Saamani vastineet oppimismielessä ilmaisiin opintopisteisiin

Nostin huoleni esiin siitä, kuinka Campus Onlinesta löytyvien kurssien avulla pystyy suorittamaan insinööritutkintojen pakolliset matematiikan ja fysiikan kurssit oppimatta mitään ja vieläpä niin, että minkäänlaista koetta osaamisen mittaamiseksi ei ole. Huolestani tuli yhteinen, mistä kiitän erityisesti Ilta-Sanomia ja Tekniikka ja Talous -lehteä.

Ohessa summaan saamani vastineet ja kiteytän, missä tällä hetkellä asian suhteen mennään. Ilta-Sanomat julkaisi aiheeseen liittyvän haastatteluni (IS 6.2.), johon tiedeministerimme Sari Multala vastasi (IS 9.2.). Multala kertoo jakavansa huolenaiheeni samalla todeten: ” Vastuu tässä on pääosin korkeakouluilla. Voimme rahoitusmallilla vaikuttaa siihen, millä perusteella rahaa jaetaan, mutta emme siihen, miten sitä käytetään.” Multala myös korostaa, että korkeakoulutuksen laatua valvotaan: ”Muun muassa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus tekee määrävuosina laadun arviointeja.” Näkisin, että ennalta määriteltyjen arviointiprosessien ja laatuleimojen lisäksi Karvilta tarvittaisiin ’laatupoliisin’ kaltaista työtä. Eikä tässä edes kummoisia salapoliisitaitoja vaadita sen selvittämiseksi, mikä tai mitkä ammattikorkeakoulut korkeakoulutuksen laaduttomuutta edistävät.

Tekniikka ja Talous -lehti pyysi lisäkseni kommentteja Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian lehtori Rasmus Mannerströmiltä sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Jaakko Hallilalta (T&T 19.2.). Mannerström ilmaisi laajemminkin huolensa siitä, kuinka tekoälyn tulon myötä syvällinen oppiminen uhkaa enenevässä määrin tulla korvatuksi pinnallisella sisällön tuottamisella. Hallila, joka ilmaisi huolensa Campus Onlinen tarjonnasta oman organisaationsa kotisivuilla vuosi ennen minun kirjoituksiani, ei pyynnöstä huolimatta suostunut kommentoimaan asiaa lehdelle.

Tekniikka ja Talous -lehti haastatteli myös insinööriliiton koulutukseen erikoistunutta asiantuntijaa Anniina Sippolaa (T&T 20.2.). Hän piti väitteitäni insinööriksi opiskelevien heikosta tietotasosta liioiteltuna ja esiin nostamaani ilmiötä marginaalisena. Sippolan mukaan valmistuvien tietotaso ei ole viime vuosina romahtanut: ”Tähän viittaa ainakin se, että työllisyys on pysynyt hyvänä eli valmistuneet insinöörit kelpaavat työelämään yhtä hyvin kuin ennenkin. Myöskään työpaikoilta ei ole kuulunut valituksia.”

Tekniikka ja Talous -lehti sai haastattelun myös Suomen 24:n ammattikorkeakoulun yhteisen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityiseltä (T&T 6.3.). Arene heräsi huoleen ja sopi helmikuun lopussa uusista yhteisistä pelisäännöistä, joilla huolta aiheuttavat kurssit saadaan korjattua mahdollisimman nopeasti. ”Kaikki sitoutuivat tähän erittäin yksimielisesti. Edelleen kaikki perustuu korkeakoulujen omaan laatujärjestelmään ja autonomiaan. Toinen keskeinen periaate liittyy dialogin lisäämiseen ja matalan kynnyksen yhteydenottoon. Jos nähdään, että kurssista pääsee liian helpolla läpi, otetaan heti yhteys kurssista vastaaviin”, Mielityinen kertoo.

Viimeisimpänä puheenvuoron on saanut helpotnopat.fi-sivuston ylläpitäjä Tekniikka ja Talous -lehden haastattelema (T&T 7.3.). Ylläpitäjä korostaa, että helpot nopat on tarkoitettu vapaasti valittaviin opintoihin, eikä peruskurssien korvaaminen ole koskaan ollutkaan osa helppojen noppien ilmiötä. ”Kiitosta yliopistojen edustajilta tulee esimerkiksi siitä, että opiskelijoiden on helppo löytää heti suoritettavissa olevia vapaasti valittavia opintoja, kun tutkinnon valmistumisesta saattaa puuttuu yksittäisiä opintopisteitä. Tai että jokin tietty kurssi on löytänyt yleisönsä”, toteaa helpotnopat.fi-sivuston ylläpitäjä, joka esiintyy jutussa nimettömänä. Itse en niinkään ole syyttävällä sormella osoittanut helpot nopat -sivustoa. Hehän ovat toimineen lähinnä viestin tuojina, eivätkä itse tarjoa liian helposti suoritettavia kursseja.

Kommentointiketju on ollut ilahduttavan pitkä ja huoleni on saavuttanut korkeakoulukentän ylintä johtoa myöten. Erityisesti rehtorineuvoston ulostulo on itselleni tärkeä ja luo uskoa siihen, että me opettajat pystymme tulevaisuudessa paremmin taistelemaan nurkan takana houkuttelevaa laaduttomuutta vastaan. Yksi haastattelutulokulma tästä ketjusta vielä puuttuu, vaivatta suoritetuksi saatavien kurssien tarjoajat. Tätä koko aloittamaani keskustelua ei tarvitsisi käydä, jos yksikään ammattikorkeakoulu ei tarjoaisi opintopistemielessä ilmaisia kursseja ja nettoaisi muiden korkeakoulujen ahdingolla. Asiasta tekee erityisen ikävää huhut, jotka korviini ovat näiden juttujen kommentointien kautta kuuluneet. Näyttäisi nimittäin siltä, että eräs nimeltä mainitsematon ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa Campus Onlinessa insinööriopintoihin pakollisina kuuluvia kursseja, ei hyväksy kyseisiä kursseja pakollisten kursien korvaajina oman talonsa sisällä. Kyse tällöin ei ole siitä, ettei tieto laaduttomuudesta olisi kulkeutunut johtoportaaseen asti, vaan siitä, että asialle ei haluta tehdä mitään, koska näiden kurssien tarjoaminen on yksi selkeä osa korkeakoulun rahoitusta.