Kuinka ikävän oikeaan osuinkaan

Uusi Suomi blogipostaukseni 8*4=4*8 tavoitti viikonlopun aikana yli 24 000 lukijaa. Vielä tuota postausta kirjoittaessa elättelin toivetta, että esille nostamani opettajan ammattietiikan vastainen tapa toimia koskisi pientä osaa opettajia ja vain yksittäistä eläköitynyttä opettajankouluttajaa. Näin ei valitettavasti ollut. ”On vahingollista painaa mieleen matematiikankaan lakeja ilman että itse oivaltaa, mistä on kyse”, kirjoittaa eräs opettaja ja osoittaa, kuinka ei itse ymmärrä, mistä vaihdantalaissa on kyse.

Väännetäänpä nyt vielä rautalangasta ja otetaan helpommin arkielämään liitettävä esimerkki. Onko sama, käykö kaupassa hakemassa kolme kertaa neljä maitopurkkia vai käykö kaupassa neljä kertaa hakemassa kolme maitopurkkia? Jokainen meistä tietää, että tilanne ei ole sama. Ensimmäisessä tapauskuvauksessa askelia tulee vähemmän ja ostoskassi on painavampi kuin jälkimmäisessä. Jos kysyttäisiin, miten kaupasta voidaan hakea 12 maitopurkkia, olisivat molemmat arkielämän kuvaukset oikein. Jos kysymys muotoillaan, ”Kaupasta haetaan neljä maitopurkkia kolme kertaa. Montako maitopurkkia haetaan yhteensä?”, oikeita vastauksia ovat 4*3=12 ja 3*4=12. Jos nämä matemaattiset lausekkeet tässä asiayhteydessä halutaan huonolle suomen kielelle kääntää, kuuluisivat ne näin: ”haetaan neljä maitopurkkia kolmesti” ja ”haetaan kolmesti neljä maitopurkkia”. Yksikään lapsi, joka toisen näistä kahdesta ajatuspolusta kirjoittaa matemaattiseksi lausekkeeksi, tuskin ajattelee, että tehtävänannon vastaisesti pyöräilenkin kauppaan neljästi ja otankin vain kolme maitopurkkia. Jos ajattelisi, tästä saataisiin aikaan mielenkiintoinen keskustelu, jota kautta päästäisiin käsiksi siihen, mitä vaihdantalaki oikeasti tarkoittaa ja kuinka tärkeää se olisikaan, että laskuihin merkittäisiin lukuarvojen lisäksi myös yksiköt.

Nostin edellisessä blogipostauksessani yhdeksi isoimmaksi matematiikan opettamiseen liittyväksi huolekseni sen, etteivät lapset koe matematiikkaa omakseen ja siten eivät opi näkemään maailmaa matemaattisena. Viikonlopun somekeskustelujen jälkeen totean, että osa opettajistamme näyttäisi systemaattisesti estävän tämän kyvykkyyden kehittymistä. Matematiikan oppimisen perusta on matemaattisessa identiteetissä. Siinä, että oppilas näkee itsensä matematiikan taitajana ja on halukas käyttämään sitä elämässään. Matemaattisen identiteetin puute ei ole mikään pieni asia. Meidän koululaitoksesta tulee ulos kiitettäviäkin matematiikan laskijoita, jotka eivät näe tarvetta matematiikalle elämässään eivätkä usko itseensä matematiikan taitajina. Tällaiset yksilöt luonnollisesti poissulkevat matematiikkaan liittyvät jatko-opinnot itseltään. Tämä keskustelu on hyvä päättää kasvatustieteen emeritusprofessori Erno Lehtisen toteamukseen: ”En näe mitään asiayhteyttä, jossa tuo opettajan korjaus ja pisteytys olisi oikein.”

+14
mrstoivola
Rauma

Marika on vuoden 2019 matemaattisten aineiden opettaja -kunniamaininnan saanut neljän kouluikäisen lapsen äiti, joka tekee väitöstutkimusta opettajan toimijuudesta käänteisessä oppimisessa (http://www.flippedlearning.fi). Hänen intohimonaan on niin oppilaiden kuin opettajien tasapäistämisen lopettaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu