Kunnioittavatko Yleisradion rekrytointiprosessit yhdenvertaisuuslakia?

Yleisradion kuuluisan ja laajasti luotetun uutisankkurin ja politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikön erikoiset pohdinnat presidenttiehdokas Pekka Haaviston seksuaalisen suuntautumisen merkityksestä äänestäjien valintoihin saivat aikaan valtaisan mediakohun, jota leimannut tunkkainen tuulahdus menneisyydestä.

Vyörytystä on tahditettu valtamedioiden toimesta aktiivisesti ja kyse näyttää olevan varsin suunnitelmallisesta toiminnasta. Tässä yhteydessä mediat ovat kaivaneet esiin ja esitelleet innokkaasti nimenomaan tahoja, joille seksuaalivähemmistöön kuuluminen on niin sanottu punainen vaate. Julkaistut mielipiteet ovat olleet seksuaalivähemmistöjä leimaavia ja puheissa lapsille ja nuorille annettavasta ”huonosta esimerkistä” heijastuvat epäsuorat vihjailut pedofiliasta.

Sanomalehti Ilkka-Pohjalainen intoutui aiheesta jopa niin pitkälle mennen, että Etelä-Pohjanmaan voisi joku lukija luulla oleva Puolan PiS -puolueen retoriikkaa lainaten ”sateenkaarivapaata aluetta”.

Tarkoituksena ei ole ollut pelkästään presidentinvaalien tulokseen vaikuttaminen, vaan yleisemminkin sellaisen ilmapiirin luominen, joka pyrkii tekemään tavallisen kansalaisen seksuaalisen suuntautumisen ruotimisesta hyväksyttävää esimerkiksi työelämässä. Tällaisen yhdenvertaisuuslaki kieltää mutta se ei ole asiasta varsin hyvin tietoisia medioita haitannut pienimmässäkään määrin.

Jos yhdenvertaisuuslain vastaisten asenteiden markkinoiminen medioissa on näinkin helppoa, herää väistämätön kysymys siitä mikä on medioiden itsensä kyky noudattaa yhdenvertaisuuslakia rekrytoinneissa ja työyhteisössään?

Tässä suhteessa sanomisiaan Ilta-Sanomille selitellyt Yleisradion uutisankkuri Matti Rönkä esitti huolestuttavalta kuulostavan kommentin lehden 31.1. julkaistussa artikkelissa.

Samalla tavalla, kun rekrytoidaan ihmistä, siinä katsotaan myös ihmisen persoonaa sekä miten hän sopeutuu työyhteisöön.”, perusteli Rönkä Haaviston seksuaalisen suuntautumisen esiin nostamista.

On huomionarvoista, että Rönkä nostaa tässä esiin rekrytoinnin yleisemmin, mikä saa hälytyskellot soimaan ja syynä on nimenomaan yhdenvertaisuuslain asettamat rajat sille miten yksityiselämään kuuluvia asioita, kuten seksuaalista suuntautumista ja perhe-elämää ruoditaan rekrytointipäätöksissä (vrt. tapaus Telanne, Alma Media).

Korkein oikeus kovensi Telanteen tuomiota Lapin Kansan työsyrjintäasiassa | Yle

Ei ole mielekästä kohdistaa huomiota niinkään yksittäiseen uutisankkuriin, vaan siihen, mitä hänen kommenttinsa mahdollisesti heijastaa Yleisradion toimintamalleista – jostakinhan edellä mainittu näkemys nousee.

Kunnioittavatko Yleisradion rekrytointiprosessit yhdenvertaisuuslakia? Tähän olisi hyvä saada pikaisesti vastaus.

Aiheeseen liittyvää:

Kutsutaan homofobiaa sen oikealla nimellä – Tiina The Feminist | Lily

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu