Iloisia uutisia ( 9) – Kovien kohtaloiden kolhuista nousuun!

Osa 9

Edelliset osat: Iloisia uutisia blogiotsikoissa 25.8.2020- – 13.9.2020  https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/author/mlhie2/

( Tämä blogi kuuluu Puheenvuoron aihealueeseen: ihmissuhteet)

Ihmiset kovien kohtaloiden kourissa!

Näinä aikoina maailmassamme jylläävät kriisit ovat omiaan synnyttämään kovia kohtaloita. Vaikka itse virustauti ei sitä olisi, poikkeusolojen synnyttämä työttömyys, konkurssit, jne ovat sellaisia. Tuntuvaksi nähdyt asiat ovat kriisin synnyttämät psyykkisen kestämisen ongelmat, sekä ihmissuhteisiin kohdistuvat paineet. Äskettäin uutisoitiin, kuinka jopa 90 000 suomalaista kertoo kokeneensa itsetuhoisia ajatuksia koronajutun aikana.https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/koronakurimuksen-traaginen-puoli-90-000-suomalaisella-itsetuhoisia-ajatuksia-toimi-nain-jos-uskot-tuntevasi-yhden-heista/7922780#gs.g0702a

On myös uutisoitu lasten ja nuorten kasvaneesta ahdingosta, kitisevistä parisuhteista, koronaeristyksessä olleiden ikäihmisten hädästä, jne.

Niinpä moni voi itsekseen huokaista, on tää kovaa meininkiä! Moni kiljuu tuskansa jopa ulospäin, taikka sisälliset oireet ja affektiot tulevat esiin väkivaltana, pahoinpitelyinä, häiriökäytöksenä, masennuksena. Kaikki kovin loogista ja selitettävää. Monet ihmiset ovat kovilla.

Raamatun Job – kovan onnen mies!

Lukemattomat ihmiset ovat kautta vuosisatojen ja – tuhansien löytäneet Raamatun Jobista ”kohtalotoverin”, kun ovat itse pudonneet kovien kohtaloiden jauhatukseen. Voi perustellusti sanoakin, että Jobin kirja on (verbaalista) vertaistukea parhaimmillaan! Pohjalle pudonnut, pohjamudissa räpiköivä ihminen kun ei helposti kohtaa apua?  Pintaliidossa elävät ja hyvinvoivat kaverit kun eivät usein ymmärrä, mistä on kysymys?

Lisäksi Jobin kirja on äärimmäistä analyyttistä infoa myös ihmissuhteiden tiimoilta.

Eihän Job ollut kärsimyksen parrasvaloissa riutuessaan yksinään, vaan sillä näyttämöllä oli toisiakin. Jobin kolme ystävää saapui paikalle, kun kuulivat tragediasta: Elifas, Bildad ja Soofar.  Myöhemmin näyttämölle nousee uusi puheenvuoron käyttäjä, nuori Elihu. Nämä em:t kävivät maan perusteellista debattia Jobin kärsimysten tiimoilta.

Ihmisten lisäksi tässä keississä näkyy Jumalan ja paholaisen osuus. Itse asiassa koko ”kovan kohtalon” keissin startti alkaa Jumalan ja paholaisen dialogista. Sen objekti oli Job. ”Idän miehistä mahtavin”, siis rikas mutta silti nuhteettomaksi ja rehelliseksi tiedetty. Useinhan raha ja rikkaus turmelee ihmisen…

Jobin menetykset – kattavat ja totaaliset!

Vaikka Raamatun Jobin kirja on innoittanut lukemattomiin teoksiin ja tutkielmiin, tässä blogissa vain referoitua asiaa. Viitekehys: Jobin kirja, VT. ( Lukusuositus!)

”Usin maassa eli mies, jonka nimi oli Job. Hän oli kunnon mies, rehellinen ja jumalaapelkäävä, ja hän karttoi kaikkea pahaa. Hänellä oli seitsemän poikaa ja kolme tytärtä ja runsaasti omaisuutta: lampaita ja vuohia seitsemäntuhatta, kolmetuhatta kamelia, viisisataa kyntöparia härkiä ja viisisataa aasintammaa. Myös palvelusväkeä hänellä oli paljon. Job oli mahtavin mies idän mailla.”

Kaikki alkoi siitä, että paholainen haastoi Jumalan. Usutti, provosoi, että Jumala ottaisi pois siunauksen ja varjelevan kätensä pois Jobin elämästä. Paholainen väitti, että kyllä Job kiroaisi Jumalan, kun kurjuus ja kauhut iskisivät kehiin! Sitten alkoi tapahtua. Jumala suostui, että Jobia voidaan koetella. Jobin kirjan 1. luku kertoo, mitä kaikkea kauheutta tapahtui.

• Ensin Job menetti kaiken omaisuutensa, joka oli todella mittava!
• Hän menetti kaikki palvelijansa.
• Sitten tapahtui taas onnettomuus, jossa kaikki kymmenen lasta menehtyivät.

”Silloin Job nousi ja repäisi viittansa. Hän ajoi päänsä paljaaksi, kumartui maahan ja sanoi:

– Alastomana minä tulin äitini kohdusta, alastomana palaan täältä.

Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi!

Kaiken tämän keskellä Job ei kapinoinut Herraa vastaan eikä syyttänyt häntä.”

Tässä ei vielä ollut kaikki. . .

Jobin uusi koettelemus – ystävien tulo?

Jobin kirjan 2. luku kertoo, kuinka paholainen usutti Jumalaa edelleen koettelemaan Jobia.

” Saatana vastasi Herralle: »Hyvän kaupan Job on tehnyt: pelasti sentään oman nahkansa! Mutta ojennapa kätesi ja koske hänen lihaansa ja luihinsa. Saat nähdä, että hän kiroaa sinua vasten kasvoja!» Herra sanoi Saatanalle: »Hyvä on! Tee hänelle mitä haluat, mutta henkeä et saa häneltä viedä!»Niin Saatana lähti pois Herran edestä. Hän meni ja runteli Jobia märkivillä paiseilla. Niitä nousi kaikkialle, päästä jalkoihin. Job kävi jätekasalle istumaan ja kaapi ruumistaan ruukunpalalla.

Hänen vaimonsa sanoi hänelle: »Vieläkö sinä pidät kiinni hurskaudestasi? Kiroa jo Jumalaa ja kuole pois!»

Job vastasi: »Hullun puhetta, vaimo. Kun otamme Jumalan kädestä hyvän, totta kai meidän on otettava myös paha.» Kaiken tämän keskellä Job ei sanallakaan kapinoinut Herraa vastaan.”

Kun Jobin kolme ystävää kuulivat Jobin onnettomuudesta, he suuntasivat hänen luokseen.

”Jo kaukaa he näkivät hänet, mutta he eivät tunteneet häntä. Lähemmäs ehdittyään he alkoivat ääneen itkeä, repäisivät viittansa ja heittivät ilmaan hiekkaa, niin että se putosi heidän hiuksilleen. He istuutuivat maahan hänen viereensä ja istuivat siinä seitsemän päivää ja seitsemän yötä. Kukaan heistä ei puhunut Jobille mitään, sillä he näkivät, miten kauhea hänen tuskansa oli. ” (Job 2: 11-13, KR/1992)

Kun nämä ystävät: Elifas, Bildad ja Soofar olivat pitäneet 7 päivän ”hiljaisen hetken”, alkoivat ne syväluotaavat keskustelut heidän ja Jobin kesken. Job purki tuskaansa avoimesti. Vaikka hän ei ollut kironnut Jumalaa, hän kirosi syntymänsä päivän.   Sellainen ei ole outo ja tavaton asia, kun ihmisen kärsimys on kasvanut viimeistä pisaraa myöten! Ihminen ei jaksaisi, ei kestäisi nahoissaan. Sairauden raastamana, psyykkisessä tilassa, joka on pimeä kuin valtameren pohja!

