamaan viinalla.
Nykyään suuntaus on huumeisiin, ja hallituksessakin istuu ministereitä, jotka ajavat eräiden huumeiden laillistamista.
Lapsenusko ajaa heitä kuvitelmassaan, että kannabis olisi vaaraton huume.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka ajaa huumeiden laillistamista Suomessa. Ei yksikään poliitikko. Sun lapsenusko on mieletön, kun kuvittelet että kieltolaki toimii
Ilmoita asiaton viesti
Onko lapsenuskoisen noin vaikea ymmärtää, että huumeiden käytön rangaistavuuden poistaminen on käytännössä sama, kuin huumeiden käytön laillistaminen?
Viite:
”Ohisalo: Vihreät kannattaa huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista”
https://yle.fi/uutiset/3-11044373
Ilmoita asiaton viesti
Niin mä en näe mitään järkeä rangaista käyttäjiä. Samoilla linjoilla on suurin osa tutkijoista ja päihdealan ammattilaisista. Onhan toi huumeiden laittomuus ihan päätöntä muutenkin. Veronmaksajien rahojen tuhlausta.
Ilmoita asiaton viesti
”Onko lapsenuskoisen noin vaikea ymmärtää, että huumeiden käytön rangaistavuuden poistaminen on käytännössä sama, kuin huumeiden käytön laillistaminen?”
Laillistaminen toki olisi kaikista paras ratkaisu, rikollisliigoilta päätulonlähde alta, aineet olisi puhtaita turvallisilla pitoisuuksilla, ikäraja- ja laadunvalvonta, haittaverotus, mutta on dekriminalisaatiokin nykymallia parempi. Kiellot ei kysyntään vaikuta pätkääkään ja kieltolaki ei kumoa kysynnän ja tarjonnan lainalaisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
”Lapsenusko ajaa heitä kuvitelmassaan, että kannabis olisi vaaraton huume. ”
Ei ole olemassa haitatonta ja täysin riskitöntä päihdettä. Kaikkiin päihteisiin käytettynä liittyy aina jossain määärin haittoja ja riskejä. Jopa kahvi liiallisesti käytettynä aiheuttaa haittavaikutuksina esim. ”mahanpuruja” tai univaikeuksia.
Jos puhutaan psyykkisesti terveen aikuisen ihmisen vähäisestä päihteenkäytöstä niin kannabis lienee yksi vähähaittaisimmista ja turvallisimmista. Sitä se ei todellakaan ole jos nuori, valmiiksi mielenterveysongelmainen ja syrjäytynyt nuori alkaa käyttää sitä päivittäin suuria määriä. Aivan varmasti tulee ongelmia tavalla tai toisella.
Jos alkoholia vertailtaisiin perinteisiin huumausaineisiin niin päihdyttävyydeltään (mikä altistaa häiriökäyttäytymiselle ja onnettomuuksille) se olisi yksi pahimmista, pitkäaikaisterveyshaitoiltaan varmaankin keskikastia, riippuvuuspotentiaaliltaan keskimääräistä pahempi. Helpon annosteltavuuden ja tuotevalvonnan suhteen se on suhteellisen turvallista ja helppoa käyttää yliannostusriskin suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
”Vastakkainasettelulle ei ole varaa.”
Silti kiellätte dekriminalisaation selvät positiiviset vaikutukset ja ulisette kahden raiteen mallin perään, Torsti Koskisen rahastolle tietty pitää kumartaa. Korrupt äs fook.
Ilmoita asiaton viesti