Hoito on ratkaisu – Ei huumekuolemille

Torstaina 31.8. vietetään Overdose Awareness Daytä, eli yliannostuskuolemien ehkäisypäivää. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta yliannostuskuolemista ja muistaa yliannostukseen menehtyneitä.  

Saimme Irti Huumeista ry:hyn vastikään kirjeen huumeriippuvuuteen sairastuneen ihmisen äidiltä ja avovaimolta. Kirjeestä paistoi epätoivo rakkaan ihmisen tilanteesta. Hänelle on haettu apua useita kertoja siinä uskossa, että hyvinvointivaltio pitää huolta omistaan, mutta näin ei ollut tapahtunut. Huumeriippuvuuteen sairastunutta ihmistä oli pompoteltu tiskiltä toiselle ja nostettu käsiä pystyyn sanoen: “Ratkaisu ei kuulu palveluvalikkoomme.” Tämä asian ei pitäisi olla sairastuneen ihmisen tai hänen läheistensä huoli. Vieroitushoidon saaminen ei saa olla näin vaikeaa ja huoli hoidon puutteesta ei saa kasaantua koko perheelle. 

Nuorten huumekuolemien määrä on kasvanut voimakkaasti, ja Suomi on nuorten huumekuolemien kärkimaita Euroopassa. Suomessa huumeet vievät useammin hengen kuin esimerkiksi liikenneonnettomuudet. Kun liikennekuolemat olivat 1970-luvulla huipussaan, penäsi presidentti Kekkonen vuoden 1973 puheessaan toimenpiteitä kuolemien vähentämiseksi. Niihin myös ryhdyttiin. Miksi huumekuolemien osalta ei toimita samoin?

Tarvitsemme tekoja huumekuolemien ehkäisemiseksi. Tehokkaita menetelmiä on olemassa. Korvaushoito on tutkitusti tehokas tapa ehkäistä etenkin opioideja käyttävien huumekuolemia.  Korvaushoidon rinnalla on tarjottava muita, esimerkiksi psykososiaalista tukea. Tiedetään myös, että hoidon keskeyttäminen tai lopettaminen lisää riskiä yliannostukseen. Tarvitaan siis matalan kynnyksen palveluita, uudenlaista hoidon järjestämistä sekä asennetta hoitaa huumeriippuvuuteen sairastuneita ihmisiä.  

Yliannostuskuolemien välttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että kynnys hoidon piiriin pääsemiseksi on mahdollisimman matala. Yliannostustilanteessa on tärkeää soittaa apua paikalle viipymättä. Norjassa teetetyn kyselyn mukaan yli 40 prosenttia nuorista ei uskaltanut soittaa apua paikalle yliannostustilanteessa. Suomessa tilanne on lähes samankaltainen ja on syytä kertoa nuorille, että apua tulee soittaa. Kun on elämästä ja kuolemasta kysymys, ambulanssin henkilökunta keskittyy ihmisen hengissä pitämiseen.   

Yksikin nuoren huumekuolema on liikaa. Ja kuten saamassamme kirjeessä todettiin: “Suurimman osan puolesta taisteli joku samaan aikaan, kun he jäivät tarvitsemansa avun ulkopuolelle.” Helpotetaan huumeriippuvuuteen sairastuneiden ihmisten surua, epätoivoa ja tuskaa. Helpotetaan hoitoon pääsyä. Hoito on ratkaisu!