Siuntion mallista sote-palvelujen rakenneuudistukseen

Viime vuosina on puhuttu paljon rakenneuudistusten tarpeesta. Niillä pitäisi hakea kestäviä ratkaisuja paitsi valtiontaloudelle myös hyvinvointipalvelujen turvaamiselle – eikä vain siksi, että väestö ikääntyy. Sosiaali- ja terveydenhuollossa eletään nyt ratkaisevia aikoja. Uhka kriisiytymisen syventymiselle on todellinen.

Hyvinvointialueet ovat hallinnollisia ratkaisuja. Nyt alueilla pitäisi tehdä linjauksia sisällöllisistä rakennemuutoksista. Ne voi tiivistää: sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteinen ennaltaehkäisevä ote, lähipalvelujen turvaaminen ja erityisesti ikäihmisten toimintakyvyn turvaaminen sekä inhimillinen vaativan hoidon vaihe.

Aiempien vuosikymmenten säästövirheet ovat johtaneet perusterveydenhuollon palvelujen kriisiytymiseen, esimerkkinä hoitoon pääsyn jonojen kasvu. Sosiaalihuollossakin, esimerkiksi lastensuojelussa, päästään puuttumaan vaikeisiin tilanteisiin usein liian myöhään. Monet hyvät käytännöt on unohdettu kuten väestövastuu, omalääkärit, lapsiperheitä tukevat kodinhoidon palvelut… Sitä vastoin työterveyshuolto ja ostopalvelubuumi ovat syventäneet hoitojärjestelmän sisäistä kuilua: terveet saavat subventoituja erikoispalveluja yhä enemmän yhä kalliimmalla, sairaat jäävät resurssipulasta kärsivän julkisen vastuulle käytäville ja täpötäysille osastoille.

Uudellamaalla tilanne on haastava. Hallinnolliset ratkaisut ovat ongelmalliset ja vielä päällekkäiset. Rahoitusmalli on sairauskeskeinen. Läntisen Uudenmaan hyvinvointialueella espoolaisten näkemykset hallitsevat eikä alueen muita mahdollisuuksia, saati edes tilannetta, tunneta riittävästi.

Lisäksi HUS tekee ratkaisuja, jotka korostavat keskittämistä ja liiallista medikalisoitumista. Esimerkkinä Lohjan sairaalan synnytysten lakkauttaminen, jota perustellaan potilasturvallisuudella. Lapsen syntymisestä on tehty näin pelkästään lääketieteellinen tapahtuma. Hyvä henkilökunta, synnytyspalvelujen saavutettavuus ja perheen huomioiminen ovat jääneet täysin taka-alalle potilasturvallisuuskeskustelussa.

Siuntion osalta hyvinvointialueen aluevaltuuston kesäkuussa tehdyt linjaukset lähtevät terveysasemapalvelujen jatkumisesta. Olennaista on turvata nimenomaisesti kokonaisuus, koska vain niin voidaan saavuttaa kestäviä kustannussäästöjä. Lääkäri-hoitajatiimien ohella tarvitaan suun terveyden palvelut, kuntoutus- ja mielenterveyspalveluita, perhepalvelut mutta myös ikäihmisten huomioonottaminen. Siinä omaiset ovat tärkeä resurssi. Siksi ei ole järkeä keskittää ympärivuorokautista hoivaa kauas läheisistä ihmisistä, kun he lähellä käydessään voivat auttaa omaisiaan esimerkiksi ruokailussa ja seuran pitämisessä – ja näin tukea henkilökunnan ehtimistä ja jaksamista.

Siuntiossa on tehty aiempina vuosina oikeita asioita, joista hyvinvointialueen valtuutettujen tulisi olla perillä. Palveluja on koottu yhteen tilaratkaisuilla ja hoitotiimeillä. Kustannustaso on ollut muihin kuntiin verrattuna edullinen mutta kuntalaisten kannalta palvelut ovat olleet samalla laadukkaat.

Hoitoonpääsyssä ei ollut viiveitä, hammashuolto toimi moitteettomasti, ympärivuorokautista perushoivaa on pystytty tarjoamaan lähikuntienkin potilaille, ikäihmisten asumisen tukeminen on huomioitu ja toimintakyky monenlaisilla kuntouttavilla toimilla.

Siuntio on tehnyt myös osansa toimintojen jatkokehittämisen suhteen uuden sote-kampuksen suunnittelulla, jossa on hyödynnetty palvelujen kokonaisuutta ja toisiaan tukevaa luonnetta. Suunnitelmat olivat pitkällä ja myös ministeriö on ne hyväksynyt. Nyt eletään odotustilassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tarvitsevat tilansa sekä osaavan ja työhönsä sitoutuneen henkilökunnan mutta ennen muuta oikean ajattelutavan: ennakoidaan tuleva tilanne. Muutaman vuoden palvelujen digitalisaation ja keskittämisvimman jälkeen huomataan samat asiat kuin kouluissa. Kirja on hyvä, älypuhelinten käyttöä on syytä rajoittaa. Potilaalle on tärkeätä kosketus, kasvokkainen keskustelu ennen hoitopäätöksiä ja ennen muuta hoitotarpeen kokonaistilanteen ymmärtäminen.

Kalliit lääkkeet tai tehohoito eivät auta, jos ruokakaappi on tyhjä.  

Arja Alho, puheenjohtaja, Siuntion sosialidemokraattien valtuustoryhmä

Mika Mäenpää-Louekoski, puheenjohtaja, Siuntion sosialidemokraatit – Sjundeå socialdemokrater

Mervi Lahtinen, aluevaltuuston varajäsen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue