Mielenterveyttä ja työkykyä edistettävä 

Miksi lainsäädäntö on olemassa? Mihin mielenterveys ja päihdelainsäädännöllä on syytä pyrkiä? Mihin päihde ja mielenterveyspolitiikassa tulee pyrkiä? Mielestäni on tärkeää viestiä, että mielenterveyden ongelmien itsehoitoon eivät huumeet sovi eikä niidekäyttö ole muutenkaan suositeltavaa. Käyttöön liittyy riskejä. Mielenhyvinvointia tulee hoitaa osaavien ammattilaisten ohjeiden mukaan. Hienoa on myös se, että nyt keskustellaan hoitotakuusta ja terapiatakuusta.   

 

Nuoruudessani 1990-luvulla moni ajatteli, että porttiteoria on pätevä teoria ja tarkoittaa, että kannabiksen ja muiden miedompien huumausaineiden käyttöä seuraa usein kovempien huumausaineiden käyttö. Tänä päivänä asia ei ole yksiselitteinen moni, sillä nuori aloittaa huumeiden käytön muillakin tavoin, kuten esimerkiksi lääkkeillä. Joka tapauksessa minusta oleellisin kysymys on se, miten nuorten mielenterveyttä hoidetaan ja kuinka päihdepsykiatrinen osaaminen saadaan riittävän vahvaksi myös perusterveydenhuollossa. Nuoruudessani ensimmäinen huume, johon törmäsin oli kannabis. Meidän kaveriporukassa naureskeltiin, kun jollain puhkesi psykoosi ja pari viikkoa meni ”hesessä” eli Hesperian sairaalassa (nyk. HUSin Psykiatriakeskuksessa). Tilanne ei olisi ollut naurun asia, jos olisimme tienneet, millainen tila on psykoosi. 

 

Psykoosi on todellisuudentajun vakavaa häiriintymistä, joka tavallisimmin ilmenee harhaluuloina tai aistiharhoina. Oireet voivat johtua myös päihteiden käytöstä. Psykoosit ovat taustaltaan monitekijäisiä. Tällä tarkoitetaan sellaista ominaisuuden tai taudin syntyä, jossa vaikuttavia geenejä on useita (yleensä satoja tai jopa tuhansia) ja jossa myös ympäristötekijöillä on osuutta sairastumisalttiuteen. Psykoosien hoito edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Lääkehoidon lisäksi tarvitaan yksilöllisesti räätälöityä kuntoutusta. Keskeisiä kuntoutusmuotoja ovat oireidenhallintaryhmät, arkielämän ja sosiaalisten taitojen harjoittelu, ammatillinen kuntoutus sekä psykoterapeuttiset hoitomuodot.  (THL 2019) 

 

Ajattelen, että yhteiskunnan pitää etsiä ratkaisuja, joilla mielenterveyttä edistetään ja varoa samaan aikaan ratkaisuja, jotka voivat toimia päinvastoin. Nyt jos koskaan meidän tulee perehtyä pohjasyihin syrjäytymisen, itsemurhien, huumekuolemien ja mielenhaasteiden takana. Yhteiskunnan tulee osoittaa paremmin apua, kun ihmisellä on henkisesti vaikeaa. Syynä voi olla koulukiusaaminen, yksinäisyys, kyvyttömyys käsitellä omia tunteita tai hoitamattomat mielenterveysongelmat. Ihmistä ei saa jättää yksin ongelmiensa kanssa. Pitää myös avoimesti pohtia, missä määrin huumeiden käytön arkipäiväistyminen ja käytön kasvaminen ovat lisäämässä näitä ongelmia. 

 

Koen, että meillä on päihdepsykiatrian osaamisvajetta monella sektorilla. Tärkeintä on turvata mielenterveys- ja huumekuntoutus sekä ulottaa viikon hoitotakuu myös psykiatriseen ja vieroitushoitoon pääsemiseksi. Aiheellista on myös nostaa päihdesana mielenterveysstrategian otsikkoon sekä pysähtyä miettimään päihde- ja mielenterveysongelmien yhteyksiä sen sijaan, että niitä pohditaan kahdella eri tahollaHallitusohjelman kaksi isoa strategiaa tulisi näin hoidettua samalla kertaa eteenpäin. 

 

Yhteiskunnassa on tärkeää vaikuttaa myös asenteisiin ja siihen, mikä on ok. On tärkeää, että yhteiskunta ei salli huumeiden käyttöä julkisilla paikoilla ja ettei huumeisiin liittyvä toiminta ole suositeltavaa yleisesti yhteiskunnassa. Ydinkysymys on mielestäni se, kuinka voimme suojella ihmisiä, etenkin lapsia ja nuoria, parhaiten huumeiden käytöltä ja niiden lieveilmiöiltä. Asenteiden lieventyminen huumeiden käyttöön on huolestuttava ilmiö ja madaltaa kynnystä kokeilla huumeita. Jokainen kannabiksen käytöstä seuraava psykoosi on liikaa. 

 

Mielenterveysstrategiaa pohdittaessa toivon hallituksen käsittelevän myös päihteiden ja huumeiden käyttöä sekä niistä johtuvia mielenterveysongelmia.  Lisäksi odotan hallitukselta maltillisia ratkaisuja ja pitkäjänteistä kehittämisotetta huumestrategisissa linjauksissa. 

 

Lähteet: 

THL https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/psykoosit 

MirkaVainikka

Olen myönteisen asenteen ja vahvat yhteiskuntasuhteet omaava, haasteista pitävä, oppimis- ja yhteistyökykyinen Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja. Koulutukselta olen sosionomi (ylempi amk), lähihoitaja ja ylioppilas. Rakastan läheisteni lisäksi liikuntaa ja etenkin jalkapalloa. Pidän haasteista ja viihdyn ihmisten seurassa. Arvoissani ihminen tulee aina ensin. <3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu