Nuorten huumekuolema ei välttämättä ole turha, vaikka se on kivulias läheisille

Eilen A-Studiossa keskusteltiin huumekuolemista. Odotin keskustelusta paljon, koska sitä oli valmisteltu huolella. Paikalla asiantuntijoina olivat arvostamani Tuukka Tammi THL:stä ja osastonhoitaja Elli Peltola Symppiksistä. Joulukuussa keskustelimme Beritin kanssa Hilman tarinan kertomisesta A-studiossa. Minusta Beritin toteamus jätti ajateltavaa heti ensimmäisen keskustelumme jälkeen: ”Jos yksikin nuori jättää kokeilematta huumeita Hilman tarinan vuoksi, Hilman kuolema ei ollut turha.” Nuo sanat jättivät pysyvän jäljen sydämeeni. Tuolloin Hilma oli nukkunut pois vain muutama viikko aiemmin.

Usein puhumme, että huumekuolemat ovat turhia. Ehkä meidän pitäisi tutkia huumekuolemia tarkemmin. Irti Huumeista ry:ssä olemme kohdanneet useita tapauksia, joissa nuoren sairaus jää hoitamatta huumeiden käytön tai kokeilun vuoksi. Esimerkkejä on fyysisistä sairauksista, kuten diabeteksesta, mielenterveyden häiriöihin. Koko vastuuta ei voi vyöryttää vanhemmille. Lasten ja nuorten terveydenhuollossa ja sairaudenhoidossa iso vastuu on kunnilla ja valtiolla. Lasten ja nuorten päihdehoitoa ei voi eikä pidä tehdä samalla tavoin kuin aikuisten. Vastuu hoitoonpääsystä ei kuulu lapselle tai nuorelle. Surullinen tosiasia on, että lapsille ja nuorille on liian vähän tarjolla päihdehoitoa.

Lasten ja nuorten huumeiden käytössä uutena ilmiönä ovat nousseet esille ns. euron pillerit. Kysyin omalta nuoreltani, mitä nämä ovat. Vastaus oli, että jotain rauhoittavia. Kun esitin saman kysymyksen poliisille, arvio oli, että kyseessä ovat laittomissa laboratorioissa valmistetut pillerit, joiden laatu vaihtelee samankin pilleripurkin sisällä. Eli jos kolme ihmistä ottaa samasta purkista samannäköisen pillerin, yksi heistä voi saada pillerin, joka ei sisällä mitään psyykeen vaikuttavaa ainetta, yksi saa rauhoittavaa ainetta sisältävän pillerin ja yksi saa kuolemaan johtavan fentanyyliä sisältävän pillerin. Kun poliisi takavarikoi näitä pillereitä, jokaisen pillerin koostumus pitää tsekata erikseen ja koostumukset vaihtelevat paljon.

Lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä on tärkeä käydä huolellinen keskustelu myös hänen perheensä kanssa. On arvioitava, millaisesta huumeiden käytöstä on kyse ja samalla annettava etenkin mielenterveyspalveluja. Etenkin nepsynuorten, eli neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien nuorten, osalta pitää olla erityisen huolellinen hoitolinjoja valittaessa. Toivon, että tulevaisuudessa Suomessa tutkitaan myös sitä, millaisia hoitolinjauksia huumekuolemia ennen on asiakkaalle tehty. Vastuu on yhteinen ja huumekuolemien kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun on yhteiskunnallisesti tärkeä teko.

Huumekuolemat ovat kauhistuttavia meille kaikille. Samalla olen kiitollinen, että olen tutustunut viime syksynä tragedian kohdanneisiin ihmisiin. Tiedän omastakin kokemuksesta, miten huumekuolema vaikuttaa läheisiin. Te molemmat, Berit ja Jaana, olette opettaneet minulle valtavasti ja samalla tehneet jo nyt yhteiskunnallisesti tärkeää työtä. Toivon, että yhteistyömme jatkuu. Viimeksi tänään olen tuntenut sen merkityksen tätä tekstiä kanssanne pallotellessa. Jaanan sanoista erityisesti sydämeeni jäivät sanat siitä, että vanhemman täytyy vain toivoa, ettei lapsen suojelusenkeli ummista silmiä hetkeksikään. Lapsen puolesta ei voi elää. Loppukädessä voi vain toivoa, että lapset tekevät viisaita ratkaisuja elämässään.

Huumeiden vastainen työ vaatii rohkeita ihmisiä ja kykyä kohdata sydäntä särkevä tapahtuma, jokaisen vanhemman pahin pelko. Toivon, ettei vanhemmuuden ja kasvatuksen eikä liioin kenenkään yksittäisen ihmisen roolia ylikorosteta. Loppujen lopuksi vastuulliset ja rakastavat vanhemmatkaan eivät voi luottaa siihen, että he pystyvät suojelemaan lapsiaan. Nyt kuulutan rohkeutta virkamiehiltä, tutkijoilta ja päättäjiltä. Vaikutetaan tähän asiaan yhdessä ja saatetaan nuorten mielenterveyspalvelut ja päihdehoito ajan tasalle. Yhteistyössä on voimaa.

Jaana Huomenta Suomessa syksyllä 2019 

Berit A-Studiossa 14.1.2019 

MirkaVainikka

Olen myönteisen asenteen ja vahvat yhteiskuntasuhteet omaava, haasteista pitävä, oppimis- ja yhteistyökykyinen Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja. Koulutukselta olen sosionomi (ylempi amk), lähihoitaja ja ylioppilas. Rakastan läheisteni lisäksi liikuntaa ja etenkin jalkapalloa. Pidän haasteista ja viihdyn ihmisten seurassa. Arvoissani ihminen tulee aina ensin. <3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu