Ymmärtävätkö suomalaiset opettajat, mitä PISA mittaa?
Mistä ei puhuta, kun PISA-tulokset tulevat julki? Suomalaisista opettajista. Koska niistä ei puhuta. Toki, koska PISA ei erottele luokkia, ei meillä ole edes yhteyttä yksittäisiin opettajiin. Silti opettaja on yksittäisistä oppimiseen vaikuttavista asioista suurin.
Olen erittäin kiitollinen Ilta-Sanomille mahdollisuudesta päästä kommentoimaan verekseltään juuri ilmestyneitä PISA-tuloksia. Nyt on todellakin peiliin katsomisen paikka meillä kaikilla. Muut kommenttini voitte lukea IS:n jutusta. Nostan tässä esille vielä sen, mistä haastattelun yhteydessä juttelimme, mutta joka ei mahtunut lopulliseen juttuun.
Kuinka moni matematiikan opettaja tietää, mitä on matemaattinen monilukutaito, jota PISA mittaa? Pitäisikö sitten tietää? Kyllä pitäisi, sillä monilukutaidon käsite on tullut osaksi opetussuunnitelmaa vuonna 2014. Olen yhtenä kirjoittajana Opetushallituksen julkaisemassa ’Monilukutaitoa oppimassa’ -teoksessa ja käytän artikkelissani PISA:ssa annettavaa monilukutaidon määritelmää, joka pohjautuu Mogens Nissin kompetenssikukkaseen (katso IS:n julkaiseman kuvani tausta). Matemaattinen monilukutaito muodostuu kahdeksasta eri kompetenssista ja on luonteeltaan yhteisöllistä. Sen saavuttamiseksi ei riitä, että oppilas tekee perässä sen, mitä opettaja edellä ja opettaja lopuksi arvioi, tekikö oppilas sen, mitä opettaja käski.
Onko yhdelläkään PISA-tutkijalla tai Opetushallituksella tullut mieleen, kuinka paljon meillä opettajilla olisi opittavaa PISA:sta? Jo pelkästään se, että opettajien kanssa käytäisiin läpi yhdessä, mitä kukin PISA:n tehtävä pyrkii mittaamaan, miksi ja miten, voisi olla huomattava kädenojennus sille, että opettajat ylipäätään ymmärtäisivät, mitä monilukutaito tarkoittaa matematiikassa ja mihin opetussuunnitelma opettajat velvoittaa.
Julkistamistilaisuudessa kysyttiin, mitä Viro tekee oikein. Varmasti montakin asiaa, mutta yksi selkeä asia, josta julkisuudessa ei puhuta, on se, että Virossa opettajat saavat palautetta työstään. Suomalaiset opettajat saavat palautetta tuskin koskaan. Meillä on vahva yksintekemisen kulttuuri ja tämän kulttuurin vuoksi opettajista ei voi puhua yhtenäisenä joukkona. Meillä on paljon työstään innostuneita ja sitä jatkuvasti kehittäviä opettajia sekä sellaisia, jotka mielellään sulkevat luokkansa ovet, eivätkä näe omassa toiminnassaan mitään kehitettävää oli tulokset mitä tahansa. Onko suomalainen koulu lähtökohdiltaan reilu, jos oppilas saa opetussuunnitelman tavoitteisiin pohjautuvaa opetusta tai jotain aivan muuta riippuen siitä, mille luokalle oppilas menee?
Tästä jutusta ei tullut hullua hurskaammaksi. Blogisti välitti epämääräisen viestin että PISA-tutkimusta, mitä se mittaa, ei ymmärretä.
Mutta siihen se jäikin – lukija ei saanut vastausta siihen, mitä ei ymmärretä ja mitä PISA oikeasti sitten mittaa.
Väläytettiin käsitettä matemaattinen monilukutaito, mutta senkään sisältöä ei avattu.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä ja olen monesti huomannut, että matematiikkaa opettavat argumentoivat kovin hämärästi. Matematiikka kehittää loogista ajattelua ja matemaatikot epäilemättä osaavat ajatella meitä humanisteja/yhteiskuntatieteilijöitä loogisemmin, mutta se nyt ei aina konkretisoidu kirjallisessa ilmaisussa.
Ilmoita asiaton viesti
Pidän itseäni loogisesti ajattelevana, myös matematiikkaa olen tarvinnut mm. kansantaloustieteen ja ekonometrian opinnoissani.
Myös työssäni.
Ideaali blogi opettaa jotain uutta. Siksi en ymmärrä tämän kaltaista:
” Kuinka moni matematiikan opettaja tietää, mitä on matemaattinen monilukutaito, jota PISA mittaa? Pitäisikö sitten tietää? Kyllä pitäisi, sillä monilukutaidon käsite on tullut osaksi opetussuunnitelmaa vuonna 2014. Olen yhtenä kirjoittajana Opetushallituksen julkaisemassa ’Monilukutaitoa oppimassa’ -teoksessa ja käytän artikkelissani PISA:ssa annettavaa monilukutaidon määritelmää, joka pohjautuu Mogens Nissin kompetenssikukkaseen (katso IS:n julkaiseman kuvani tausta). Matemaattinen monilukutaito muodostuu kahdeksasta eri kompetenssista ja on luonteeltaan yhteisöllistä. Sen saavuttamiseksi ei riitä, että oppilas tekee perässä sen, mitä opettaja edellä ja opettaja lopuksi arvioi, tekikö oppilas sen, mitä opettaja käski.”
En tuon lukemisen jälkeen tiedä yhtään enempää matematiikan monilukutaidosta. Toki voisin googlata ja löytäisin varmasti paljon linkkejä asiasta, mutta en taida ainakaan ihan tällä paikalla.
Kun blogi viittaa linkkeihin, ne voisi laittaa mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yritin huvikseni vähän googlailla, mitä PISA mittaa. Useimmat nopeasti löytyvät kirjoitukset näyttävät melko ylimalkaisilta. Blogistin mainitsema kompetenssikukkanenkin toki löytyy kuviona helposti.
Tällainen artikkeli näyttäisi avaavan tuota kukkasta ja matemaattisten kompetenssien problematiikkaa vähän syvemmin: https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/27527263221144193 Siinä ovat kiinalainen ja tanskalainen malli vertailussa.
Ehkä joku viitsii käyttää itsenäisyyspäivän aattoiltaansa tällaisen äärellä ja sitten auttaa meitä ymmärtämään paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Tutustuin vielä hieman yllä viittaamaani artikkeliin Comparing two mathematical competencies frameworks from China and Denmark. Sen johtavina kirjoittajina ovat Yanjun Hong ja Uffe Thomas Jankvist (Asian Journal for Mathematics Education, 2023, Vol 1, Iss 4). Kas muutamia nostoja kursorisen lukemisen perusteella:
Oppilaiden kompetenssien kehittäminen on nykyisin suosittu tavoite OECD-maissa ja muuallakin. Kompetenssikuvaukset voivat olla yleisiä tai oppiainekohtaisia. Matematiikan alalla varsin vaikutusvaltainen kompentenssikuvaus on ollut tanskalainen KOM-viitekehys (Kompetencer Og Matematiklæring, Danish mathematics competencies framework), jota on käytetty PISA-viitekehyksen pohjana.
KOM-kehyksen kaksi pääkompetenssia ovat ”(1) kyky kysyä matemaattisia ja matematiikkaan kytkeytyviä kysymyksiä ja vastata niihin” sekä ”(2) kyky käyttää/hyödyntää (deal with) matematiikan kieltä ja matemaattisia välineitä”. Näihin kumpaankin liittyy neljä yksityiskohtaisempaa kompetenssia. Lisäksi nimetään kolme matemaattisen arvostelukyvyn kompetenssia alkaen kyvystä soveltaa matematiikkaa.
