Unohtaako Opetushallitus lähikehityksen vyöhykkeen?

Tänään 16.9.2019 Opetushallitus julkaisi luonnoksen Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa, jossa on kyse opetussuunnitelman perusteiden 2014 muutoksista ja täydennyksistä. Luonnoksessa silmiin pistävää on tarve erottaa formatiivinen ja summatiivinen arviointi toisistaan, mutta mistä tulee tarve arvottaa vain summatiivista arviointia? Ihan samat tavoitteet ja arviointikriteerit ovat myös formatiivisen arvioinnin perustana.

Olen aikaisimmissa julkaisuissani suorastaan hehkuttanut uutta opetussuunnitelmaa. Olen tulkinnut sitä formatiiviseen arviointiin liittyvien tutkimusten valossa perusopetuslakia unohtamatta. Nyt ei kuitenkaan kiitosta tule. Minun silmin Opetushallitus on behaviorististen arviointinäkemysten pauloissa ja päätynyt korostamaan sitä, mitä on helppo mitata ja lopulta arvostamaan sitä, mitä pystytään helposti mittaamaan.

Kaksi seuraavaa suoraa lainausta saa minut pohtimaan, että meneekö opetussuunnitelman oppimiskäsityskin uusiksi? Sitä nimittäin saa, mitä tilaa tai arvioinnin nimissä mittaa.

  • Formatiivinen arviointi on luonteeltaan kuvailevaa eivätkä sen toteutustavat kuten palaute ja itse- ja vertaisarviointi edellytä dokumentointia. Oppilaan tekemä itse- ja vertaisarviointi ei vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.
  • Lukuvuosiarvioon tai arvosanaan vaikuttavien näyttöjen arviointi tulee dokumentoida.

Vaikka oppilaan älyllisen kehityksen aktuaalinen taso voidaan määrittää summatiivisilla kokeilla, tuloksista ei voida vetää johtopäätöksiä oppimisesta! Vygotsky painottaa, että lapsen kehityksen tilaa ei voi koskaan määrittää pelkästään valmiiksi kypsyneiden funktioiden avulla (sen, minkä lapsi yksin hallitsee), vaan myös kypsymässä oleviin funktioihin on kiinnitettävän huomiota. Toisin toimittaessa opettaja unohtaa lähikehityksen vyöhykkeen ja toimii väärin:

Kuten puutarhuri, joka haluaa määritellä tarhansa tilan, tekisi väärin, jos hän arvioisi sitä pelkästään hedelmää kantaneiden puiden mukaan ja jättäisi kasvamassa olevat puut huomiotta, samalla tavoin psykologinkin on kehitystilaa arvioidessaan otettava huomioon sekä kypsyneet että kypsymässä olevat funktiot, sekä aktuaalinen taso että lähikehityksen vyöhyke. (Vygotsky, 1982)

Arviointi on mitä suuremmassa määrin eettistä toimintaa. Toisin kuin luonnoksessa kirjoitetaan on formatiivinen arviointi paljon muutakin kuin palautetta. Minne unohtuvat oppilaiden aktivoiminen toistensa oppimisresursseiksi ja oppilaiden aktivointi oman oppimisensa omustajuuteen? Miten nämä uudet arviointilinjaukset osuvat yhteen oppimaan oppimisen ja itseohjautuvuuden tavoitteiden kanssa?

mrstoivola

Marika on vuoden 2019 matemaattisten aineiden opettaja -kunniamaininnan saanut neljän kouluikäisen lapsen äiti, joka tekee väitöstutkimusta opettajan toimijuudesta käänteisessä oppimisessa (<a href="http://www.flippedlearning.fi" title="http://www.flippedlearning.fi">http://www.flippedlearning.fi</a>). Hänen intohimonaan on niin oppilaiden kun opettajien tasapäistämisen lopettaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu