Rahoittaako Opetus- ja kulttuuriministeriö suomalaisen korkeakoulutuksen laadun alasajoa?

Olen saanut valtavasti yhteydenottoja ja kiitosta siitä, että olen taistellut laatupuheen puolesta. Valitettavasti joudun toteamaan, että edelleen kaiken tämän jälkeen Campus Onlinessa on tarjolla insinööriopintojen pakolliset matematiikan ja fysiikan kurssit siten, että niillä pystyy yhden päivän aikana kuittaamaan insinööritutkinnon ytimeen kuuluvan 540 tunnin työpanoksen oppimatta yhtään mitään.

Otin henkilökohtaisesti yhteyttä kyseiset kurssit tarjoavan ammattikorkeakoulun rehtoriin ja vetosin rehtorineuvoston lupaukseen tehdä stoppi liian helposti suoritettaville kursseille. Viestini otettiin vakavasti ja se ohjattiin välittömästi kyseisistä opintojaksoista vastuussa olevalle osaamisalueelle ja jatkuvan oppimisen johtajalle. Valitettavasti minkäänlaista laadunvarmistusprosessia ei näyttänyt käynnistyneen. Kysymykseeni siitä, hyväksytäänkö nämä kurssit kyseisen ammattikorkeakoulun muiden koulutusohjelmien vastaavien pakollisten matematiikan ja fysiikan kurssien korvaajiksi, ei vastattu. Tässä vaiheessa keskustelu ohjattiin omalle esimiehelleni, jota pidän perin kummallisena, sillä niinhän sen piti olla, että ’jokainen ammattikorkeakoulu toimii autonomisesti ja vastaa omasta laadustaan’. Väkisinkin herää epäilys asian ympärillä olevan hyväveliverkoston olemassaolosta.

Hokemaa ’jokainen ammattikorkeakoulu toimii autonomisesti ja vastaa omasta laadustaan’ on käytetty viimeaikoina paljon. Erityisen paljon sitä tunnutaan käytettävän tilanteissa, joissa vastuunkannon sijaan on ollut kyse ennemminkin vastuun pakoilemisesta. Tämä oli sävy myös tiedeministeri Sari Multalalta saamassani vastineessa, jossa hän toteaa kuinka Opetus- ja kulttuuriministeriö voi rahoitusmallillaan vaikuttaa siihen, millä perusteella rahaa jaetaan, mutta ei siihen, miten sitä käytetään. ”Mikä toimija rakentaisi omat insentiivinsä toisin kuin rahat ulkoapäin jaetaan?”, on aiemmin korkeakouluhallinnon professori Jussi Kivistö Tampereen yliopistosta kysynyt Acatiimissa ja havainnollistanut toimintaa kuvauksella, ”Ministeriö pistää mittarin takapuoleen ja sanoo, että olkaa autonomisia. Ei se niin toimi.”

Suomalainen korkeakoulutuksen rahoitusmalli perustuu maailmanlaajuisesti verraten poikkeuksellisen vahvasti määrällisesti mitattaviin tuloksiin, joista koulutustoiminnan tulokset ovat merkittävin rahoitukseen vaikuttava tekijä. Yksikään koulutustoiminnan piiriin kuuluvista tulosmittareista ei käännä katsetta annettavan koulutuksen laatuun. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistymistä mittaavaa mittari on ainut mittari, jolla voidaan ajatella olevan yhtymäkohtia koulutuksen laatuun, ei yksistään määrään. Laatuviittaus vesittyy kuitenkin siihen, että tässä mittaristossa R-kioskille töihin meneminen on yhtä arvokas lopputulos kuin insinööritöihin päätyminen.

Tällä hetkellä Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintaa leimaa näköalattomuus ja vastuun pakoilu siitä, mihin ministeriön omat päätökset ovat käytännön tasolla johtaneet. Koska Campus Online -palvelu on tarkoitus sulauttaa osaksi Digivisio 2030 -hanketta, siirretään katse hetkeksi tähän ministeriön isosti rahoittamaan hankkeeseen, johon kaikki yliopistomme ja ammattikorkeakoulumme ovat sitoutuneet. Hankkeen tavoitteena on uudistaa suomalaista korkeakoulutusta digitalisaation avulla ja tehdä Suomesta joustavan oppimisen mallimaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeelle 20 miljoonan euron erityisavustuksen ja osoittanut korkeakoulujen strategiarahoituksesta 17,8 miljoonan euron rahoituksen hankkeelle vuosille 2021–2024. Tämän lisäksi hankkeelle on myönnetty 6 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuoteen 2024 asti osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Digivision ohjausryhmä on hyväksynyt viimevuonna alustavat laatukriteerit, joiden kehittämisessä on ’huomioitu’ Campus Onlinesta saadut kokemukset. Laatukriteereissä todetaan suoraan, että Digivisio 2030 tarjottimelle tuotaviin koulutussisältöihin ei tehdä erillistä laadunvalvontajärjestelmää, vaan korkeakouluilla on vastuu itse varmistaa tarjottimelle tuotavan sisällön laatu.

Digivisio 2030 tukee tavoitetta, että puolet ikäluokasta saataisiin korkeakoulutetuiksi, mutta mikä todellisuudessa tulee olemaan tästä maksettu hinta? Voidaanko jopa olettaa, että Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa tällä hetkellä suomalaisen korkeakoulutuksen laadun alasajoa?

mrstoivola
Rauma

Marika on vuoden 2019 matemaattisten aineiden opettaja -kunniamaininnan saanut neljän kouluikäisen lapsen äiti, joka tekee väitöstutkimusta opettajan toimijuudesta käänteisessä oppimisessa (http://www.flippedlearning.fi). Hänen intohimonaan on niin oppilaiden kuin opettajien tasapäistämisen lopettaminen.

Profiilikuva: Jussi Partanen/IS

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu