Oliko syy suomalaisten & sakujen epäonnistumiseen kesällä 1941 Kuolassa Suomesta bolsuille välitetyt tiedot?
Jota pähkäillään täällä. No totta kai oli. Se välittikö tietoja joku täkäläinen, saku, neukkuvakooja vaiko kaikki kimpassa erikseen on epäoleellista.
Operaatio Hopeakettu oli suunnittelma Saksan ja Suomen välisestä yhteisoperaatiosta Neuvostoliittoa vastaan jonka suunnittelu alkoi joulukuussa 1940. Norjan armeijan (AOK Norwegen) esikuntapäällikkö Erich Buschenhagen vieraili Suomessa ja laati suunnitelman, joka määrittäisi Suomen roolin sodassa, johon sisältyi ensimmäinen luonnos Saksan ja Suomen yhteisoperaatiosta Neuvostoliittoa vastaan. Operaation yksityiskohtaisen suunnitelman laati Norjan armeijan komentaja Nikolaus von Falkenhorst ja hänen esikuntansa tammikuussa 1941.
18. helmikuuta 1941 Buschenhagen saapui Helsinkiin, ja hän kävi seuraavina päivinä neuvotteluja Suomen kenraaliesikunnan edustajien kenraali Aksel Fredrik Airon ja kenraali Erik Heinrichsin kanssa.
Olisi ollut täysin käsittämätöntä mikäli neukkujen tiedustelu ei olisi päässyt kärryille ja piippalakit varautuneet siihen, että Suomi oli kimpassa natsisakujen kaa ja Neukkulaan hyökätään Pohjois-Suomesta käsin ja että kohteena on nimenomaan Murmansk ja Murmanskin rata, mitä muuta strategisesti merkittävää siellä muutakaan oli? Eiköhän se ollut bolsuille melko selvää jo kauttakulkusopparin ja asetoimitusten perusteella ilman mitään täkäläisten ministeriden jälkipähkäiltyjä valtiopetoksiakin. Luftwaffen jengiä oli jo kesäkuun 1941 alussa mm. Petsamossa ja parissa muussa mestassa parantelemassa lentokenttää stuka gruppea varten, rankentamassa hangaareita, miehistöparakkeja, ammusvarastoja ja ilmatorjuntaa. Mikäli bolsujen sotilastiedustelu ei ollut tästä selvillä ja osannut odottaa tulevaa koko poppoo olisi ansainnut päästä killumaan. Kun asiaa kelaa tarkemmin niin tulee väkisinkin mieleen, että mitään ei yritettykään salata vaan sakujen puolelta yritettiin uskotella bolsuille, että hyökkäyksen avaus tulee olemaan siellä jolloin sakut laskeskelivat Barbarossan avauksen saavan yllätys etua.
Falkenhorstin antaman käskyn mukaan sakujen vuoristoarmeijakunnan hyökkäys kohti Murmanskia alkaisi 29.6. ja sakujen XXXVI armeijakunnan sekä Siilasvuon sakujen esikunnalle alistetun III armeijakunnan (III AK) hyökkäys kohti Muurmannin rataa 1.7. Kolmeen kiilaan jaettu hyökkäys johti siihen, ettei hyökkäykselle saatu selkeää painopistesuuntaa eivätkä sakujen joukot riittäneet millään hyökkäyssuunnalla neuvostojoukkojen lyömiseen ja tehtävän toteuttamiseen.
Mulla on himassa sellanen kirja kun Marssi Venäjälle, joka antaa saksmannien epäonnistumiseen Murmanskin edustalla sen niin sanotun saksalaisen näkökulman. Sen mukaan epäonnistuminen juontui suomalaisten huonosta – ja sittemmin vääräksi todetusta – neuvosta että tundralla ei voi liikuttaa yli kahta divisioonaa. Ymmärrettävä virhe koska piskuinen suomen armeija ei moisia määriä ollut ikinä liikutellut.
Anyway, tästä syystä saksalaiset jako joukkonsa kolmeen hyökkäyskohteeseen murmanskiin, kantalahteen ja sorokkaan ja pian ilmeni että kukin hyökkäyskärki oli yksin liian heikko edetäkseen oikeastaan mihinkään. Asiaa ei helpottanut että berliinissä Halder osoittutui harvinaisen kitsaaksi antamaan murmanskin epäoleelliselle rintamalle yhtään enempää kuin pakko oli.
Se että neuvostotiedustelu tiesi asiat, ei ole hämmästyttävää. Sehän tiesi kaiken mutta ei silti kyennyt estämään oikeastaan mitään
Ilmoita asiaton viesti
No esti piippalakit ainakin Murmanskin valtaamisen.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä vaan ihmettelen että miksi Murmanskin rataa ei tuhottu ja jälleenrakentamista estetty? Muistelen että Mannerheim olisi ollut tässä jarrumiehenä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se sitä alkuun jarrutellut mutta käänsi kelkkansa kun sakujen salamasota pysähtyi mutaan ja alkoi junnaamaan. Syy miksei Murmaskia vallattu ja rataa tuhottu tuli juurikin kertottua. Sakujen vuoristoarmeija Norjan, sakujen XXXVI armeijakunnan sekä sakujen esikunnalle alistetun Siilasvuon komentaman III AK kimppa ei kyennyt sitä tekemään.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän tuo Mannerheim, Tsaarin Venäjän kenraali kuitenkin estänyt/jarrutellut Muurmanin radan totaalista katkaisua, ainakin historioitsijoiden mukaan.
Mannerheimhän historioitsijoiden mukaan, uumoili Tsaarin Venäjän paluuta ja paluutansa takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
”Mannerheimhän historioitsijoiden mukaan, uumoili Tsaarin Venäjän paluuta ja paluutansa takaisin.”
Lähde?
Minulle välittyneen tiedon perusteella Mannerheimilla ei tällaisia harhaluuloja 1940-luvulla ollut.
Realistina hän tiesi myös olevansa niin sairas, että mitään ”paluuta” ei tuossa vaiheessa kuvitellut omalle osalleen.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi keskeinen syy oli se että Saksan armeija oli 100% motorisoitu ja Lapista puutuivat sellaisen toiminnalle tärkeimmät edellytykset, eli tiet. Tähän perustui myös suomalaisten sinänsä oikea arvio siitä suurimmasta mahdollisesta joukkojen koosta, mitä oli huollon puitteissa mahdollista siirtää.
Saksalaiseen taisteludoktriiniin kuului se, että joukot siirrettiin etulinjaan kuorma-autoilla, josta oli helppo siirtyä taistelumuodostelmiin. Tämähän on tunturi-Lapissa mahdotonta vielä nykyaikanakin.
Suomalaiset sen sijaan marssittivat jalkaväkeään peninkulmatolkulla, mikä aiheutti sekin tiettyjä ongelmia mm. huollon osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Wehrmacht onnistui saamaan monia perättäisiä nopeita voittoja toisen maailmansodan ensimmäisenä vuonna, mikä sai ulkomaiset toimittajat luomaan uuden sanan näkemälleen: Blitzkrieg.
Todellisuudessa vain pieni osa Heer’in kokoonpanoista eteni motorisoituina; jalkaväki eteni noin 90-prosenttisesti marssimalla koko sodan ajan, tykistö oli pääasiassa hevosvetoista. Moottoroidut muodostelmat saivat paljon huomiota maailman lehdistössä WWII alkuvuosina, ja ne mainittiin onnistumisen syynä Puolassa (syyskuu 1939), Tanskassa ja Norjassa (huhtikuu 1940), Belgiassa, Ranskassa ja Alankomaissa (toukokuu 1940), Jugoslaviassa ja Kreikassa (huhtikuu 1941) ja Barbarossa-operaation alkuvaiheessa Neuvostoliitossa (kesäkuu 1941). Neukkulan aroilla mootoroidut divisioonat etenivät toki nopeasti kunnes juuttuivat mutaan, jolloin oli turvauduttava taas hevosiin. Sama mutaan juuttuminen mainitaan olleen aika ajoin ongelma myös täkäläisille jolloin hevoset olivat ainoa toimiva vetovoima.
Hitlerin alkuperäinen suunnitelma oli hyökätä Murmanskiin suoraan Petsamosta. Toteuttaminen annettiin Saksan vuoristoarmeija Norjan komentajan, Eduard Dietl, vastuulle. Dietl epäili hyökkäyssuunnitelman onnistumista vaikean maaston ja ongelmallisen huollon vuoksi, hänen mielestään pitäisi keskittyä strategisesti tärkeän Petsamon puolustamiseen. Hän rohkeni esittää Hitlerille, että suoran hyökkäyksen sijaan katkaistaisiin Murmanskiin johtava rautatie etelämpää, jolloin kaupunki joutuisi eristetyksi johon Hitler taipui.
Toki suomalaiset ovat voineet kertoa esim. Siilasvuon suulla sakuille, että menee todella vaikeaksi mikäli mennään Aatun alkuperäisen suunitelman mukaan, mutta Dietl oli aivan 100-varmasti se joka sai Aatun taipumaan. Tosin ****iksi menei myöskin ”plan B” 😵💫 Tämän saivat piippalakit tuta myöhemmin mm. Ilomantsin suunnalla kun lähtivät hyökkäämään korpien kautta. Kalusto ei kulje soita pitkin mitenkään erityisen joutuin jolloin puolustaja voi keskittää voimansa sinne missä hyökkäävällä on mahdollisuutta edetä kalustoa kyydissään.
Pääsi täkäläinen korpisoturi loistamaan.
Ilmoita asiaton viesti