Rakennetaanko Suomesta hyväntekeväisyysvaltiota?
Hyvinvointivaltion ylläpitäminen on investointi Suomen tulevaisuuteen. Hallituksen leikkauslistat saavat minut pohtimaan, mikä on hallituksen tulevaisuuden visio. Säästöt keskeisiin sote-palveluihin, koulutukseen ja tukijärjestelmiin ovat herättäneet huoleni. Nämä leikkaukset kohdistuvat erityisesti opiskelijoihin, vaikeissa elämäntilanteissa oleviin ja vähävaraisiin ihmisiin. Tämä on aiheuttanut pelkoa yhdenvertaisuuden ja yhteiskunnallisen solidaarisuuden rikkoutumisesta.
Hyvinvointivaltion periaatteena on tarjota kaikille kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä heidän taloudellisesta tai sosiaalisesta asemastaan riippumatta. Suomi on historiallisesti nähnyt tämän sijoituksena tulevaisuuteen eikä menoeränä. Kuitenkin taloudelliset realiteetit ja väestön ikääntyminen ovat asettaneet ymmärrettäviä paineita julkiselle taloudelle, mikä on johtanut arvovalintoihin säästötoimia tehtäessä.
Leikkausten vaikutukset ovat moninaiset. Koulutuksen säästöillä voi olla pitkäaikaisia seurauksia kansakunnan kilpailukyvylle. Sote-palveluiden karsiminen puolestaan johtaa hyvinvointi- ja terveyserojen kasvuun ja heikentää ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Pitkällä aikavälillä tämä voi lisätä kustannuksia koko yhteiskunnalle. Tukien vähentäminen heikentää vähävaraisten perheiden ja yksilöiden mahdollisuuksia selviytyä, mikä voi lisätä sosiaalista eriarvoisuutta, päihde- ja mielenterveyssairauksia sekä rikollisuutta.
Leikkausten vaikutukset ovat moninaiset.
Tilanne vaatii uudenlaista ajattelua ja uudistuksia. Pelkät säästöt eivät ole kestävä ratkaisu, vaan tarvitaan myös investointeja tulevaisuuteen ja uusia tapoja rahoittaa julkisia palveluita. Yksi mahdollisuus on tehostaa julkisen sektorin toimintaa innovaatioiden ja teknologian avulla. Myös veropohjan laajentamista ja progressiivisempaa verotusta tulisi harkita, jotta voitaisiin turvata hyvinvointipalveluiden rahoitus pitkällä aikavälillä.
Rakennetaanko Suomesta hyvinvointivaltiota vai hyväntekeväisyysvaltiota? Vaikka säästötoimet saattavat näyttää siirtävän vastuuta yksityiselle sektorille, Suomen periaatteet ja rakenteet ovat yhä hyvinvointivaltion ytimessä. Näin tulee olla jatkossakin.
Hyväntekeväisyysvaltion malli, jossa yksityinen sektori ottaisi suuremman roolin peruspalveluiden tarjoamisessa, ei vastaa suomalaisia arvoja eikä yhdessä tekemisen historiaa. Hyvinvointivaltion ydin on taata palvelut valtion kautta, eikä tämä periaate ole muuttunut. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen on investointi Suomen tulevaisuuteen.
On työnteon ja vyön kiristämisen aika. Puhutaan hyvinvointivaltiosta myöhemmin. Sopiva aika on kun taloutemme mittaluvut ovat yhtä hyviä tai parempia kuin Ruotsissa.
Ilmoita asiaton viesti
”Sopiva aika on kun taloutemme mittaluvut ovat yhtä hyviä tai parempia kuin Ruotsissa.”
Teitä eläkeläisiä on niin perkeleesti vs Ruotsi että demografisesti mahdotonta. Hauskinta kun te papparaiset toinen jalka haudassa puhutte työnteosta ja vyön kiristämisestä, kun itsellä kaikki on jo saavutettu. Todella irvokas tyyppi olet viiteryhmäsi kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Aina on aika puhua hyvinvointivaltiosta. Meillä eläkeläisillä varsinkin olisi aikaa kirjoittaakin siitä sen sijaan, että juoksisimme kiristelemässä toisten vöitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ettekö te kiristänyt vyötä ja keskittynyt riuskaan työntekoon 1990 -luvun Suuressa Lamassamme? Niitä oppeja tässä yritän välittää.
– kansa puri hammasta, kärsi ja loi Suomeen hyvän valtion.
Pisa -menstyksenkin pohja luotiin 1990 -luvun vuosikymmeninä. Askel askeleelta Suomi nousi kaaospesästä valiokaartiin.
Ilmoita asiaton viesti
Moni meistä olisi keskittynyt riuskaan työntekoon, mutta kireän rahan politiikka aiheutti silloinkin runsasta työttömyyttä, eikä se juuri muuta aikaan saanutkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ettekö te nauttinut tuottavan ja omaan työntekoon luottavan kansakunnan rakentamisesta vuosina 1995-2008?
– Minä ainakin koin työnteon silloin motivoivaksi. Perheemme talous rakentui, naapuristossamme Helsingin Maunulassa kait samoin valtaosassa perheitä. Pienillä autoilla silloin ajeltiin.
-Väki ponnisteli oman elämänsä rakentamiseksi. Ja siinä samalla maksoimme vuositasolla noin 40 prossan veroja. Iloitsimme kun oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus Etelään matkustaa perheen kanssa.
Miten siellä Tampereella? Äidin puoleisen sukuni historiallisessa kaupungissa. Taistelijoita ei ollut, kellarissa punaisilta piilossa.
***
Vakavasti ottaen: mitä tiukemmin nyt vyötä kiristetään ja kansakunta käy työhön,sitä paremmin hyvä itsetunto ja todellisuus kohtaavat. Niin kansakunnan kuin yksilönkin tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Filosofinen kysymys. Jotain positiivista sanoakseni: hyvä, että vielä edes jonkun mielestä toimittajan ja opettajan työt ovat tuottavia.
Ilmoita asiaton viesti
Varsin muhkeeta olisi elvistellä joka varteenotettavalla alueella.
Musk, muskelit, … pelit ja vermeet.
Ilmoita asiaton viesti