Opioidiriippuvaisten hoitokontakteja voidaan vähentää – injektiolääkitys pienentäisi koronariskiä

Yhteiskunnan vahvuus mitataan sillä, miten pidämme huolta heikommassa asemassa olevista ja sairaista ihmisistä etenkin poikkeusaikoina. Onko meillä halua huolehtia kanssaihmisistä? Pidämmekö kontaktien rajoittamista ja hygieniaa myös huumeriippuvaisille oleellisena toimenpiteenä koronaviruksen luomassa poikkeustilassa? Onko asunnottomille tarpeeksi peseytymispaikkoja ja sosiaali- ja terveysneuvontaa? Opioidiriippuvaisten kohdalla korvaushoitoon pääsyn helpottaminen ja lääkehoidon kehittäminen toisi yhden ratkaisun tilanteeseen. Suomessa on nimittäin vaikea päästä huumehoidon piiriin.

Käytännöt opioidiriippuvaisten korvaushoidossa vaihtelevat paljon. Lääkehoitoa voidaan toteuttaa kerran päivässä annosteltavilla lääkkeillä tai pitkävaikutteisella injektiolla. Koronaviruksesta johtuen on syytä harventaa poliklinikoilla tapahtuvia fyysisiä kontakteja ja vahvistaa niitä hoitomuotoja, jotka turvaavat asiakkaan myös mahdolliselta koronavirustartunnalta. Asiakkaat ovat kertoneet peloistaan, että joku ryöstää heidän lääkkeensä. Tämän vuoksi heitä pelottaa ottaa pidemmäksi aikaa lääkkeitä mukaansa.

Suomessa on ollut 2019 alkuvuodesta lähtien mahdollista käyttää myös injektiona annettavaa korvaushoitolääkitystä. Injektiolääkitystä on lisätty opioidiriippuvaisten korvaushoidossa. Koronaviruksen hoitosuositukset ja leviämisen estotoimet huomioiden injektiolääkitystä on mielestäni syytä laajentaa. Monet korvaushoitopotilaat ja heidän läheisensä ovat olleet tähän hoitoon tyytyväisiä. Injektiolääkityksellä lääkkeen päivittäiset pitoisuuden vaihtelut ovat vähäisempiä kuin kerran päivässä annosteltavilla lääkkeillä. Näin potilaan vointikin pysyy tasaisempana koko ajan.

Keskustelin aiheesta Addiktum Oy:n toimitusjohtaja ja päihdepsykiatri Antti Mikkosen kanssa, joka aloitti uuden injektiona annettavan korvaushoitovalmisteen käytön yhtenä ensimmäisistä klinikoista Suomessa ja koko Euroopassa Kouvolan klinikallaan. Antti Mikkosen mukaan kokemukset ovat olleen positiivisia. ”Sekä potilaat että hoitoa toteuttavat ammattilaiset ovat olleet tyytyväisiä injektiovalmisteeseen. Valmisteen käyttö on yleistynyt vuoden aikana ja tällä hetkellä injektiolääkityksellä on jo yli tuhat korvaushoitopotilasta Suomessa”, hän kertoo.

Koronaviruksen ehkäisemiseksi on syytä vähentää tarpeettomia fyysisiä asiakaskontakteja sekä potilasturvallisuuden että koko kansanterveyden näkökulmasta. Kerran viikossa tai kuukaudessa annettava injektio vähentäisi kontakteja hoitohenkilökunnan ja asiakkaan välillä samoin kuin tarvetta asioida poliklinikoilla. Myös korvaushoitoihin liittyvät vakavat lieveilmiöt, kuten korvauslääkkeiden katukauppa, vähenisivät. Korvaushoidon lääkehoidon käytäntöjen kehittäminen on koronaviruksesta johtuen ajankohtaisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Nyt, jos koska kannattaa kehittää huumehoitoa. Pidetään huolta toisistamme.