Voit suorittaa insinööriopintoihin vaadittavat matematiikat ja fysiikat päivässä, vaikka osaamisesi olisi alakoululaisen tasoa

Rasmus Mannerström ja Jan-Erik Lönnqvist esittivät Helsingin Sanomissa (2.2.2024) huolensa siitä, kuinka tekoälyn laaja käyttö opiskelussa hämärtää asiantuntijuutta, mikä saattaa johtaa korkeakoulutuksen luottamuksen rapautumiseen. Heidän huolensa kohdistuu erityisesti siihen, kuinka tekoälyä voidaan oppimisen tehostamisen rinnalla käyttää myös oppimisen estäjänä ja kuinka korkeakoulujen rahoitusmalli saattaa edistää tekoälyn vääränlaista käyttöä tutkintojen tehtailussa opiskelijoiden osaamisesta välittämättä.

Saman huolen pistetehtailua kohtaan on hyvin voimakkaasti nostanut esiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Jaakko Hallila blogipostauksessaan (17.1.2023) ’Kauhukuvana korkeakoulututkinto päivässä oppimistuloksista piittaamatta?’ Siinä Hallila kritisoi Campus Onlinea, joka on Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen opintotarjontaportaali. Sen toiminta perustuu Suomen 24 ammattikorkeakoulun väliseen ristiinopiskelusopimukseen, joka velvoittaa ammattikorkeakoulut hyväksymään toistensa kyseisessä palvelussa tarjoamat kurssit.

Moni valtakunnan parhaiten tuottavista Campus Online -opintojaksoista löytyy helpotnopat.fi-sivuston listalta. Helpotnopat listaa eri korkeakoulujen opintotarjonnasta nopeimmat ja helpoimmat opintopisteet, jotka kelpaavat sellaisenaan myös Kelan opintojen edistymisen seurantaan. Hallila testasi yhden opiskelijansa kanssa, missä ajassa Campus Onlinessa suosittu 5 op:n kurssi oli todellisuudessa suoritettavissa. Sen pystyi suorittamaan kymmenessä minuutissa, vaikka 5 op tulee vastata 135 tunnin työpanosta. Kyseinen suoritus tuotti kurssin laatineelle ammattikorkeakoululle 500 €.

Campus Onlinesta löytyy myös insinööritutkintojen pakolliset matematiikan ja fysiikan kurssit ja vieläpä niin, että minkäänlaista koetta osaamisen mittaamiseksi ei ole. Melkoinen houkutus erityisesti heille, joilla matemaattinen osaaminen on jäänyt alakoulun tasolle ja matemaattinen identiteetti on jäänyt kehittymättä. Houkutus erityisesti siksi, että tällaiset opiskelijat eivät miellä matematiikkaa itselleen merkitykselliseksi, eivätkä näe sitä välttämättömänä insinöörin työssä menestymiselle. Näille opiskelijoille Campus Online tarjoaa mahdollisuuden suorittaa normisti useita satoja tunteja työntekoa vaativat matematiikan ja fysiikan opinnot yhden päivän aikana. Ennen kuin joku toteaa, ”edestään löytää, ei tällaiset opiskelijat selviä ammattiaineiden opinnoista”, niin näin ei suinkaan ole. Ensinäkin Campus Onlinen tarjonnasta löytyy myös iso kasa ammattiaineiden opintoja. Toiseksi opettajien ammattietiikka on melkoisella koetuksella, kun korkeakoulujen rahoitusmallit perustuvat yksinomaan määrällisiin tavoitteisiin ja hätähuudot laadusta kaikuvat kuuroille korville. Aivan liian usein seurauksena on opettajien käyttämä arviointimalli, jossa alimman hyväksytyn arvosanan saa tulemalla paikalle. Valitettavan usein nykyopiskelijat myös itse pitävät paikalle vaivautumista sellaisena saavutuksena, josta tulisi palkita.

Totuus on, että arvioinnin kehittäminen -erityisesti jatkuvaa oppimista tukevan arvioinnin kehittäminen – on suomalaisissa korkeakouluissa edelleen lapsen kengissä. Ikävä suuntaus sen kehittämisessä näyttää tällä hetkellä olevan lähinnä osaamisen mittaamisesta luopuminen. Nyt kun ChatGPT asettaa omat haasteensa arvioinnin luotettavuudelle, olisi syytä pohtia myös arvioinnin normatiivista luotettavuutta. Ei yksistään siis sitä, kuinka hyvin onnistumme tai ChatGPT:n käyttö estää meitä onnistumasta mittaamaan sitä, mitä yritämme mitata, vaan ennen kaikkea sitä, mittaammeko ylipäätänsä oikeita asioita. Huolehdimmeko me oppilaitoksissa siitä, että insinööritutkinto todella on tae osaamiselle?

Perään tällä kirjoituksella samaa ymmärrystä ja vastuuta oppimisen laadusta, mitä Mannerström ja Lönnqvist omassaan. Oma huoleni vain ei ole tulevassa, vaan hyvin vahvasti siinä, mikä todellisuus ammattikorkeakoulumaailmassa jo nyt vallitsee. Vaikka Campus Online -opintoportaalisopimus on allekirjoitettu yhteisessä ymmärryksessä siitä, että kukin ammattikorkeakoulu kantaa vastuunsa laadukkaan koulutuksen edistäjänä, on syytä herätä siihen, että näin ei käynyt. Hallila omassa kirjoituksessaan toteaa, kuinka tässä häviäjänä ovat erityisesti olleet ne korkeakoulut, jotka kantavat yhteiskunnallisen vastuunsa panostamalla oppimisen laatuun ja kysyy: ”onko joidenkin toimijoiden kohdalla kyseessä laajamittaisempi haluttomuus puuttua ongelmaan, koska sen hiljainen hyväksyminen tuottaa korkeakoululle ison tukun rahaa?” Itse matematiikan ja fysiikan opettajana kysyn, että todellako ristiinopiskelusopimukseen vedoten meidän opettajien on hyväksyttävä insinööritutkintoihin pakollisina kuuluvien omien kurssiemme korvaaminen Campus Onlinen tarjonnalla? Jos näin todella on, niin onpahan melkoinen karhunpalvelus suomalaiselle yhteiskunnalle.

mrstoivola
Rauma

Marika on vuoden 2019 matemaattisten aineiden opettaja -kunniamaininnan saanut neljän kouluikäisen lapsen äiti, joka tekee väitöstutkimusta opettajan toimijuudesta käänteisessä oppimisessa (http://www.flippedlearning.fi). Hänen intohimonaan on niin oppilaiden kuin opettajien tasapäistämisen lopettaminen.

Profiilikuva: Jussi Partanen/IS

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu