Nuorten huumekuolema ei välttämättä ole turha, vaikka se on kivulias läheisille
Eilen A-Studiossa keskusteltiin huumekuolemista. Odotin keskustelusta paljon, koska sitä oli valmisteltu huolella. Paikalla asiantuntijoina olivat arvostamani Tuukka Tammi THL:stä ja osastonhoitaja Elli Peltola Symppiksistä. Joulukuussa keskustelimme Beritin kanssa Hilman tarinan kertomisesta A-studiossa. Minusta Beritin toteamus jätti ajateltavaa heti ensimmäisen keskustelumme jälkeen: ”Jos yksikin nuori jättää kokeilematta huumeita Hilman tarinan vuoksi, Hilman kuolema ei ollut turha.” Nuo sanat jättivät pysyvän jäljen sydämeeni. Tuolloin Hilma oli nukkunut pois vain muutama viikko aiemmin.
Usein puhumme, että huumekuolemat ovat turhia. Ehkä meidän pitäisi tutkia huumekuolemia tarkemmin. Irti Huumeista ry:ssä olemme kohdanneet useita tapauksia, joissa nuoren sairaus jää hoitamatta huumeiden käytön tai kokeilun vuoksi. Esimerkkejä on fyysisistä sairauksista, kuten diabeteksesta, mielenterveyden häiriöihin. Koko vastuuta ei voi vyöryttää vanhemmille. Lasten ja nuorten terveydenhuollossa ja sairaudenhoidossa iso vastuu on kunnilla ja valtiolla. Lasten ja nuorten päihdehoitoa ei voi eikä pidä tehdä samalla tavoin kuin aikuisten. Vastuu hoitoonpääsystä ei kuulu lapselle tai nuorelle. Surullinen tosiasia on, että lapsille ja nuorille on liian vähän tarjolla päihdehoitoa.
Lasten ja nuorten huumeiden käytössä uutena ilmiönä ovat nousseet esille ns. euron pillerit. Kysyin omalta nuoreltani, mitä nämä ovat. Vastaus oli, että jotain rauhoittavia. Kun esitin saman kysymyksen poliisille, arvio oli, että kyseessä ovat laittomissa laboratorioissa valmistetut pillerit, joiden laatu vaihtelee samankin pilleripurkin sisällä. Eli jos kolme ihmistä ottaa samasta purkista samannäköisen pillerin, yksi heistä voi saada pillerin, joka ei sisällä mitään psyykeen vaikuttavaa ainetta, yksi saa rauhoittavaa ainetta sisältävän pillerin ja yksi saa kuolemaan johtavan fentanyyliä sisältävän pillerin. Kun poliisi takavarikoi näitä pillereitä, jokaisen pillerin koostumus pitää tsekata erikseen ja koostumukset vaihtelevat paljon.
Lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä on tärkeä käydä huolellinen keskustelu myös hänen perheensä kanssa. On arvioitava, millaisesta huumeiden käytöstä on kyse ja samalla annettava etenkin mielenterveyspalveluja. Etenkin nepsynuorten, eli neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien nuorten, osalta pitää olla erityisen huolellinen hoitolinjoja valittaessa. Toivon, että tulevaisuudessa Suomessa tutkitaan myös sitä, millaisia hoitolinjauksia huumekuolemia ennen on asiakkaalle tehty. Vastuu on yhteinen ja huumekuolemien kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun on yhteiskunnallisesti tärkeä teko.
Huumekuolemat ovat kauhistuttavia meille kaikille. Samalla olen kiitollinen, että olen tutustunut viime syksynä tragedian kohdanneisiin ihmisiin. Tiedän omastakin kokemuksesta, miten huumekuolema vaikuttaa läheisiin. Te molemmat, Berit ja Jaana, olette opettaneet minulle valtavasti ja samalla tehneet jo nyt yhteiskunnallisesti tärkeää työtä. Toivon, että yhteistyömme jatkuu. Viimeksi tänään olen tuntenut sen merkityksen tätä tekstiä kanssanne pallotellessa. Jaanan sanoista erityisesti sydämeeni jäivät sanat siitä, että vanhemman täytyy vain toivoa, ettei lapsen suojelusenkeli ummista silmiä hetkeksikään. Lapsen puolesta ei voi elää. Loppukädessä voi vain toivoa, että lapset tekevät viisaita ratkaisuja elämässään.
Huumeiden vastainen työ vaatii rohkeita ihmisiä ja kykyä kohdata sydäntä särkevä tapahtuma, jokaisen vanhemman pahin pelko. Toivon, ettei vanhemmuuden ja kasvatuksen eikä liioin kenenkään yksittäisen ihmisen roolia ylikorosteta. Loppujen lopuksi vastuulliset ja rakastavat vanhemmatkaan eivät voi luottaa siihen, että he pystyvät suojelemaan lapsiaan. Nyt kuulutan rohkeutta virkamiehiltä, tutkijoilta ja päättäjiltä. Vaikutetaan tähän asiaan yhdessä ja saatetaan nuorten mielenterveyspalvelut ja päihdehoito ajan tasalle. Yhteistyössä on voimaa.
Kyllä se kuolema on edelleen turha, ja useimmat huumekuolemat olisi estettävissä, alkaen järkevämmästä lainsäädännöstä. Muuntohuumeet ovat vain yksi esimerkki kieltolain negatiivisista seurauksista. Kun kaikki myynti on rikollisten käsissä, myös pienet lapset saavat aineita helpommin kuin alkoholia. Toimivan lääkityksen lopettaminen kannabiksen vuoksi on niin järjetöntä etten viitsi edes sanoa.
Ihryn rahoitukselle nämä kuolemat ovat tietenkin positiivinen asia.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun kaikki myynti on rikollisten käsissä, myös pienet lapset saavat aineita helpommin kuin alkoholia.”
Ja tämäkö muuttuu mielestäsi jotenkin jos myynti laillistetaan, niinkö?
”Toimivan lääkityksen lopettaminen kannabiksen vuoksi on niin järjetöntä etten viitsi edes sanoa.”
Kerro toki MINKÄ TAKIA lääkitys lopetettiin kun sulla tuntuu olevan sisäpiirin tietoa???
Ilmoita asiaton viesti
Nuorten alkoholin käyttö on jatkuvasti pienenemässä, ja vaikka kovasti kohistaan sen vain vaihtuneen kannabikseen, ei nuorten käyttö ole kuitenkaan viimeisen 10 vuoden aikana merkittävästi kasvanut. Monestiko olet ostanut viinaa laittomalta myyjältä? Niinpä. Vaikka viinankin pimeää myyntiä edelleen harrastetaan, lestinheittäjiä on vain pieni murto-osa siitä mitä niitä oli kieltolain aikaan, eikä se käytännössä ole minkääntasoinen ongelma. En ole kovin montaa uutistakaan lukenut että nuorille kaupiteltaisiin viinaa koulun kulmilla. Laillinen myynti ajaa laittoman väistämättä marginaaliin jos myynnin rajoitteet ovat järkevät.
YLEn uutisissa 14.1.
”Hilma jäi elokuussa kiinni kannabiksen polttamisesta. Sen seurauksena koululääkäri lopetti adhd-lääkityksen.
Berit Nikkanen uskoo, että tällä oli suuri vaikutus.
– Lääkitys oli se, joka piti Hilmalla jalat maassa ja järjen päässä. Kuukausi siitä, kun se lääkitys lopetettiin, Hilma oli jo kuollut.”
Sama sisäpiiritieto on ihan kaikkien saatavilla.
Ilmoita asiaton viesti
Nuorten naisten kohdalla parasta huumeiden vastaista työtä on varmistaa, etteivät nämä ole missään tekemisissä saati ”parisuhteessa” itseään huomattavasti vanhempien narkomaanimiesten kanssa.
Jotain oleellista on tässä ajassa menetetty. Ennenwanhaan sentään tunnustettiin ja myös ymmärrettiin syvällisesti, kuinka suojattomia ja epäkypsiä nuoret naiset todellisuudessa ovat. Kun tyttöjen ja nuorten naisten suojelemisesta luovuttiin (viimeistään x-sukupolvesta eteenpäin), olemme saaneet todistaa tyttöjen ja nuorten naisten räjähdysmäisen mukaantulon jokaikiseen ongelmakategoriaan, jotka aikaisemmin olivat lähestulkoon yksinomaan poikien ja nuorten miesten ongelmia.
Satoja vuosia tiedettiin, että liian aikaisin itsenäisyyteensä vapautettu nuori nainen oli erittäin altis tuhoamaan tulevaisuutensa tulemalla raskaaksi jollekin kylän pahamaineisista ja ilmeisen elatuskyvyttömistä miehistä.
Ollaan mitä selvimmin tultu rankasti takapakkia. Kaippa se on jotain mies- ja isänvallan romahtamiseen liittyvää, jossa feminismillä on ollut vahva rooli 70-luvulta lähtien.
Ilmoita asiaton viesti
Kuolema ei olisi turha, jos se saisi päättäjät toimimaan ja tuomaan Portugalin mallin Suomeen, mutta valitettavasti näyttää siltä että poltiikot antavat ruumiskasojen kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ihanko totta?
http://www.emcdda.europa.eu/countries/drug-reports/2019/portugal_en
Katso erityisesti kohta ”Overdose deaths”
Ilmoita asiaton viesti
? Niin Suomessa on moninkertaisesti huumekuolemia, verrattuna Portugaliin. Suomi kuuluu euroopan pahimpiin maihin. Portugali oli euroopan pahimpia maita ennen lakiuudistusta, nykyisin Portugali kuuluu niihin maihin, joissa on vähiten huumekuolemia.
Norjassa tämä on jo ymmärretty:
https://www.youtube.com/watch?v=YveacJ4aDN8
Ilmoita asiaton viesti
Portugalissa 10 miljoonaa asukasta, 30 huumekuolemaa
Suomessa 5,5 miljoonaa asukasta, 260 huumekuolemaa
Ilmoita asiaton viesti
Huumekauppiaat linnaan 20 vuodeksi ja maahantuojat narun jatkoksi. Sillä päästään tilanteeseen, jossa ei ole uusia kokeilijoita, jotka jäävät lopulta riippuviksi aineista. Juuri tästä syystä omassa nuoruudessani käyttäjiä oli äärimmäisen vähän, koska ei ollut aineita tyrkyllä joka nurkalla kuten nyt.
Kauppiaiden ymmärtäminen ja paapominen on järjen vastaista. He ovat menettäneet oikeutensa omilla teoillaan. Kaman myynnin vapauttamista julkisesti vaativat on saatettava telkien taakse pakkotöihin. Heidän puheensa on täysin vastuutonta.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä huume-problematiikka on ylipäätään liiankin vaikea aihe, eikä vain siksi, että huumeet herättävät niin voimakkaita tunteita. Se on tekemällä tehty ylen kimurantiksi sotkemalla itse ongelmaan rikoslaki – tietyistä syistä (joista viime vuosisadalla ei saanut julkisesti puhua).
Itseäni kyllä kammoksuttavat kaikki nämä termit, kuten ”huumevastaisuus / myönteisyys”, ”huumeiden vastainen työ”, ”huumeiden vastainen taistelu” tai ennen paljon käytetty ”huumesota”. Suuria mutta tyhjiä sanoja, jotka tekopyhällä paatoksella lausuttuna kuulostavat hirvittäviltä. Blogin kirjoittaja hallitsi tämän terminologian erinomaisesti, kuten Ihryläisen kuuluukin. Itse koen terminologian harhaanjohtavaksi, jopa valheelliseksi.
Olen seurannut vuodesta 1968 lähtien tämän yhteiskunnan itsensä luoman ”huumemaailman” evoluutiota kahdesta eri näkökulmasta, kirjallisesta eli globaalin huumekiellon historian ja huumepoliitiikan tutkijoiden perspektiivistä (luen siis paljon) sekä käytännöllisestä eli arkisemmasta ruohonjuuritason käyttäjien ja huumerikollisten perspektiivistä.
Huumeiden ongelmakäyttäjien maailma on väkivaltaistunut ja väkivalta itsessään raaistunut. Nykyinen systeemi ruokkii paitsi väkivaltaa, kuolemaa ja heikompien hyväksikäyttöä, myös mm. epäpuhtaat aineet ja niiden aiheuttamat huumekuolemat ovat sen seurauksia.
Eettinen näkökulma tässä asiassa on kiinnostavin. Kuka on vastuussa syrjäytyvästä 13-vuotiaasta, joka huumeiden myötä joutuu suoraan kosketukseen rikolliseen alamaailmaan ja alistumaan sen sääntöihin ja lakeihin, joiden rikkomisesta seuraavat rangaistukset ovat ylimitoitetun julmia ja karuja. Miksi ihmeessä näin pitää tapahtua? Monenko nuoren kuolema aiheutuu tästä?
Suomella ei ollut mitään sisäistä tarvetta kriminalisoida huumeita asetuksin v. 1966 ja kuusi vuotta myöhemmin, kun YK:n velvoittamaa huumausainelakia rakenneltiin, tilanne oli likipitäen sama. Muuallakin Euroopassa huumeongelmaan suhtauduttiin kevyesti, koska ongelma oli varsin mitätön, varsinkin jos sitä vertasi laillisten huumeiden, alkoholin ja tupakan aiheuttamiin haittoihin. Mutta yksi valtio, USA oli halunnut levittää oman kieltojärjestelmänsä maailmanlaajuiseksi jo 1800-luvun lopusta lähtien. Taustalla olivat raittiusliikkeet, uskonnolliset moralistit ja sen sellaiset. Alkoholin kieltolaki avasi myös sileän tien valtavan suuruiselle laittomalle varjotaloudelle, ja kun kieltolaki kumottiin, alkoholin ympärille kasautuneet trokausjengit vaihtoivat näppärästi myyntiartikkelia heroiiniin ja kokaiiniin. Vaikka aineiden menekki alkoholiin verrattuna oli vaatimaton, huumeista saatavat suuret voitot korvasivat myynnin vähenemisen. Huumebisnes perustuu kieltolakiin. Huumekiellon ylläpitäjät ylläpitävät huumebisnestä – joskus tietämättään, joskus tietäen.
Intian esimerkki selkeyttää asian parhaiten.
Intia sai ainoana valtiona YK:ssa kulttuurisista syistä 15 vuoden siirtymäajan toteuttaa huumekielto. Kaksi vuotta ennen määräaikaa tehdyssä laajassa tutkimuksessa Intiasta ei löytynyt heroiiniia käyttäviä ihmisiä lainkaan. Vuosi kieltolain voimaanastumisen jälkeen Intiassa tilastoitiin miljoona heroiinia suonensisäisesti käyttävää ihmistä. Sama ilmiö tapahtui 1970-luvulla joka puolella maailmaa. Globaali huumausainekielto teki huumeongelmasta globaalin, eikä maailmasta tahdo enää löytyä paikkaa, mistä huumeita ei saisi.
Juuri tämä kieltolaki tekee huumeesta bisneksen, ei mikään muu. Koska tämä bisnes on rikollista, se imee nuoret ja uudet käyttäjät rikolliseen alakulttuuriin mukaan. Tämän myötä kriminaalien vaikutusvalta paisuu. Jos huumeet ovat aidossa valtiollisessa kontrollissa, käyttäjät saavat tasalaatuisia ja puhtaita aineita, joiden kanssa kriminaalien kellarilaboratorioissa valmistuneet ja moneen kertaan jatketut aineet eivät pysty kilpailemaan. Huumekuolemat vähenevät dramaattisesti. Veroin on mahdollista säädellä myös hintaa niin, että laittomasta huumebisneksestä tulee kannattamatonta, jolloin se ei kiinnosta ketään.
Ilmoita asiaton viesti