Iloisia uutisia (15) – Tärkein asia? Mikä? ”Yksi sinulta puuttuu…”

Osa 15

Edelliset osat 1-14, blogiluettelossa 25.8.2020 – 10.10.2020

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/author/mlhie2/

 

Matkalle aikovan muistilista

Kun ihminen on lähdössä matkalle, hän pakkaa matkatavaroihinsa sitä ja tätä. Siis tärkeitä juttuja. Onpa olemassa ihan valmiita listoja, joista voi tsekata mitä tulee olla mukana.  Huomioiden matkakohde, muun muassa sopivia vaatteita.  Kuumassakin ilmastossa voi olla tarpeen lämpimiä vetimiä. Yöt saattavat olla kalseita, merituuli tuntuu kylmältä iltaisin, kun päivällä on nahkaa paahdettu auringossa! Jopa villasukat saattavat tuntua mukavilta, kun kömpii viileisiin hotellin lakanoihin. . .

Vaatteiden lisäksi listalle on präntätty muut tärkeät asiat. Lääkkeet, henkilökohtaiset erityisvarusteet. Voiteet ja tropit ötököiden varalle. Ja rokotukset, ajan tasalla, kohteeseen vaaditut? Sekä tietysti vakuutukset? Tuskin monikaan ottaa riskejä. Ambulanssilennot maksavat omaisuuksia. Hoitojen kulut joissakin matkakohteissa ovat kaukana kukkarosta, eikä ilmaista ole pötköttely sairaaloissa! Tietysti matkavaluutta on olennainen juttu. Kun muistilistassa on sitten ruksi (X) kaikkien muistettavien päällä, sitten vain odottamaan lähtöpäivää. Lentolippu (laivalippu) passi ja mahdollinen viisumi valmiina. . .

 

Matka, josta ei ole paluuta. . .

Ihmiset valmistautuvat ja varustautuvat matkoille kovinkin huolellisesti. Yleensä. Sitäkin visummin, mitä pidempi matka on. Taikka jos loman sijasta onkin siirtyminen ihan toiseen maahan, maanosaankin? Koskaan ei kukaan voi tietää onko matkalta paluuta? Mitä vain voi sattua?  Jopa että passi onkin vanhentunut loman kuluessa, ja matka stoppaa paikalliseen pidätyselliin?

Sitten? Meistä jokainen kuitenkin lähtee täältä elämästä sellaiselle matkalle, josta ei koskaan palata takaisin. Viimeiselle matkalle. Ennemmin tai myöhemmin. Joskus nuorenakin, jopa lapsena. Viimeisen matkan lähtöpysäkki on edessä sitä varmemmin, mitä vanhemmaksi ihminen elää. Se on elämän ja kuoleman lainalaisuus. Ihminen ei voi taikoa loputonta (ajallista) matkaa, elämää.

Tehdessäni työtehtäviä vanhusten hoitosektorilla, voin todeta että se oli kovin hyvä oppimisfoorumi! Monia tiedeyliopistoja pätevämpi.  Vanhuksissa kun on luettavissa sellaisia henkilöhistorian finaaleja, jollaisista ei opeteta. Se ”tabula rasa”, jollainen pienellä ihmisellä on ollut, on kertynyt täyteen. Hyvää ja pahaa, ja kaikkea siltä väliltä!

Sanotaan, ”ettei vanha koira opi uusia temppuja!” Sanonta pätee myös (oikein) vanhoihin ihmisiin. Hyvin harvoin he oppivat edes välttämättömiä asioita, hoitoonsa liittyviä?   Heidän ajattelunsa, arvomaailmansa ja asenteensa ovat vakiota. Jopa pinttyneitäkin tapoja on.

Ihminen on ikääntyessään yhä varmemmin ”oman henkilöhistoriansa summa”! Kooste ja paketti – elämänsä sisällöistä. Ja tämä näyttämö on nähtävissä hoitajille, jotka kohtaavat vanhuksia. Tämä ei tarkoita, että vanhukset olisivat eriarvoisia keskenään.  He ovat vain ”erilaisia” – niinkuin kaikki ihmiset ovat – erilaisia!

Tämä erilaisuus on vanhuksissa kumuloituneessa näkymässä. Elämä on tehnyt tehtävänsä. Ihmisen  valintojen saldo ja tulos on finaalissa  Kokemus osoittaa hoitajille, että jotkut vanhukset ovat kuin ”enkeleitä”. Heissä on vakiintunutta hyvyyttä, lämpöä, lempeyttä, elämän kartuttamaa viisautta.

Toisessa äärilaidassa ovat ne, jotka näyttävät olleen paholaisen yliopiston täysoppineita, professuuria vailla! He kiroilevat ja käyvät kyllä käsiksikin, välillä .  Sitten he osaavat pilkkaamisen taidon. Siinä ovat pilkan kohteena niin ihmiset kuin Jumala ja enkelit.  He piruilevat mennen tullen. Mistä se todistaa? He ovat kasvaneet täyteen pimeää pahuutta. Eikä niistä enää vanhuudessa, kuoleman kolkuttaessa – irti pääse? Kuin negatiivista katkeruuden myrkkyvettä he puskevat ulos sisuksistaan! Voi sellaisia!

Näiden ääri-ilmiöiden keskellä sitten ovat kaikki toiset vanhukset, joista monet tavallisesti käyttäytyviä, asiallisia ja hoidollisesti mukavia ikäihmisiä! On monen hoitajan kauhu, mennä esimerkiksi kotihoidossa sellaisen asiakkaan ovelle, josta jo oven läpi kuuluu komento: painu helvettiin sinä hoitaja… taikka minä – minä – minä…. Ja kun oven avaa on asiakas varustanut itsensä jopa kättä pidemmällä! Hoida siinä sitten – asiaa?

 

Viimeisen matkan varustus – tärkein asia?

On valitettavaa, miten piittaamattomasti monet ihmiset suhtautuivat siihen faktaan, että edessä on ”viimeisen matkan” vääjäämättömyys. – Matkan, josta emme palaa! Elämässä on toki paljon Tärkeitä Asioita! Totta! Mutta lopunperin se kaikkein tärkein asia on – mikä?

Joskus tärkeimpään herääminen tapahtuu niinkuin kävi toiselle ryövärille, ristillä.  Heitä oli kaksi tuomittua. Herramme Jeesuksen molemmilla puolilla. Alunperin he molemmat pilkkasivat ja rienasivat Jeesusta. (Matteus 27:44, KR1938) Sitten toinen heistä meni itseensä. Katui pahuuttaan. Kääntyi nöyrästi ristillä riippuvan Jeesuksen puoleen. Tajusi, että siinä oli syytön kuolemassa. Ja Jeesus näki miehen sisimmän. Hän armahti. Sanoi:”Totisesti; jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.” (Luukas 23:43, KR1992)

 

Nimi Elämän Kirjassa, taivaassa?

Kun ihmiset ovat ajallisella matkallaan, jossa viimeinen matkaosuus varmasti päättyy, mikä on tärkein asia?  Kun on käsillä Jumalan toimittama viimeinen tuomio, silloin avataan kirjat. Apostoli Johannes kirjoitti tuosta hänelle näytetystä foorumista näin:

Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet,  jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.

Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.

Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen. ”

(Ilmestyskirja 20:12-15, KR1938)

 

Tärkein asia?

Ellei ihmisen nimeä löydy Kaikkivaltiaan Jumalan ylläpitämästä Elämän Kirjasta, miten hänen käy? Tärkeitä asioita elämässä on. Tärkein asia jää surullisen usein rempalleen. . .

Kerran eräs ministeritason ihminen tuli Herramme Jeesuksen luokse. ( Luukas 18: 18-27 KR1938)

”Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?”

Jeesus muistutti miestä käskyjen pitämisestä. Mies oli hyvin onnistunut elämässään.
Hän sanoi: ”Tätä kaikkea minä olen noudattanut nuoruudestani asti.”

Jeesus sanoi hän hänelle:

”Yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on, ja jakele köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua.”

Mutta tämän kuullessaan hän tuli kovin murheelliseksi, sillä hän oli sangen rikas. Kun Jeesus näki hänen olevan murheissaan, sanoi hän:

Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!
Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.”
( Neulansilmä oli ahdas portti Jerusalemin kaupungin muurissa.)

Tärkein asia ei siis ole, MITÄ ihmisellä on laukuissaan tällä ajallisella matkalla?

Suurikaan rikkaus, olipa se materiaa taikka pää täynnä joka lajin tieteitä . . . se on täyttä roskaa kun viimeiselle matkalle h-hetki koittaa. Viisas on, joka arvostaa itseään ja sieluaan niin, että varustautuu!

Taivaan ovella kun ei ole enempää Pietari kuin kukaan muukaan kuolevainen ihminen!

Taivaan ovella tarkastetaan ”passit”. Jos tulijan nimeä ei löydy Elämän Kirjasta, paha asia?

Kun Jeesus puhui oppilailleen, hän sanoi: (Johannes 14:6, KR1992)

Minä olen Tie, Totuus ja Elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muutoin kuin minun kauttani.”

mlhie2

* Kirjoittaja on eläkkeellä oleva hoitaja, musiikkiterapeutti, laulaja, vapaa kirjoittaja; kirjailija. * Aatteellisesti, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. * Vakiintunut kiusaamisen vastustaja, ihmisoikeuksien perääjä. *Aktiivinen toimija (eläkkeelläkin). * Selviytymisen seminaarista selvinnyt, koetusten koulussa opiskellut, iloisesti kiinni "elämän pannukakun reunassa"! MOTTO: "Linnut voivat laulaa silloinkin kun oksa katkeaa, koska ne tietävät että niillä on siivet". Minut löytää mm. kotisivulta * http://elamanlaulu.com/ * http://elamanlaulu.com/muistelmia-maijaliisa-hiekkanen/ * elamanlaulu@gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu