Saamani vastineet oppimismielessä ilmaisiin opintopisteisiin
Nostin huoleni esiin siitä, kuinka Campus Onlinesta löytyvien kurssien avulla pystyy suorittamaan insinööritutkintojen pakolliset matematiikan ja fysiikan kurssit oppimatta mitään ja vieläpä niin, että minkäänlaista koetta osaamisen mittaamiseksi ei ole. Huolestani tuli yhteinen, mistä kiitän erityisesti Ilta-Sanomia ja Tekniikka ja Talous -lehteä.
Ohessa summaan saamani vastineet ja kiteytän, missä tällä hetkellä asian suhteen mennään. Ilta-Sanomat julkaisi aiheeseen liittyvän haastatteluni (IS 6.2.), johon tiedeministerimme Sari Multala vastasi (IS 9.2.). Multala kertoo jakavansa huolenaiheeni samalla todeten: ” Vastuu tässä on pääosin korkeakouluilla. Voimme rahoitusmallilla vaikuttaa siihen, millä perusteella rahaa jaetaan, mutta emme siihen, miten sitä käytetään.” Multala myös korostaa, että korkeakoulutuksen laatua valvotaan: ”Muun muassa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus tekee määrävuosina laadun arviointeja.” Näkisin, että ennalta määriteltyjen arviointiprosessien ja laatuleimojen lisäksi Karvilta tarvittaisiin ’laatupoliisin’ kaltaista työtä. Eikä tässä edes kummoisia salapoliisitaitoja vaadita sen selvittämiseksi, mikä tai mitkä ammattikorkeakoulut korkeakoulutuksen laaduttomuutta edistävät.
Tekniikka ja Talous -lehti pyysi lisäkseni kommentteja Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian lehtori Rasmus Mannerströmiltä sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Jaakko Hallilalta (T&T 19.2.). Mannerström ilmaisi laajemminkin huolensa siitä, kuinka tekoälyn tulon myötä syvällinen oppiminen uhkaa enenevässä määrin tulla korvatuksi pinnallisella sisällön tuottamisella. Hallila, joka ilmaisi huolensa Campus Onlinen tarjonnasta oman organisaationsa kotisivuilla vuosi ennen minun kirjoituksiani, ei pyynnöstä huolimatta suostunut kommentoimaan asiaa lehdelle.
Tekniikka ja Talous -lehti haastatteli myös insinööriliiton koulutukseen erikoistunutta asiantuntijaa Anniina Sippolaa (T&T 20.2.). Hän piti väitteitäni insinööriksi opiskelevien heikosta tietotasosta liioiteltuna ja esiin nostamaani ilmiötä marginaalisena. Sippolan mukaan valmistuvien tietotaso ei ole viime vuosina romahtanut: ”Tähän viittaa ainakin se, että työllisyys on pysynyt hyvänä eli valmistuneet insinöörit kelpaavat työelämään yhtä hyvin kuin ennenkin. Myöskään työpaikoilta ei ole kuulunut valituksia.”
Tekniikka ja Talous -lehti sai haastattelun myös Suomen 24:n ammattikorkeakoulun yhteisen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityiseltä (T&T 6.3.). Arene heräsi huoleen ja sopi helmikuun lopussa uusista yhteisistä pelisäännöistä, joilla huolta aiheuttavat kurssit saadaan korjattua mahdollisimman nopeasti. ”Kaikki sitoutuivat tähän erittäin yksimielisesti. Edelleen kaikki perustuu korkeakoulujen omaan laatujärjestelmään ja autonomiaan. Toinen keskeinen periaate liittyy dialogin lisäämiseen ja matalan kynnyksen yhteydenottoon. Jos nähdään, että kurssista pääsee liian helpolla läpi, otetaan heti yhteys kurssista vastaaviin”, Mielityinen kertoo.
Viimeisimpänä puheenvuoron on saanut helpotnopat.fi-sivuston ylläpitäjä Tekniikka ja Talous -lehden haastattelema (T&T 7.3.). Ylläpitäjä korostaa, että helpot nopat on tarkoitettu vapaasti valittaviin opintoihin, eikä peruskurssien korvaaminen ole koskaan ollutkaan osa helppojen noppien ilmiötä. ”Kiitosta yliopistojen edustajilta tulee esimerkiksi siitä, että opiskelijoiden on helppo löytää heti suoritettavissa olevia vapaasti valittavia opintoja, kun tutkinnon valmistumisesta saattaa puuttuu yksittäisiä opintopisteitä. Tai että jokin tietty kurssi on löytänyt yleisönsä”, toteaa helpotnopat.fi-sivuston ylläpitäjä, joka esiintyy jutussa nimettömänä. Itse en niinkään ole syyttävällä sormella osoittanut helpot nopat -sivustoa. Hehän ovat toimineen lähinnä viestin tuojina, eivätkä itse tarjoa liian helposti suoritettavia kursseja.
Kommentointiketju on ollut ilahduttavan pitkä ja huoleni on saavuttanut korkeakoulukentän ylintä johtoa myöten. Erityisesti rehtorineuvoston ulostulo on itselleni tärkeä ja luo uskoa siihen, että me opettajat pystymme tulevaisuudessa paremmin taistelemaan nurkan takana houkuttelevaa laaduttomuutta vastaan. Yksi haastattelutulokulma tästä ketjusta vielä puuttuu, vaivatta suoritetuksi saatavien kurssien tarjoajat. Tätä koko aloittamaani keskustelua ei tarvitsisi käydä, jos yksikään ammattikorkeakoulu ei tarjoaisi opintopistemielessä ilmaisia kursseja ja nettoaisi muiden korkeakoulujen ahdingolla. Asiasta tekee erityisen ikävää huhut, jotka korviini ovat näiden juttujen kommentointien kautta kuuluneet. Näyttäisi nimittäin siltä, että eräs nimeltä mainitsematon ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa Campus Onlinessa insinööriopintoihin pakollisina kuuluvia kursseja, ei hyväksy kyseisiä kursseja pakollisten kursien korvaajina oman talonsa sisällä. Kyse tällöin ei ole siitä, ettei tieto laaduttomuudesta olisi kulkeutunut johtoportaaseen asti, vaan siitä, että asialle ei haluta tehdä mitään, koska näiden kurssien tarjoaminen on yksi selkeä osa korkeakoulun rahoitusta.
Tästä herää kysymys, että ovatko insinöörien työtehtävät oleellisesti muuttuneet, jos he käyvät kaupaksi työmarkkinoilla, mutta ainakin matematiikkaa vaativa osaaminen on romahtanut?
Oletko tutkinut, kuinka on käynyt meidän korkeakouluinsinöörien (DI) suhteen? Anteeksi, unohdin taas, että ennen ns. opistoinsinöörit ovat nykyään myös korkeakouluinsinöörejä.
Ilmoita asiaton viesti
En ole tutkinut, mutta huolipuhetta on kuulunut myös DI-puolelta. Enää ei voi sielläkään olettaa, että opiskelijat osaisivat integroida tai ratkaista toisen asteen yhtälöitä sisään tullessaan. DI-titteli ei itsessään ole sekään enää tae osaamiselle. Itse olen huolestuneena seurannut erityisesti AMK:sta diplomi-insinööriksi väyliä, joista osa sallii opintojen suorittamisen pitkälti etänä. Vastaani on tullut mm. väylä, jotka sallii valmistumisen diplomi-insinööriksi amk-tasoisella matematiikalla vieläpä siten, ettei amk-puolen väyläopintoihin kuulunut ollenkaan differentiaali- ja integraalilaskentaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti Aalto-yliopisto (tekniikan koulut) on nykyisin ainoa paikka, jossa ei ole lukiomatematiikan kertauskurssia. En väitä, etteikö sille olisi tarvetta, mutta toistaiseksi tilanne on tämä. Kuulin äskeittäin eräältä professorilta (ei matematiikan), että joissakin yliopistoissa suunnitellaan jo yläkoulun matikan kertauskursseja.
Toisaalta parhaat esitiedot omaavat opiskelijat ovat yhtä hyviä tai jopa parempia kuin ennen, koska omien oppikirjojen lisäksi verkosta löytyy asioista kiinnostuneille valtavasti lukiomatikkaan liittyvää oheismateriaalia. Mutta myös heidän kohdallaan tulee joskus vastaan yllättäviä ongelmia lausekkeiden käsittelyn yhteydessä, koska Aallon matikan peruskurssien tenteissä ei saa käyttää laskimia. Tyypillinen esimerkki: Opiskelija osaa tentissä kaikki kurssilla käsitellyt asiat, mutta ”sieventää” differentiaaliyhtälön ratkaisun sqrt(x^2 + 25) muotoon x + 5.
Ilmoita asiaton viesti
Aallon väylästä oli juurikin kyse tuossa esimerkissä, jonka annoin. Muualla, jossa lukion kertauskursseja on, saattaa ja on näkynyt olevan tilanteita, joissa amk-puolelta tulevat eivät näitä kertaavia matikoita tee. Tällöin voi todellakin olla kyse (jos amk-tutkinnon matikoita ja fysiikoita ei oikeasti ole opiskellut, vaan kikkaillut ne esim. Campus Onlinen kautta), että pääsee diplomi-insinööriksi asti alakoulun tasoisella matematiikan osaamisella. Toki meillä edelleen on todella kovatasoisia osaajia, mutta gaussin käyrän tapaiset ajat ovat mennyttä. Osaaminen on hyvin vahvasti kaksihuippuista. Pitkän matematiikan suorittaminen ei ole enää sellainen osaamisen tae, mitä se oli ennen. Nykyisinhän sen kirjoituksista pääsee läpi osaamalla yhden tehtävän kymmenestä ja muutamalla hajapisteellä.
Ilmoita asiaton viesti
Aaltoon sinne, mikä ennen oli TKK, pääsee nykyään osa pelkillä papereilla ja moneen muuhunkin paikkaan. Omana opiskeluaikanani ei päässyt kukaan ja matematiikan pääsyvaatimuksiin kuului reilusti enemmän kuin lukion pitkä matikka.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä teitä on kiittäminen suuresta kansalaisrohkeudesta sekä rohkeasta toiminnasta suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämiseksi!
– tämä asia on nyt laajalta tiedossa. Koulutusorganisaatioden sekä yksittäisten suunnittelijoiden / opettajien puolitahallaan toteuttama välistäveto on nyt vaikeampaa.
Mitä tarkoitan sanalla ”puolitahallaan”? Vastaus: asennetta, joka kuvautuu sanoissa ”enhän vain näe mitään asiatointa”.
Ps. Ammattijärjestön erityisesti kannattaa pyrkiä laajentamaan edustamansa ammatin toiminnallista aluetta sekä ammatinharjoittajien määrää. Vääntövoima kasvaa.
– Ns. professioiden edunvalvonnan keinoja on muitakin, mutta se ei enää kuulu blogin aihealueeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeä puheenvuoro.
Sivujuonne joka kiinnitti kielen kehityksestä kiinnostuneen huomioni blogitekstissä: onko ”noppa” (helpotnopat) yleistynyt puhekielessä?
Minun kouluaikanani usein toistuvaa koekysymystä, tärppiä, kutsuttiin knopiksi.
Kielitoimistokin sen vielä tuntee:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/knoppi
Vai onko kyse lainkaan samaan käsitteeseen viittaavasta sanasta?
Ilmoita asiaton viesti
Noppa tarkoittaa opintopistettä (entinen opintoviikko), jonka lyhenteestä op se kai on syntynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Ei minun aikanani, vaikkakin itse opiskelin vaiheessa jossa opintoviikot vasta lanseerattiin ja muuttuivat jossain vaiheessa opintopisteiksi.
Miten op-lyhenteestä saadaan noppa?
Onkohan tämä jotain ammattikorkeakoulu slangia? Urbaani-sanakirja näkyy tuon tuntevan.
Kiitos kuitenkin ”sivistyksestä”.
Ilmoita asiaton viesti
Piste tullee edelleen arvioidusta opintoviikosta.
Ilmoita asiaton viesti