Jobin kirjan luvut ovat todellakin syvällistä kärsimyksen ongelman pohdintaa. Jobin kärsimystä lisäsi, että ystävät olivat ”kurjia lohduttajia”! He kyllä toimivat oivallisen terapeutin tasolla siinä, että he kuuntelivat Jobin sielun raskaita vuodatuksia. Mutta tyypillinen virheasenne oli se, että alkoivat kuin ”mestaroida” Jobin tilannetta. He ryhtyivät kuin syyttäjän rooliin, syyllistivät Jobia, kuin tämä itse olisi kärsimyksensä tilannut!

Tuttua juttua? Kyllä. On lähes säännönmukainen ihmisten toimintamalli, että kun jollain menee huonosti, alkaa syyttely – ja jopa tuomarointimalli! – Olet itse syypää… mitä olet tehnyt… jne, onpas huono tuuri sinulla…

Kysymyksessä oli koettelu, koettelemusten sarja!

Jobin kirjan huolellinen tutkiminen osoittaa, että kyseessä oli tosiaan kuin testaustilanne!

Jumala oli katsonut Jobin luotettavaksi, että hänen uskonsa olisi luja ja vankkumaton.

Tässä projektissa ei areenalla ollut vain Job, vaan hänen ystäviensä sisälliset seikat paljastuivat. Ja lopuksi myös Job katseli itseään kuin suuresta totuuden ja faktojen peilistä.

Kun nuori Elihu astuu keskusteluun mukaan, hänellä on erityistä syvällistä viisautta. Hän on objektiivinen ja puolueeton. Hän piti neljä pitkää puhetta, ( Job luvut 32-37, KR1992)

Näiden perästä loppupuheenvuoron pitää Herra itse. Hän kysyy Jobilta sellaisia kysymyksiä, jotka osoittavat että ihminen on (vain) ihminen. Ja Jumala on kaiken yläpuolella, alapuolella, sivuilla. Korkeudessa ylhäällä ja syvyydessä alhaalla. Aina universumin ääriin saakka, johon kaukaisuuteen ei kukaan ihminen koskaan ole päässyt, eikä pääse!

Kohtalon kääntyminen.   Job sai takaisin – tuplapotin – enemmänkin

Loppuluku, finaali Jobin kohtalossa onkin kiintoisa. Job katui omia ymmärtämättömiä puheitaan Jumalan olemuksesta. Sitten Jumalan vitsan alle joutuivat Jobin kolme ystävää

Elifas, Bildad ja Soofar. Heidän nurjamieliset asenteensa ja sanansa olivat vain lisänneet Jobin tuskaa. He olivat loukanneet myös Jumalaa, ryhtymällä kuin jumalan nimissä konsultoimaan Jobia.

Myös Jobille oli läksyä. Hänen piti rukoilla näiden ystävien puolesta. Anteeksi antaminen on yksi vaikeimpia ”läksyjä”. Mutta kun sen tekee, on sisällisesti vapaa. Olkoot pahat ihmiset pahuuksineen tehneet mitä hyvänsä, anteeksi antaessaan saa jotakin hyvin syvää?

Jumala käänsi Jobin kohtalon. Koettelemukset olivat ohitse. Niiden puitteissa oli ollut syynissä monet asiat, ihmisten ajatukset jne. Lopputulos oli sen arvoinen! (Job, 42. luku) Job oli läpäissyt Jumalan ”tulikokeen”!

”Ja kun Job rukoili ystäväinsä puolesta, käänsi Herra Jobin kohtalon, ja Herra antoi Jobille kaikkea kaksin verroin enemmän, kuin hänellä ennen oli ollut. Ja kaikki hänen veljensä ja sisarensa ja kaikki hänen entiset tuttavansa tulivat hänen tykönsä ja aterioitsivat hänen kanssaan hänen talossansa, ja he surkuttelivat ja lohduttivat häntä kaikesta siitä onnettomuudesta, jonka Herra oli antanut kohdata häntä. Ja he antoivat kukin hänelle yhden kesitan ja yhden kultarenkaan.

Ja Herra siunasi Jobin elämän loppupuolta vielä enemmän kuin sen alkua, niin että hän sai neljätoista tuhatta lammasta, kuusi tuhatta kamelia, tuhat härkäparia ja tuhat aasintammaa.
Ja hän sai seitsemän poikaa ja kolme tytärtä. ”