Kiinalainen vertailukohta on matematiikan ydinkompetenssien viitekehys (CMS, Core Mathematics Competencies framework). Sen neljä peruskompetenssia ovat perustiedot, -taidot ja -ajatukset sekä perustavat toimintakokemukset. Näitä seuraavat kolme yleisen tason matemaattista kompetenssia: “(1) matemaattinen näkemys, (2) matemaattinen ajattelu ja (3) matematiikan kielen hallinta.”
Vertailun tulokset olivat ainakin minulle hieman yllättäviä. Kirjoittajien mukaan tanskalainen KOM on jokseenkin klassinen kompetenssikuvaus, joka tukee pääosin oppiaineen sisäistä viestintää. Kiinalainen CMC kommunikoi puolestaan vahvemmin myös käytännön harjoittajien ja matematiikan vastaanottajien (recipients) tai loppukäyttäjien suuntaan.
Tarkemmassa analyysissa olisi kiinnostavaa tutkia, millä tavoin PISAn taustalla oleva KOM siis tavallaan epäonnistuu käytännöllisyydessä tai jonkinlaisessa laajassa sovellettavuudessa. PISA on kelvannut Suomessa hyvin, kun olemme sen mittareilla pärjänneet. Mutta toki alan asiantuntijoiden tulisi kyetä myös arvioimaan PISAa, eikä siis vain antaa PISAn arvioida meitä.
Ilmoita asiaton viesti
Pisa on liian suuressa arvossa. Ei koululaisten tarvitse olla Pisa valmiita.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole ihme, että Pisa-tuloksissa on pudotusta. Paljolti ideologioihin perustuva koulutoiminta on suurien ja heterogeenisten koululuokkien kanssa ei voi tuottaa parempaa, kuin nyt mitatut tulokset osoittavat. Kyllä opettajille on palautettava terve auktoriteetti koululuokassa ja yhteiskunnassa. Se antaa oppilaille turvallisuutta ja kasvattaa omaan vastuullisuuteen.
Voi myös olla, että aiemmat hyvät Pisa-tulokset ovat olleet vähän epärealistisesti yläkanttiin, kuten olen kaiken aikaa epäilyt. Opettajille on annettava arvovalta ja auktoriteetti takaisin. Silloin palaa takaisin myös turvallisempi ja laadukkaampi oppimisympäristö koululuokkiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia kommenteistanne ja erityisesti mielenkiinnosta monilukutaitoa kohtaan. Tässä on teille muutaman vuoden takainen avoin kirjeeni Opetushallitukselle, jossa käsittelen monilukutaitoa ja sen yhteyttä oppimisen arviointiin. https://dimensiolehti.fi/avoin-kirje-opetushallituksen-arviointityoryhmalle/
Ilmoita asiaton viesti
Tässä vastine, jonka sain Opetushallitukselta esittämääni huoleen. https://dimensiolehti.fi/vastine-marika-toivolan-avoimeen-kirjeeseen-jonka-han-on-osoittanut-opetushallituksen-arviointityoryhmalle/
Ilmoita asiaton viesti
Tässä vielä muutama ote tutkimuksista, jotka tukevat väitettäni, että suomalainen koulujärjestelmä ei panosta omien opettajiensa oppimiseen ja kuinka opettajan kehittymisvelvoitetta ei yksinkertaisesti ole: TALIS-tutkimus kuvaa, kuinka suuomalaisista opettajista itsensä kehittämiseen osana koulun virallista toimintaa osallistui 14% opettajista. Virossa osallistui 52%, Ruotsissa 47% ja OECD maissa keskimäärin 49% opettajista. ICILS-tutkimuksessa todetaan tylysti kuinka suomalaiset opettajat painottivat erilaisiin monilukutaidon sisältöihin kaikista osallistujamaista vähiten.
Ilmoita asiaton viesti
Meille maallikoille olisit voinut listata mitä PISA sitten mittaa?
Ilmoita asiaton viesti