AMK-opiskelija? No mutta on sekin ihan ok
Kyseisen lauseen kuulin opiskelijatapahtumassa satunnaiselta yliopisto-opiskelijalta. Olin tällöin porukan ainut amk-taustainen opiskelija. Kirjoitin kohtaamisesta Twitteriin, enkä ajatellut asiaa enää sen kummemmin. Seuraavana aamuna avasin puhelimeni ja sosiaalinen mediani suorastaan tulvi viestejä ammattikorkeakouluopiskelijoita, jotka kertoivat kokemuksia samankaltaisesta kohtelusta.
Tämä on vain yksi esimerkki yhteiskunnassamme vallitsevassa AMK-opiskelijoiden väheksymisestä. Ammattikorkeakouluista valmistuvat sairaanhoitajat, poliisit, insinöörit, koodarit ja lukuiset sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset muodostavat yhteiskuntamme vahvan selkärangan, jota ilman hyvinvointivaltiomme ei pärjäisi.
Ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto siinä missä yliopistotutkintokin. On totta, että painotukset ovat erilaisia. Siinä missä yliopisto-opinnot pohjautuvat tieteeseen ja tutkimuksen tekemiseen, ammattikorkeakouluissa opiskelu on paljon käytännönläheisempää. Enkä missään nimessä halua myöskään vähätellä yliopisto-opiskelijoita. Tarvitsemme molempia yhteiskuntamme pyörittämiseen.
Minua vilpittömästi ihmetyttää AMK-opiskelijoiden kohtaama väheksyminen. Duaalimallin hienous on juuri siinä, että eri paikoissa opiskellaan eri asioita erilaisilla metodeilla. Itse olen erittäin ylpeästi ammattikorkeakouluopiskelija ja kaikkien muidenkin ammattikorkeakouluopiskelijoidenkin on syytä olla! Akateemiset osaajat tarvitsevat rinnalleen konkreettista yritysosaamista ja käytännönläheistä tekijäasennetta. Yliopiston tutkimus taas löytää tiensä kaikkien meidän käyttöön konkreettisen osaamisen tasolla.
Ole siis ylpeästi ammattikorkeakouluopiskelija. Minä ainakin olen!
Ikävä kyllä AMK-tutkinto on vain ammattikorkeakoulututkinto eikä se siitä muuksi muutu.
Voit silti olla ylpeä siitä, että kun aikanaan valmistut AMK:sta, niin oikeasti osaat jotain siitä mitä olet opiskellut. Suurin osa korkeakoulututkinnon suorittajista nimittäin ei osaa, vaan he saavat oppinsa työelämässä nimenomaisesti AMK:n ja ihan amiksen käyneiltä. MOT.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla ei ole edes AMK-tutkintoa.
Ilmoita asiaton viesti
Nea, ole ylpeä ammattikorkeakouluopinnoistasi ja myöhemmin amk-tutkinnostasi! 🙂
Tulet huomaamaan opintojen lopuksi tehtävässä lopputyössä eli opinnäytetyössä, että kyllä amk-tutkintoon kuuluu myös sitä tieteellistä tutkimusta ja osaamistakin – aivan kuten yliopisto-opiskelijoillakin.
Ilman sitä tieteellistä tutkimusta, että myöskään voisi koskaan valmistua, koska (yleensä) kirjallisessa opinnäytetyössäsi joudut esittelemään juuri nämä myös tietellisen työskentelyn kurinalaiset ja oppimasi taidot sekä laadukkaiden lähteiden etsiminen ja niihin viittaaminen ja soveltaminen omaan ont:hön:
Saatat todellakin tieteellisen lähdetiedon ja niiden lähdeviitausten kohdalla ällistellä, mitä tarkoittaa kun piste on sulkumerkin sisällä tai jos se on sulkumerkin ulkopuolella .. 😉 Niin käy meille kaikille, sorry 😉
Onnea opiskeluihis, Nea, muista, että myös amk-tutkintoon vaaditaan sitä tieteellistä tutkimusta ja osaamista sen amk-tutkinnon hyödyllisen käytännönläheisen tiedon lisäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikenlaisia nuoria pitäisi saada mukaan kuntapolitiikkaan, eikä koulutustaso saisi olla keskeinen asia. Annetaan meidän äänestäjien päättää asiat ja monenkirjava ehdokaslista voi olla kyllä valtti puolueen menestyksen kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän radioasentajan jolla on ollut useampi professori alaisenaan, tiedän sähköasentajan joka työllistää insinöörejä, aika monesti firman perustaja on se matalimmin koulutettu, mutta kokenein. Tosielämän työtapahtumia kun on pirun hankala simuloida koulussa.
Ilmoita asiaton viesti
Ammattikorkeakoulu ei ole yliopisto eikä yliopisto ole ammattikorkeakoulu. Niillä on useita eroja, niin kuin pitääkin olla, sillä kahden täysin samanlaisen korkeakoulumuodon ylläpitäminen olisi tuhlausta.
Yliopistoa arvotetaan ammattikorkeakoulua ylemmäksi ehkä siksi, että opiskelu maisteriksi kestää yleensä muutamia vuosia pidempään kuin opiskelu vaikkapa noihin mainitsemiisi sairaanhoitajan, poliisin, insinöörin ym. ammatteihin. Sen kummemmasta ei liene kyse, joten opiskelu ammattikorkeakoulussa on ihan ok – kuten on myös opiskelu yliopistossa.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kun minä opiskelin lukukauden 1990-luvulla Espoon-Vantaan Ammattikorkeakoulussa sähkötekniikkaa, niin minun tietokonetekniikan ja fysiikan opettajat olivat väitelleitä tohtoreita. Opetus oli korkeatasoista mutta minä nimenomaan menin AMK:hon hakemaan käytännön opetusta enkä teorioita. Pääsin kuitenkin takaisin työelämään ja opinnot jäivät.
Tosin tuollainen kanditaatin tasoinen koulutus olisi ihan hyvä olla kaikilla, niin pärjättäisiin omin voimin yrittäjinäkin paremmin, kun se ei vaadi korkeaa älykkyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
AMK-tutkinnon suorittaneilla on Suomessa nykyään työelämässä enemmmän kysyntää kuin varsinaisen akateemisen tutkinnon suorittaneilla. Yleisesti oletetaan, että heillä on parempi kyky hyödyntää työn vaatimia taitoja tuloksen saavuttamiseksi kuin aloittelevalla maisterilla, joka saattaa olla niin uppoutunut omaan teoreettiseen lähestymistapaansa, ettei helposti opi näkemään metsää puilta.
Mutta kuten mainitsitkin, molempia tarvitaan. Varsinaisella tittelillä on nykyään paljon vähäisempi merkitys karriäärin potentiaalille kuin vielä viime vuosituhannella oli asian laita. Yritykset ja rekrytoijat ovat tulleet huomattavasti pragmaattisemmiksi henkilöstöpolitiikassaan.
Ilmoita asiaton viesti