Kouluväkivalta ( kiusaaminen) ABC – osa 1

 

Osa 1

(Edellinen kirjoitus aiheesta 25.9.2020) https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mlhie2/kouluvakivalta-kiusaaminen-vakava-ihmisoikeus-ja-rikosongelma-suomessa/

 

Kuin jäävuori pinnan alla!

Viime päivien uutisoinnit ja spekulaatiot kouluväkivallasta toistavat tuttua kaavaa vuosikymmenien ajalta. Kun sattuu jotakin erityistä, kouluväkivalta nousee lööppeihin. Sitä kauhistellaan, ihmetellään, hymistellään, hyysätäänkin! Sitten se taas jää muhimaan. Kuin jäävuoren isompi osa – pinnan alle!

Tilastot? Yksikin tapaus on liikaa?

Mutta entä kun kiusattuja, kaltoin kohdeltuja lapsia ja nuoria onkin – miten paljon?

Mannerheimin lastensuojeluliiton kyselyn mukaan noin joka kymmenes koululainen oli kouluväkivaltaa kokenut. Kun peruskouluikäisiä on 800-900 000, ongelman piirissä on jopa 100 000 lasta ja nuorta. Suuri osa tapauksista kun jää pimentoon. Moni ei uskalla kenellekään kertoa. Ei omille huoltajilleen, ei opettajille, ei . . . Voimasuhteet ovat pääsääntöisesti niin epäsymmetriset. Kiusaajat ovat härskejä vallankäyttäjiä. Pitävät pelon vallassa sekä väkivallan kohteet, että myös muun porukan. Tiedetään, ettei kukaan juuri uskalla puuttua puolustamaan kiusattua. Syystä? Voi itse joutua nirhattavaksi. Ja moni onkin joutunut! Jokainen koettaa säästää omaa nahkaansa.

On naiivia edes sanoa, että kiusaaminen loppuisi siihen, että kiusattu antaa turpiin! Jos tällaista pedagogiikkaa sovellettaisiin, koulujen puitteissa vallitsisi täysi (fyysinen) sotatila. Lyömistä, vastalyömistä. Koston kierrettä. . .Ja? Kun kiusaamiskuvioissa on usein porukka vastaan yksi uhri – usein pienempi kooltaakin – niin on absurdi ajatuskin, että tämä YKSI voisi lopettaa sakin hivutuksen?

Yksikin tapaus on liikaa, vai?

Ajattelepa, jos se olisit ollut tai olisit sinä,

  • jota potkitaan, hakataan,
  • se, joka jätetään ryhmän ulkopuolelle?
  • jota vaanitaan kuin saalista koulumatkoilla, koulun pimentopaikoissa?
  • jos menisit joka aamu peläten, maha kuralla, tietäen että taas ja taas se alkaa!

Eikä KUKAAN olisi tukena? KUKAAN ei puolustaisi! Saisit sontaa reppuusi, pääsi työnnettäisiin WC-pyttyyn, vaatteesi revittäisiin… Saisit laittomia uhkauksia somessa, sinua herjattaisiin, haukuttaisiin, häpäistäisiin? Koko ihmisarvosi olisi väkivallantekijöiden anturan alla. Tallattavana, tuhoamisen trendissä? Olisiko kivaa? Etkä mahtaisi mitään ylivoimaiselle porukalle? Ja pahinta? Jos iskisit takaisin, sinut asetettaisiin syyttettäväksi.

Kuka uskoisi yhtä oppilasta, jos muu porukka väittää toista? Tämä on tätä päivää.

Tämä on kouluväkivallan tuttua juttua. Sitä arkea, jota kymmenien tuhansien koululaisten on kestettävä! Viimeisin uutistapaus (Vantaan Kytöpuiston koulun oppilas)

oli tiedetysti ollut pitkään jatkuneen kiusaamisen uhri.

Jos kukaan ei OMALLE kohdalleen tahtoisi, eikä hyväksyisi moista rikollisen luonteen käytöstä ja menettelyä – miksi kenenkään lapsen tai nuoren pitäisi sellaisia kestää?

Ja kärsiä? Eivätkö ihmiset ole yhdenvertaisia lain edessä?

Ongelman ymmärtämiseksi on siis kysyttävä:

  • Jos se olisin ollut minä?
  • Miltä tuntuisi, mitä tekisin?
  • Miten olisin kestänyt, selvinnyt?
  • Jos iskettyäni kerran takaisin, turpiin, olisinkin saanut jatkoksi vuosikausien porukkarökityksen?

Kaikki eivät (surullista kyllä) selviydy kouluväkivallan asioista. Monet päätyvät itsemurhaan, kun heidät on ajettu nurkkaan, noidankehään. Ei mitään ulospääsyä! Toiset koettavat sinnitellä niin ja näin. Henkisten traumojen statuksessa. Tiedetään sekin, että jotkut ”kostavat” kokemansa. Iskemällä samalla mitalla. Tuhon psykologia on kylvetty sisälle. Kun se kasvaa, voi olla että kiusaaja lopuksi purkaa padotun aggressionsa. Tappavat useita, kymmeniäkin ihmisiä kertalaakilla. Näitä on nähty. Joukkoampumisia.

Niiden, jotka elämä ja kohtalo on säästänyt kokemasta kouluväkivallan kauheutta, niiden on turha kiitellä ja onnitella itseään! Ne jotka siihen joutuvat, jotka sellaisen pahuuden uhreiksi valitaan ja otetaan, eivät sitä itse tahdo? Kuka tahtoisi?

Asenteet ja laiminlyöty kasvatus?

Tänään oli Ylen uutissivuilla haastattelu, jossa kaksi (entistä) koulukiusaajaa sanoi: Sanel Sivac, 23, ja Sonja Aiello, 21, olivat tajuamattaan koulukiusaajia: ”Ei lapsena ymmärrä, että voi aiheuttaa loppuelämäksi traumoja” https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

Mistä se kertoo? On pahaa puutosta, jos lapsi ei ymmärrä, kun tekee pahaa toiselle, kaverille! Nykyisin se onkin enemmän kuin tavallista, ettei lapsilla ole käytös- ja kurikasvatusta. Ei kodeissa eikä kouluissa. Kuitenkin jokaisen huoltajan velvollisuus on opettaa A-B-C käytösohjeet.

  • Toisia ei saa lyödä, se on lainvastaista!
  • Toisia ei ole oikein haukkua taikka pilkata. (Vaatteista, ulkomuodosta, jne)
  • Toisten kehoa on kunnioitettava, siihen ei saa koskea.. .
  • Jne, jne

Jos edes silloin tällöin kodeissa sanottaisiin ääneen nämä ohjeet, miten toisia on kohdeltava, niin ehkä se kertausläksy alkaisi mennä nuppiin?

Entä koulut?

Koulut eivät ole mikään erillinen ”saareke”, jossa yhteiskunnan lakeja ja sääntöjä saisi rikkoa! Ei. Kouluissa pätevät samat lait ja säädökset, mitä yhteiskunnassa yleensä. Jokaisella koululaisella on lain suoja, oikeus fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden suojaan. Rikos (väkivalta) on rikos, vaikka sen tekijä olisi lapsi. Rikosoikeudellinen vastuuikä (15-vuotta) ei oikeuta rikoksiin toisia (lapsia) vastaan. Huoltajat kyllä ovat vastuussa lastensa (alaikäisten) touhuista.

Eli, jos rehtorit kouluissa pitäisivät vaikkapa kerran viikossa kurinpalautuspuheen? Selvät raamit ja rajat? Linjauksen, että :

  • Tässä koulussa kiusaaminen (kouluväkivalta) on kiellettyä.
  • Toisen oppilaan reviiriä ei saa loukata.
  • Ei ole lupaa häpäistä ja haukkua…

Jos rehtori – kuin laivan kapteeni – ottaisi jämäkän ja lailla säädetyn linjauksen, yhdessä muun ”päällystön” kanssa (opettajat ja muu henkilöstö) se voisi olla alku parempaan.

Mutta nykyisin?

Surullista faktaa on, että käytös-ja kurikasvatus on kuin kadonnut luonnonvara! Lapsia ja nuoria ei opeteta. Joiden kasvatusviisastelijoiden mukaan lapsia ei saa ”kasvattaa”! Heille ei saa asettaa rajoja ja rajoituksia? Niille kullanmuruille voi syntyä siitä traumoja ja estoja…

Okei! Kestetään sitten seuraukset, vai?

Terveen käytöskasvatuksen tilalle onkin sitten tulleet ihan toiset ”kasvattajat”! Väkivaltaviihde, netin rajattomat antimet. Tiedetään että 5-6 vuotiaakin selaavat älykännyistään aikuisten pornosivuja, väkivaltaisia ohjelmia ja pelejä. Ja sellaiset varhaisteinien sivustot kuin TikTokit? Niidenkin sisällöissä on sellaisia ”kasvatuksellisia” aineistoja, että?

 

Entä vanhemmat, huoltajat?

He ovat monesti pihalla kuin lumiukko siitä, mitä nämä kullanmurut netissä ja älykännyillään puuhastelevat? Jopa sellaistakin älyttömyyttä on näkyvissä, ettei isikulta tai äitikulta saa kurkata jälkikasvunsa kännyyyn? Niinpä niin?

Traagista faktaa on, että huoltajat ovat kadottaneet usein auktoriteettinsa. Taikka väsyneet ja antautuneet yleisen mielipiteen edessä. Valtavirrassa on uitava modernien kasvatusgurujen säännöillä. Ja? Lapset hyppivät aikuisten silmille. Lapsia ei saa rajoittaa? Heillä pitää olla älykänny jo taaperoikäisestä. Lapsille pitää antaa periksi? Sääntöjä ja rajoja ei saa olla? Ja tulos?

On siis naiivia valittaa ja ihmetellä kun kouluissa muhii se mikä niissä muhii! Terve käytös-ja sääntökasvatus on romutettu. Se on laiminlyöty. Se on delgoitu ”paholaisen kirjeopiston” tehtäväksi. Netti, some. Pääkasvattaja on älykänny. Se adaptoi aivot tiettyyn tasoon. Se on ”kasvattaja” nro 1!

Säälittävää faktaa on, että lapset ja nuoret ovat usein täysin tuuliajolla! Eihän päättäjät,

hallitus, parlamentti ole juurikaan kiinnostunut maamme jälkikasvusta. Muut asiat ovat priorisoinnissa ykköstasolla.

Lapsiperheiden tuki, jopa minimaalinen toimeentulo on uhattuna. Eriarvoisuus lasten ja perheiden välillä on kiistaton. Lapsia kiusataan kouluissa siksikin, ettei köyhillä ole kalliita merkkifarkkuja ja 1000 euron uusinta älykännyä! Tai reppu on vanhaa mallia ja muotia.

Lopuksi?

Kouluväkivallan ongelma heijastaa laajoja yhteiskunnallisia seikkoja. Asenteita, arvoja, kasvatuksen puutteita. Jne.

Mutta loogista on, että yhteiskunnalla, joka ei suojele heikoimpia jäseniään (lapset, nuoret, vanhukset, vähäosaiset) – sellaisella yhteiskunnalla ei ole toivottua tulevaisuutta. Tämän päivän väkivaltaa harjoittavat nuoret? Mitä vastaisuudessa, aikuisina?

Aiheen pohdinta jatkuu, osassa 2

mlhie2

* Kirjoittaja on eläkkeellä oleva hoitaja, musiikkiterapeutti, laulaja, vapaa kirjoittaja; kirjailija. * Aatteellisesti, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. * Vakiintunut kiusaamisen vastustaja, ihmisoikeuksien perääjä. *Aktiivinen toimija (eläkkeelläkin). * Selviytymisen seminaarista selvinnyt, koetusten koulussa opiskellut, iloisesti kiinni "elämän pannukakun reunassa"! MOTTO: "Linnut voivat laulaa silloinkin kun oksa katkeaa, koska ne tietävät että niillä on siivet". Minut löytää mm. kotisivulta * http://elamanlaulu.com/ * http://elamanlaulu.com/muistelmia-maijaliisa-hiekkanen/ * elamanlaulu@gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu