Suomen kansa ja kohtalon kello?

Ei ole mitään uutta auringon alla. . .

 

Paikka oli rehevä ja hedelmällinen laakso. Palmuja, keitaita, kuin paratiisin puutarha! Ihana paikka asua ja elää. Siellä oli kaupunkejakin, Sodoma ja Gomorra. Kaikki olisi ollutkin hyvin, mutta ihmisten tavat olivat ryöstäytyneet luonnottomiin, sairaisiin ja patologisiin malleihin. Enää ei ollut terveitä rajoja. . .

 

Turmelus, röyhkeys, ylpeys, itsekkyys, köyhien sortaminen . . .

”Mutta Sodoman asukkaat olivat turmeltuneita ja tekivät paljon syntiä..”

”… Sodoman synti oli julkea itsekkyys.” Vietettiin yltäkylläistä ja huoletonta elämää. Mutta kurjalle ja köyhälle ei avattu kättä. ”He kävivät yhä julkeammiksi js ryhtyivät uhmaten yhä uusiin iljettävyyksiin.”

” Heidän röyhkeytensä ei jää kätköön, se näkyy heidän kasvoillaan. Kuin Sodoman väki he kerskuvat synneistään, mitään kaihtamatta.  Voi heitä. Itselleen he pahaa tekevät.”

 

Maksimoitunut syntimitta ja sen ratkaisu. . .

Päätös kaupunkien kohtalosta oli tehty. Totaalinen turmeluksen tila.  Synti oli kuin syöpä, jonka metastaasit olivat levinneet koko kehoon. Luusto ja selkärankakin olivat murentumisen ja luhistumisen edessä. Turmeluksella ei ollut tulevaisuutta. Oli oikeudenmukaista, etteivät lapset ja nousevat sukupolvet kärsisi isien syntien seurauksista. Keissi meni näin.

  • Valitushuuto Sodoman ja Gomorran tähden on suuri ja heidän syntinsä ovat ylen raskaat. Paikka on kypsynyt ratkaisun eteen. Aika on täysi.
  • Aiotko hukuttaa vanhuskaan ja jumalattoman samalla kertaa? Eikö koko maailman tuomari tuomitsisi oikein? Onhan mahdotonta että surmaisit syyttömät yhdessä syyllisten kanssa?
  • Olet oikeassa.  Jos löydän Sodomasta viisikymmentä vanhurskasta, minä säästän koko kaupungin.
  • Vaikka olen tomua ja tuhkaa, rohkenen kysyä, entä jos on vain neljäkymmentä, tai kolmekymmentä vanhurskasta?
  • En hävitä paikkaa, jos jos löydän sieltä kolmekymmentä.
  • Entä jos on vain kaksikymmentä?
  • Niiden kahdenkymmenen takia jätän sen hävittämättä.
  • Älä suutu Herrani, vaikka puhun vielä tämän kerran. Entä jos sieltä löytyy kymmenen?
  • Niiden kymmenen takia jätän sen hävittämättä.

Ei löytynyt kymmentäkään. Sodomassa asui vain Lootin hurskas perhe. Muut hurskaat oli jo vaiennettu, ajettu pois.  Turmeluksen kiihkeät voimat olivat ottaneet ylivallan, seurauksin. . . Sitten tuli lopullinen näyttö, sinetti.

 

Sodoman turmelus ja tuho

Sodoman kaupunkiin lähetettiin kaksi enkeliä, sanansaattajamiestä varoittamaan Lootia tulevasta tuhosta. He majoittuivat Lootin kotiin.

Illalla ”. . .kokoontuivat talon eteen Sodoman kaupungin miehet, niin nuoret kuin vanhatkin.  He huusivat Lootia sanoen:  Missä ovat ne miehet jotka tulivat?  Tuo heidät tänne, me haluamme maata heidät!”

Loot kauhistui tätä röyhkeyttä.  Koetti hillitä tuon himon kiihkoa. Mutta turmelus oli maksimoitunut. Väkivaltaa hehkuva. Kotirauhaa ei kunnioitettu, ei ollut yksityisyyden suojaa.  Yhä uusia fantasioita himoittiin.

  • Pois tuo tyyppi! He kävivät Lootin kimppuun ja ryhtyivät murtamaan ovea.

H-hetki oli käsillä, edessä. Loot perheineen vietiin pois. Turmeluksen tuomio oli looginen.

”Herra antoi sataa taivaasta tulta ja tulikiveä Sodoman ja Gomorran päälle. Kun aamu valkeni maasta nousi savu niinkuin pätsin savu.”

Ennen niin hedelmällinen laakso on nykyisinkin vielä suolalaakso. Kuolleenmeren laakso. Paikka on kammottavan kuollut. Paikassa ei kasva mitään.  Suolameri, Kuollutmeri. Kuolleenmeren suola-ja mineraalipitoisuus takaa, ettei mikään elollinen siinä elä.  On vain yksi bakteeri, se hajottaa suolaa. Kuoleman monumentti puhuu.

Apostoli Pietari:

”Jumala tuomitsi Sodoman ja Gomorran kaupungit polttamalla ne poroksi ja antoi näin varoittavan esimerkin vastaisten aikojen jumalattomille.

Sen sijaan hän pelasti hurskaan Lootin, jonka mieltä jumalattomien riettaus painoi. Päivästä päivään tuo hurskas mies sydämessään kärsi, kun hän joutui elämään heidän keskellään ja katselemaan ja kuuntelemaan heidän jumalattomuuttaan.”

Suomen kansa?

On aika huutaa:  Me tahdomme vapauden! Ei rajoja enää! Me tahdomme täydellisen vapauden, haluamme maata miten himomme ja halumme meitä ohjaavat!  Rajoja ei tarvita.  Voimme ottaa kukin keitä haluamme, lapsiakin, toki, eläimetkin kelpaavat, mikä ja kuka vain!  Joka lajin seksifantasioita me tahdomme!  Ja tahdomme lain ja lait meidän erilaisuuttamme suojelemaan!  Me olemme Moderneja ihmisiä, me emme tarvitse jumalia ja jumalaa. . .

– Saamanne pitää!   Sitten. . .

On aika saada vapauksia.  On myös aika maksaa vapaudesta ja valinnoista. Ne tulevat kuin junan vaunut veturin perässä. Vääjäämättömän lainalaisuuden logiikalla.  Syyt ja seuraukset.

Suomen kansan kohtalon kello käy. Tiimalasi täyttyy. Suomen kansa on saanut mitä on halunnut ja himoinnut. Entä sitten?

Jotkut ovat saaneet tiedon.

Sanansaattajat menevät joidenkin luokse, niinkuin menivät Lootin luokse. Kun tämä kertoi kaupungin tuhon olevan edessä, hänen vävynsä vain naureskelivat hänen puheilleen.  Nauraminen ja pilkkaaminen aina lopuksi loppuu. Silloin, samoin kuin aina. Viisas on se, joka ei naura väärään aikaan.  Joka itkee ja katuu omaa turmelustaan. Aikanaan, ajoissa.

Oikeudenmukainen kaiken maailman tuomari ei tee virheitä.  Armahdus, pelastus, avoin ovi – tuhon tieltä on valmiina. Toistaiseksi.  Kellon viisarit raksuttavat.  Aika hupenee.

mlhie2

* Kirjoittaja on eläkkeellä oleva hoitaja, musiikkiterapeutti, laulaja, vapaa kirjoittaja; kirjailija. * Aatteellisesti, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. * Vakiintunut kiusaamisen vastustaja, ihmisoikeuksien perääjä. *Aktiivinen toimija (eläkkeelläkin). * Selviytymisen seminaarista selvinnyt, koetusten koulussa opiskellut, iloisesti kiinni "elämän pannukakun reunassa"! MOTTO: "Linnut voivat laulaa silloinkin kun oksa katkeaa, koska ne tietävät että niillä on siivet". Minut löytää mm. kotisivulta <a href="http://www.elamanlaulu.com" title="http://www.elamanlaulu.com">http://www.elamanlaulu.com</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu