Isoäiti ja Velmu-Vallu

  •  No moikka Velmu-Vallu. Oletpas sinä kasvanu viime näkemästä!  Mukavaa kun tulit viimein…

– Moikka sullekin mummi, toin näitä valkovuokkoja kun sä et oo päässy ulos koko keväänä!

– Voi kiitos rakas vellupoika, mut mummi ei nyt ylety ottamaan kukkia kun on kaksi metriä turvaväli. . .

– Mut ethän sä mummi ota ittees kun sanon että sä oot muuttunu ihan oudon näköseksi!

– En, en minä pane pahakseni kun totta puhutaan!

– Kuules, jos sulla ei olis tuon kummallisen hökötyshaalarin sisällä selvää mummin ääntä, mä luulisin sinun olevan se Paha Susi, joka Punahilkkasadussa söi sen mummin!

– Kiitti poju kun erotat asiat…

– Kun suoraan sanon, näytät joltain avaruusotukselta taikka vaarallisen tehtaan duunarilta! Tuo kuonokärsä muuttaa sun ääntäs, mutta onneks tunnistan sinut äänen perusteella! Mut oudoks sää oot muuttunu! Miks ihmeessä sulla on tuollainen hökötys päällä!

– Kuules poikaseni. Tämä on poikkeusaikaa sen pöpöviruksen syystä. Ne tahtoo suojata meitä vanhoja oikein erityisesti. Keksivät sitten että löytyi HuoltoApuCentrumin perimmäisestä varastosta näitä liki sata vuotta vanhoja kaasuvaaran sotimis-asuja. Niitä ei tarvinnu käyttää silloin sota-aikana, ja olivat nyt hyvään tarpeeseen. –   Kun meitä vanhoja siis pitää edelleen visusti suojella, niin lahjoittivat näitä meille mummo-ja pappaikäisille. Näin me säästymme sekä pöpöiltä, että kaikenlaisilta kaasuvaaroilta.  Nyt kun tuli lupa liikkua kodin ulkopuolella!

– No onpas juttujen juju! Ei ne meitä kouluissa tuolleen suojele, eikä opettajia? Mikä juttu tää on, mummi? Eikö kaikilla sitten pitäs olla tuollaset, ettei ne saa sitä viirusta?

– Voi Velmu-Vallu kun on vaikea selittää. Tää on sellainen virtuaali-koe-ponnistus….

– Ai sellainenko virpomisjuttu? Meillä kävi pääsiäisen aikaan sellaisia virpojia ovella. Ne luritteli sellasta lorua, että mää kirjoitin sen kännyn muistiin:

virvon varvon

tuoreeks terveeks

vitsa sulle

palkka mulle

Sitte ne anto sellaisen oksan jossa oli paperikukkia.  Ja ojensivat korin, johon äiti antoi muutaman suklaamunan. Että onko teihin mummoihin suunniteltu joku tuollanen taikatemppu? Joku saa palkkaa jos tulet tuoreeksi ja terveeksi?

– Jaa?  Olipa hyvä oivallus Vellu! Enhän minä sairas olekaan!

– Harmi ettei voida etes halata! Miks pitää seisoa kuin linnan vartiosotilaat! Tuo eristysporsas välissä! Tyhmä juttu. Heittäisit pois tuon älyttömän haalarin!

– Kuules poika. Ei onnistu. On meidät määrätty Koti-Kokelu-Kouluun. Nyt on uusia läksyjä, eikä ole tietoa antaako ne Päättötodistusta koskaan?

– Mitä ihmettä sä vanha mummo jotain läksyjä tarttet?  Sä oot oppinu jo kaikki! Sähän opetit mua pesemään käsiä ja hampaita ja käyttämään nenäliinaa. Sanoit, ettei saa aivastella ja yskiä räkää hihaan, vaan pitää ottaa nenäliina. Sä opetit sanomaan ”kiitos” ja ”ole hyvä” ja silleesti.

– Sepä se, Velmu-Vallu! Mummot ja papat oli kaksi kuukautta Koekoulussa, nyt on uudet läksyt, 20 käskyä ja kieltoa! Pitää opetella taas kävelemään ulkona, varaamaan aika lääkärille, pitää muistaa syödäkin. Niin ne neuvoo… ja että käsiä pitää muistaa pestä, ja jumpatakin kotona!  Ja niin ja niin ja niin ja näin ja näin….

– No voihan vitsi sentään! Ketkä ne sellaista satua mummoille latelee?

– Kuules, tää on sellainen Suojeluskampanja! Tiedäthän, että on luonnonsuojelua, eläinsuojelua, uhanalaisten lajien suojelua.

– Tiedän mummi. Minäkin otin suojelukseen yhden linnunpoikasen joka ei onnistunu lentämään!

– Oikein! Ne on ottanut meitit vanhat erityiseen suojeluun, että… tuota. . .

– Ei mene nuppiini tuo? Eikös teillä vanhoilla ole kuolema jo lähempänä?

– Olet oikeassa poika. Joskus voi käydä näin, että vielä vanhanakin pannaan käymään koulua, olemaan vaikkapa koekaniinina. Toisten hyväksi ja onneksi. . taikka siis…

– Ai sellainen kani, joka pannaan häkkiin ettei se pääse metsään loikkimaan?

– Sellainenpa juuri.  Mut nyt en voi tarjota sulle edes jätskiä…

– Voi pihkuran pahkuran pakanat! Mä en siis voi halata enkä ylittää tuota STOP lätkää!

Tämä on tyhmä -tyhmä – tyhmä juttu! Tyhmin mitä voi ajatella! Haluan takaisin sen tavallisen ja normaalin mummin! Mä menen ja haukun ne päin pärstää, että ne on pilannu mun mummin ja varastanu sen koekouluun… ja pilaavat meidän kaikkien elämän!

– Kuules Velmu-Vallu – ne nimittää tätä uudeksi normaaliksi….

– Voi itku! Mä jätän nää valkovuokot, laita ne maljakkoosi mummi. Kun riisut tuon eristyshaalarin, niin kuuntele mitä nuo valkovuokot kertoo. Ne sanoo, että silti ja aina mä rakastan sua, vaikka ne on pilannu kaiken! Sun ihanaa mummin sydäntä ne ei oo onnistuneet kuiteskaan sontaamaan, olkoot aikeet kuinka katalia!

20 ohjetta… https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/7379a697-fed9-467e-89cf-77160df9f54a

mlhie2

* Kirjoittaja on eläkkeellä oleva hoitaja, musiikkiterapeutti, laulaja, vapaa kirjoittaja; kirjailija. * Aatteellisesti, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. * Vakiintunut kiusaamisen vastustaja, ihmisoikeuksien perääjä. *Aktiivinen toimija (eläkkeelläkin). * Selviytymisen seminaarista selvinnyt, koetusten koulussa opiskellut, iloisesti kiinni "elämän pannukakun reunassa"! MOTTO: "Linnut voivat laulaa silloinkin kun oksa katkeaa, koska ne tietävät että niillä on siivet". Minut löytää mm. kotisivulta * http://elamanlaulu.com/ * http://elamanlaulu.com/muistelmia-maijaliisa-hiekkanen/ * elamanlaulu@gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu