Nyt on aika pohtia sitä toimintaa, jota kouluissa kutsutaan arvioinniksi

Perusopetuksen arvioinnin uudistamisen tavoitteena on lisätä oppilaiden yhdenvertaisuutta ja sen kautta myös koulutuksellista tasa-arvoa. Tätä tavoitetta edistääkseen Opetushallitus julkaisi 31.12.2020 peruskoulun päättöarvioinnin kriteerit arvosanoille 5, 7, 8 ja 9. Nyt, kun päättöarvioinnin kriteerit on selvennetty ja vanhemmilla on käytettävissä tieto siitä, mitä eri arvosanoihin todella vaaditaan osattavaksi eri oppiaineissa, tulisi kouluissa tarkkaan miettiä, mitä on perusopetuslain mukainen arviointikriteerien soveltaminen. Vuodelta 1998 oleva perusopetuslaki sanoo arvioinnista seuraavasti: ”Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti.” Valtaosassa kouluja tämän lain soveltamisessa unohdetaan sen ensimmäinen lause ja monipuolinen arviointikin lähinnä ilmenee kokeen lisäksi muina opettajan arvostelemina töinä. Tämä on mielestäni koulutuksellista tasa-arvoa pohdittaessa vähintäänkin yhtä iso ongelma kuin se, että laitetaanko oppilaat paremmuusjärjestykseen samojen kriteerien mukaisesti.

Perusopetuslaki velvoittaa, että arviointia toteutetaan oppilaan lähikehityksen vyöhykkeellä. Lähikehityksen vyöhyke kuvaa siis sitä oppimisen tasoa, joka on oppilaan itsenäisesti saavutettavan kehitystason ja yhteistyössä saavutettavan kehitystason välillä. Jo Vygotsky aikoinaan totesi, ettei yksin saavutettavan osaamisen tason mittaamisella ole juurikaan tekemistä oppimisen kanssa. Hän vertaa tilannetta puutarhuriin. Jos opettaja katsoo vain koearvosanoja, toimii hän väärin samoilla tavoin kuin puutarhuri toimisi väärin, jos hän puutarhansa tilaa arvioitaessa ottaisi huomioon vain hedelmää kantavat puut ja jättäisi kasvamassa olevat taimet huomioimatta.

Nyt, kun arviointikriteerit on julkaistu ja ne on tuotava osaksi paikallisia opetussuunnitelmia, on samalla syytä syvällisesti pohtia sitä toimintaa, jota koulussa kutsutaan arvioinniksi ja sen eettisiä lähtökohtia. On syytä kiinnittää huomiota Opetushallituksen julkaisemien eri aineiden päättöarvioinnin kriteeritaulukoiden lisäksi siihen tekstiin, joka edeltää näitä taulukoita. Siinä hyvin selkeästi sanotaan, että monipuolisella arvioinnilla on tuettava esimerkiksi matematiikassa matemaattisen ajattelun ja itseluottamuksen kehittymistä sekä ylläpidettävä ja vahvistettava opiskelumotivaatiota. Arvioinnilla on ohjattava oppilaita kehittämään matematiikan osaamistaan, ymmärtämistään ja pitkäjänteisen työskentelyn taitojaan sekä autettava oppilaita huomaamaan, mitä tietoja ja taitoja hänen tulisi edelleen kehittää ja miten.

Sellainen arviointi, jossa arviointikriteerit eivät ole oppilaiden käytössä ja joita he itse eivät aktiivisesti käytä omassa oppimisessaan, ei ole perusopetuslain mukaista.

mrstoivola

Marika on vuoden 2019 matemaattisten aineiden opettaja -kunniamaininnan saanut neljän kouluikäisen lapsen äiti, joka tekee väitöstutkimusta opettajan toimijuudesta käänteisessä oppimisessa (<a href="http://www.flippedlearning.fi" title="http://www.flippedlearning.fi">http://www.flippedlearning.fi</a>). Hänen intohimonaan on niin oppilaiden kun opettajien tasapäistämisen lopettaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu