Kyllä, painotetut luokat tulisi poistaa
Helsingin kaupunki suunnittelee painotetun, luokkamuotoisen opetuksen alasajoa nykymuodossaan (Yle 16.2.). Monet vanhemmat tästä kimpaantuneina uhkaavat muutolla, jos Helsinki ajaa läpi koulushoppailua estävän suunnitelmansa (HS 16.2.). Omilla Facebook sivuillaan koulutussosiologian ja -politiikan emeritusprofessori Hannu Simola tuulettaa. Vuonna 2015 Simola kollegoineen julkaisi teoksen ”Lohkoutuva peruskoulu: perheiden kouluvalinnat, yhteiskuntaluokat ja koulutuspolitiikka”. Teoksessa tutkimusperustaisesti haetaan vastauksia mm kysymyksiin: Miten uudet kouluvalintapolitiikat muovaavat koulujärjestelmäämme ja ajatusta kaikille yhteisestä peruskoulusta? Miten lapsiamme luokitellaan? Ohittavatko yksilöiden vapaudet yhteiset oikeudet? Teoksen julkaisemisen jälkeen Simola on jakanut tietoa ’erikoisluokkien’ vahingollisuudesta niin kaupunkien koulutoimille kuin puolueiden johtoelimille: ”Vastaus on ollut aina mykkä vaivautuneisuus: kyse kun on ollut meidän omista lapsistamme, jotka ovat erikoisluokilla!”
Erikoisluokkien olemassaoloa käsittelee myös Valtioneuvoston vuonna 2018 ilmestynyt julkaisu ”Tytöt ja pojat koulussa – Miten selättää poikien heikko suoriutuminen”. Julkaisussa todetaan, että Suomessa oppimistulosten eroja eivät selitä vain koulujen oppilaaksiottoalueiden väliset sosioekonomiset ja vanhempien koulutustasoon liittyvät erot vaan myös ja vahvemmin se, miten oppilaat jaetaan luokkiin koulujen sisällä. Nämä jaot nähdään epäsuotuisina erityisesti pojille. Samaisessa julkaisussa todetaan, kuinka kouluissamme eri luokkien välillä matemaattisten aineiden osaamiserot ovat jopa kolme kertaa isommat kuin Norjassa tai Ruotsissa. Miksi tästä ei puhuta PISA tuloksien uutisoinnin yhteydessä? Yksinkertaisesti siksi, että PISA:ssa tutkitaan oppimistuloksia koulutasolla ja tietoa eri luokkien välisestä osaamisesta ei ole saatavilla. PISA:n valossa koululaitoksemme näyttäytyy tasa-arvoisemmalta kuin se todellisuudessa on.
Kumpikaan näistä tutkimuksista ei kiistä niitä positiivisia vaikutuksia, mitä painotetuilla luokilla on siellä oleviin oppilaisiin. Erityisesti painotettujen luokkien positiiviset vaikutukset opintomenestykseen ja kouluviihtyvyyteen on useaan kertaan todistettu. Huomautan vielä lopuksi, että Helsingin kaupunki ei ehdota painotetun opetuksen lopettamista. Ehkä painotettua opetusta olisi syytä jopa lisätä ja samalla huolehtia siitä, että suomalaisessa koulussa jokaisella lapsella on oman intohimonsa sanelemana oikeus oppia enemmän.
Ajatus painotusluokkien poistamisesta koulushoppailun estämiseksi on huono, koska painotusluokista on enemmän hyötyä kuin haittaa. Niinpä niitä tulee suosia ja lisätä, niin moneen kouluun kuin mahdollista.
Poikien ja tyttöjen (ryhminä) välisiin tasoeroihin painotusluokkatoiminta ei vaikuta. Ne eivät johdu painotusluokista, vaan ovat usean eri tekijän summa, joista mainittakoon tyttöjen ja poikein väliset mentaaliset erot, koulujen ja toisaalta poikaoppilaiden käsitykset ihanteellisesta koululaisesta, koulujen naisopettajavaltaisuus sekä pojille usein huonosti sopivat opetusmentelmät.
Myöskään asuinalueiden väliset erot oppimistuloksissa eivät poistu painotusluokkatoiminnan lopettamisella. Sen sijaan noita eroja kannattaa yrittää supistaa lisäämällä koulujen tukiopetus- ja erityisopetusresursseja sekä pienentämällä ryhmäkokoja. Myöskin erityisluokkien alasajo kannattaa nyt lopettaa ja tunnustaa inkluusion olevan hieno ajatus, mutta käyttökelvoton ilman riittäviä resursseja.
Suomessa peruskoulun opettajien koulutustaso on maailman kärkeä, ja painotusluokkatoiminta antaakin hyvät mahdollisuudet käyttää paremmin heidän kapasiteettiaan. Kun painotusluokille lisäksi valikoituu juuri kyseiseen aineeseen motivoituneita oppilaita, myös oppimistulokset ja molemminpuolinen kouluviihtyvyys paranevat. Parhaimmillaan painotusluokilla voi toteuttaa opetusmenetelmiä, jotka heterogeenisissä ja liian suurissa ryhmissä eivät millään onnistu.
Pyrkimys ratkaista suomalaisen peruskoulun ongelmia painotusluokkatoimintaa ja koulun muita parhaita piirteitä karsimalla ja tasapäisyyttä lisäämällä on mahdollismman huonoa koulutuspolitiikkaa. Riittävien resurssien lisäksi koulut tarvitsevat nyt ennen kaikkea työrauhaa, sillä jatkuva kokeilu ja muutos kouluissa vie aikaa tärkeimmältä eli oppilaan ja opettajan kohtaamiselta ja lopulta myös oppimiselta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kerran painotettuja luokkien hyödyt ovat yksiselitteisesti positiivisia oppimistuloksiin ja koulumenestykseen – niin eikö ole maailman tyhmin idea lopettaa ne!? Niitähän pitäisi lisätä!
Ilmoita asiaton viesti
Niin miksi tasapäistää jo koulussa ja turhauttaa osa oppilaita?
On toki ymmärrettävää että helpointa on päntätä kaikille samaa matikkaa isossa luokassa, mutta edes opettaja ei voi tietää moniko on tyysti turhautunut?
Jo nyt tiedetään että oppimistulokset ovat laskeneen.
Oikea suunta on pienentää luokkakokoja ja suunnata ryhmiä eri aloille, niin saadaan paremmat oppimistulokset.
Selvää on että eriyttäminen ja pienluokat tuovat lisää kuluja, mutta tuovat nopeammin päteviä eri alojen nuoria työelämään.
Ilmoita asiaton viesti
Parents must have freedom to choose school for their kids
Kids are not property of the state
Disadvantaged children should get support without reducing advance of non disadvantaged children
Ilmoita asiaton viesti
Tänään joukko musiiikkialan vaikuttajia mediassa ihmetteli suomalaiseen keskusteluun ilmestynyttä tasapäistämiskeskustelua. Ns. koulusegregaatio ei ratkea poistamalla lahjakkailta mahdollisuus kehittyä omalla alueellaan keskivertoa paremmin.
Perheistä osa muuttaa vaikka ulkomaille jos Suomeen vyörytetään vasemmistohallituksen kommunistiutopia. Paradoksaalista tietysti on se, että esim. juuri tasa-arvon nimissä operoinut kommunismikokeilu Neuvostoliitto harjoitti yhtä historian jyrkintä segregaatiota: mm. urheilun, marematiikan ja musiikin lahjakkuudet napattiin omiin eristettyihin hautomoihin jo pikkulapsina.
Ilmoita asiaton viesti
Onko kyseessä Vasemmistoliiton Paavo Arhimmäen entisen eduskunta-avustajan ja sittemmin Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän sihteerin, filosofian tohtori Minna Kelhän alulle laittama tasapäistämisohjelma?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Minna_Kelh%C3%A4
Ilmoita asiaton viesti
Tämän palstan seuraaminen on tosiaan opettanut sen, mitä tarkoittaa asioiden ymmärtäminen ja ajaminen, kun niitä
tarkastellaan ”poliittisten lasien” läpi. Ei tohtorin väitökirjan tekeminen niin vaikeaa ole, kuin luulisi. Otan tähän esimerkin reaalimaailmasta eli elävästä elämästä.
Maria Ohisalo teki väitöskirjan Leipäjonoista. Maria: ”Olen ollut leipäjonossa köyhyystutkijana ja vapaaehtoisesti.”
Väitän, että pelkän peruskoulun käynyt hlö, jolla on perhe elätettävänä ja joutuu seisoskelemaan Hurstin leipäjonossa, ymmärtää pienetkin vivahteet köyhyydestä. Ohisalo ei sitä tee.
Ilmoita asiaton viesti
Biossasi kerrot intohimonasi olevan tasapäistämisen lopettaminen. En yhdistä kirjoituksen sisältöä tuohon intohimoon.
Mietin, millainen olisi Helsinki, jossa esimerkiksi liikunnallisesti lahjakas ei saisi enää sitäkään mahdollisuutta kuin hänellä nyt vielä on, ja näin miettiessäni tarkoitan myös kaveripiiriä, joka vetää hänet alas mutta jonka ylös vetämiseen hänen rahkeensa eivät riitä eikä se edes ole hänen tehtävänsä.
Tämä asia on paljon monimutkaisempi kuin miten se kuvataan.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin kaupunki suunnittelee painotetun, luokkamuotoisen opetuksen alasajoa nykymuodossaan (Yle 16.2.).
Huomautan vielä lopuksi, että Helsingin kaupunki ei ehdota painotetun opetuksen lopettamista.
Tuntuu hki-läisllä poliitikoilla olevan opetusuunnitelmat hakusessa.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi pitäisi poistaa aikojen kuluessa vähitellen rakennettu järjestelmä joka an osoittautunut toimivaksi?
Toimiva järjestelmä pitäisi poistaa ideologisen tasapäistämisen alttarille.
Jos ajatellaan vaikkapa matemaattisesti lahjakasta oppilasta niin eikö paras mahdollinen kannustin hänelle ole se että saa ja voi opiskella oppilaiden kanssa jotka ovat samasta asiasta kiinnostuneita?
Koko luokan aikaa ei tuhraannu siihen että suuri osa luokasta ei yksinkertaisesti pysty omaksumaan opetettua. Seuraus on vain että lahjakkaat turhautuvat ja heiltä menee sekä hyvää opiskeluaikaa hukkaan että he saattavat jopa turhautua.
Kun joukossa on lisäksi huonosti kieltä osaavia jotka sekä hidastavat opetusta että tarvitsevat tukiopestusta niin eikö tällainen sekoittaminen ole suorastaan järjetöntä?
Om mielestäni ylipäätään älytöntä että yhteiskunnan kehitystä ohjaa ideologia ja koulutuksesta puheenollen ideologia joka pyrkii tasapäistämään oppilaat siinä kuvitelmasta että jokaisesta voi tulla tohtori.
Miksi sitten on ammattikorkeakouluja ja yliopistoja? Toisissa opetaallaan hitsariksi ja toisessa lääkäriksi. Miksi ei näitäkin opiskelijoita sijoiteta samoihin ryhmiin?
Sen että kuolutettujen lapset ovat paremmin motivoituneita kuin kouluttamattomien, ei pidä poistaa koulutettujen lapsilta mahdollisuutta opiskeluun.
Kun todellisuudessa opiskelun paras ja tärkein motivaatio saadaan kotoa. Yhteiskunnan pitäisi pyrkiäö siihen että jo kotona lapsi motivoituisi koulunkläyntiin.
Itse olen perheestä jossa isän ainoa koulutus oli kiertokoulu ja äidillä muutama vuosi kansakoulua. Siitä huolimatta meille lapsille oli itsestään selvää että koulutus on hankittava. Että se on paras tae siitä että selviää elämästä kohtuudella.
Ilmoita asiaton viesti