Iloisia uutisia – best wishes!

 

Ympärillamme on päivästä toiseen ikäviä, raskaita, masentavia uutisia ja visioita. Kuulo- ja näköaistimme ihan puutuvat ja turtuvat, – kun jopa taktikoiden pusketaan pintaamme pelkoa ja paniikkimielialaa. Syystä, syistä, että – jatkossa. . .

Toki monet mediat elävät ja pysyvät pystyssä sillä, että tarjolla on aina uusia sokkiuutisia, lööppejä, ihmisten uteliaisuuden nälkään.  Ikävät ja traagiset uutisoinnit ajavat ykkösvaunussa. Vanha sanontakin sanoo: Hyvä kello kauas kuuluu, huono vielä kauemmaksi!

Eihän tämä ole uutta auringon alla.  Ihmiskunnan historia on ollut surujen siivittämää, murheiden mustaamaa, kärsimysten ja kuoleman karua kirjoitusta!  Mutta? Aina silloin tällöin iloisia näkymiä on välähtänyt kuin kaktuksen punaisia kukkia kuivassa erämaassa, sadekauden tultua!

 

Hyvää ja iloista uutista köyhille, sorretuille, olosuhteiden vangitsemille!

Ei siis mitään uutta auringon alla. Näin oli myös muinoin, 2000 vuotta sitten. Rooman imperiumin rautainen antura oli alistanut ja miehittänyt maan toisensa perästä. Vallanhimossaan se oli lajentanut reviiriään sinne ja tänne. Silloisen Rooman valtakunnan ”uusio-jäljitelmä” , nykyinen EU on vain hatara rääpäle tässä vertailussa. Kas näin laajalle olivat Rooman rajat asettuneet!

Miehitettyjen maiden joukossa oli myös Israel, juutalaisten kansalliskoti, monarkia yli 1000 vuoden takaa, eKr.  Ihmiset olivat ja elivät juurikin sellaisessa fiiliksessä mitä voi olettaa, kun itsenäisyys oli jäissä, vieraan vallan soturit ja hallinto pitivät komentoa ja käskytystä. 

Ajanlaskumme alkuun sijoittunut ”verollepano”, keisari Augustuksen käskystä oli lisännyt ahdinkoa. Veroja ja tulleja, veroja ja maksuja!  Köyhät elää kituuttivat, miten kuten.  Sosiaaliturva ei kuulunut roomalaisen hallinnon ykkösprioriteetteihin. Ne olivat armeija ja sotilaskulut. Sekä toki infrastruktuuri, insinööritaidon tuotteet.  Kivetyt; päällystetyt tiet, akveduktit, uljaat linnoitukset ja rakennukset, jne.

Ei ole ihmeteltävää, että tavallinen kansa oli jopa apaattisessa statuksessa. Sosiaaliturva oli sitä, että Jumalan lain käskyjen nojalla piti antaa almuja köyhille, mutta sairaanhoidon ja muun hoidon saaminen on köyhille kiven takana. Mahdotonta. Rikkaat kyllä maksoivat silloisille lääkäreille, usein turhaan, koska lääkietiede oli mitä oli!  Niinpä sairaita, kituvia, raihnaisia, sokeita, kuuroja ja rampoja oli enemmän kuin paljon! Masennuksen möykyt asuivat monen sisuskaluissa. Oli ulkoista ja sisäistä pahoinvointia.

 

Iloisia uutisia!

Kun aika oli täysi – Jumalan aikataulujen aika – Hänen ikuinen suunnitelmansa täyttyi. Vapahtaja, Herramme Jeesus Krisus astui tehtäväänsä. Alkoi kuulua ja liikkua iloisia uutisia. Sen ajan somessa, puskaradiossa. . .

Ne asiat olivat kovin erilaisia kuin totutut uskontojohtajien fraasit ja teesit. Hyvänen aika? Tämä Jeesus oli jopa radikaali? Ei pitänyt rasistista mallia. Paransi niin pakanauskovaisen vaimon tyttären kuin roomalaisen armeijaupseerin palvelijan. Kohteli ihmisiä ihmisinä.

Kerrankin eräs miesjengi raahasi naista Jeesuksen eteen, jotta tämä antaisi ”siunauksensa” heidän tappokaikeilleen.

Laki sanoo että tuommoiset on kivitettävä!”

Jeesus meni ytimeen.

– ”Joka teistä on synnitön, heittäköön ensimmäisenä kivellä”!

Oliko? Miehet luikkivat pois paikalta, jokainen kuin moitittu koira häntä koipien välissä. Omatunto sentään vielä toimi? Muistui monta omaa naisseikkailua, syntiretkeä. Ja sekin, mitä Jeesus oli opettanut:

Joka katsoo naista himoiten häntä, on sydämessään tehnyt huorin!”

Syntikysymys ei ole pääosin ulkoisten tekojen tasoa, vaan se on sisällinen tauti, joka on Aadamin ajoista lukien tullut ihmiskunnan osaksi. Synnin tauti tuottaa ulkoisia; näkyviä tekoja. Kenellä mitenkin ja mitäkin?  Niinpä  parananeminen on ensisijaisesti sisältä alkavaa!

Mutta tämä Jeesus? Hän antoi syntejä anteeksi, ymmärsi elämän perinpohjaista kärsimystä. Niitä syitä – jotka itsekunkin ihmisen henkilöhistoriassa ovat jäytämässä.

Hän kohtasi ja paransi erilaisten sairauksien sitomia. Rampoja, kuuroja, sokeita.. . Ja?

Siitähän se käymistila alkoi kehittyä. Se viha ja kateus, jonka maksimaalinen finaali näkyi Golgatan kivisellä areenalla.  Uskonnolliset tahot kun tahtoivat pitää kiinni vallastaan, valta-asemastaan, ihmisten hallitsemisesta, rituaaleistaan.  Siihen ei mahtunut totista toisinajattelijaa. Ulkokultaisuus ja tekopyhyys sisälsi sisällä muhivaa vihaa, murhanhimoa, ihmisen alkukantaista raadollisuutta. Jeesus joutui äärimmäisen viharikoksen objektiksi.

 

Syntymästään saakka sokea mies paranee!

Eräs erittäin valaiseva kuvaus tuon ajan sosiaalisista valtakuvioista on kirjoitettuna Johanneksen evankeliumin luvussa 9. Kun sitä analyyttisesti lukee, on kuin parrasvaloissa näkyvä näytös. (Kannattaa lukea!)

Jeesus päästää sokean miehen elinikäisestä kärsimyksestä. Vastassa ovat tekopyhät fariseukset. Heille uskonnon muotomenot olivat tärkeämpi seikka, kuin että joku ihminen saa avun! Ei ihme, että Jeesus huusi heille: Voi teitä te sokeat sokeiden taluttajat!

Referoiden esitettynä keissi oli näin. Mies oli syntynyt sokeana. Kukapa tahtoisi sellaista? Tietysti hän sen ajan oloissa eli kerjäämällä. Sen ajan sosiaaliturvan muoto. . .

Kun Jeesus näki miehen, ja ymmärsi hänen kärsimyksensä, Hän antoi avun. Hänen oppilaansa kyllä esittivät tutut fraasit: – Kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hän syntyi sokeana?

Mikä julma hypoteesi? Että tämä miesparka olisi tehnyt ”syntiä” jo ennen syntymäänsä? Ja saanut siitä koston syntyä sokeana? Mikä ihmisten ajatusten typerä pimeys!  Voi sokeutta!

Jeesus päätti lopettaa miehen kärsimyksen polun. Ja teki sen. Mies sai näkönsä, ja siitähän sitten seurasi jatkonäytöksiä? Mies roudattiin fariseusten eteen. Syynättäväksi, kuulusteltavaksi.  Onnellisena hän kertoi tästä ihmeestä!  Raamatun kuvaus tapauksesta on kuin traagisen koomista näytöstä. Uskonoppineet saivartelevat sitä ja tätä.  Eivät tahdo uskoa, vaikka naapurit ja muut todistivat, että mies oli ollut sokea kerjäläinen, mutta nyt oli näkevä. Apuun kutsuttiin miehen vanhemmat. He todistivat että mies oli heidän poikansa, joka oli sokeana syntynyt, mutta eivät osanneet selittää, miten hän oli näkönsä saanut?

Ja – kuulustelu jatkui! Uudelleen nämä uskonoppineet tivasivat mieheltä totuutta. Hänen täytyi toistaa tapausta moneen kertaan, mutta hän puhui kuin kuuroille korville, kivisille sydämille. Ja lopuksi, kun kuulustelijat eivät muuta keksineet, he pilkkasivat miestä:

– Sinä olet kokonaan synneissä syntynyt! ( Johannes 9:34, KR1938)

Sinä olet syntymästäsi syntinen, syntiä täynnä koko mies,  ja sinä rupeat opettamaan meitä! Ja he ajoivat miehen ulos..” (Johannes 9:34, KR1992)

Mitä me tästä opimme, jos tahdomme? Maailmamme on siinä määrin pahuuden ja pimeyden turmelema, että sen sekaan ei mahdu hyvyyttä ja valoa? Jopa uskonnolliset kuviot ovat valitettavan usein ”pimeyttä” täynnä?  Noudatetaan rituaaleja, isien perinteitä, kaavoja ja dogmeja. Mutta unohdetaan ihminen, ihmisyys, inhimillisyys. Ja vielä pahempaa?

Ollaan kuin susia lammasten vaatteissa. Sisältä täynnä kuolettavaa vihankin myrkkyä. Se kätketään kultaisten kaapujen ja muotomenojen alle, tekopyhyyden viittaan!

– Ja niin ihminen jää ja jätetään vaille apua?  Syytetään syntisiksi, leimataan, osoitellaan sormella. Kun pitäisi tarjota apua, tukea, johdattaa Vapahtajan luokse, saamaan syntien anteeksiantamusta. Jumalan rakkauden parantavan ihmeen vaikutusta!

Mutta onneksi oli ja tuli meille Jeesus Kristus, Vapahtaja. Hän aloitti sen iloisten uutisten ja asioiden tapahtumaketjun, joka edelleen jatkuu! Hän etsii ihmistä. Kuka hyvänsä on Hänelle tärkeä. Mutta valinta on toki jokaisen oma asia. Väitän, että iloisia uutisia ja parhaita terveisiä olisi ja on – tarjolla! Ota taikka jätä? Ne, jotka Jumalan hoitavan välittämisen ja rakkauden ihmettä ovat kokeneet ja eläneet (minäkin yli 48 vuotta!) voivat vilpittömästi suosittaa! Häntä! Kuoleman voittajaa, ylösnoussutta valtiasta… Iloa on tarjolla!

Jatkuu Osassa 2

mlhie2

* Kirjoittaja on eläkkeellä oleva hoitaja, musiikkiterapeutti, laulaja, vapaa kirjoittaja; kirjailija. * Aatteellisesti, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. * Vakiintunut kiusaamisen vastustaja, ihmisoikeuksien perääjä. *Aktiivinen toimija (eläkkeelläkin). * Selviytymisen seminaarista selvinnyt, koetusten koulussa opiskellut, iloisesti kiinni "elämän pannukakun reunassa"! MOTTO: "Linnut voivat laulaa silloinkin kun oksa katkeaa, koska ne tietävät että niillä on siivet". Minut löytää mm. kotisivulta * http://elamanlaulu.com/ * http://elamanlaulu.com/muistelmia-maijaliisa-hiekkanen/ * elamanlaulu@gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu