Tutkimusmatkalla kuntapolitiikkaan

Havahduin kuntapolitiikkaan neljä vuotta sitten, kun minua kysyttiin ehdokkaaksi. Silloin elin vielä ruuhkavuosia ja ajatus tuntui kaukaiselta, mutta jäi kypsymään. Tällä kertaa olin päättänyt, että olen käytettävissä, mikäli näin toivotaan. Ja tässä olen, ehdokkaana. Valmiina palvelemaan Keravaa, jolta olen paljon saanut.

Ensimmäinen päätettävä asia oli puolue. Minulle puolue löytyi suhteellisen helposti, vaikka vaihtoehtojakin oli. Olen tottunut toimimaan yhdessä yhteisen päämäärän eteen, siksi ajatuksena puolue tuntui paremmalta, kuin olla sitoutumaton. Tärkeitä asioitakin oli, joita halusin edistää ja puolue täynnä mukavia ihmisiä.

Tähän saakka kaikki oli helppoa, mutta sitten.

Ymmärsin varsin pian, että poliittinen maailma on minulle vieras. Puolue ei olekaan yhteisö, jonka kaikilla jäsenillä on yhteinen tavoite. Puolue on ryhmittymä ihmisiä, joilla on osin yhteneviä ja osin eriäviä tavoitteita. Asetelmassa vierasta on se, että puolueen jäsenet keräävät yhdessä puolueelle ääniä ja samalla kilpailevat niistä samoista äänistä. Puolueen saama äänimäärä ratkaisee, kuinka monta valtuutettua puolueesta mahtuu valtuustoon. Ja henkilökohtainen äänimäärä taas sen, missä kohtaa olet jonossa valtuustoon. Hetken tuntui samalta kuin uimaopettajakurssilla, jossa oli kaksikymmentä kilpauimaria ja minä, joka halusin pätevyyden vain voidakseni innostaa lapsia uimaan uinnin suoritusmerkeillä, en uimaopettajan ammattia. En ollut kuin kala tai kilpauimari vedessä, en todellakaan.

Ymmärsin, että voidakseni olla omalta osaltani vaikuttamassa yhteisiin asioihin, minun on saatava ihmiset ajattelemaan, että juuri minä olen paras vaihtoehto niihin vaikuttamaan. Silloin joudun käyttämään sitä yhteiseen hyvään tarkoittamaani aikaa itseni mainostamiseen. Kovin ristiriitaista. Tässä kohtaa aloin olla jo solmussa ja epäröin tehneeni virheen ehdolle lähtiessäni.

Mutta miten muutenkaan tämän voisi järjestää? Kuntapoliitikon täytyy olla kuntalainen, joka haluaa kunnan asioita parantaa. Ja miten muuten muut kuntalaiset tietäisivät mitä ajattelen ja edustan, jos en sitä itse tuo esille? Jostain täytyy aloittaa ja uskon, että kuntapolitiikka on kaikkien laji, jokainen omalla tyylillään ja omilla vahvuuksillaan. Rohkeasti siis kohti epämukavuusaluetta ja sen yli. Aivan kuten uimaopettajakurssillakin. Opin, suoritin ja monet lapset saivat uimamerkkien innoittamana uimataidon. Sehän lienee tärkeintä. Tavoite ja sitä kohti eteneminen. Ensimmäinen askel otettu, tutkimusmatkalla kohti kuntapolitiikkaa…

Nelli Niemelä
Sosialidemokraatit Kerava
Ehdolla kuntavaaleissa

Keravalainen sosionomi(amk), Icehearts tyttötyön kehittäjä ja kasvattaja, neljän lapsen äiti. Kiinnostunut kuntapolitiikasta, etenkin aiheista lapset, luonto ja liikunta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu