Kaakonkulmalla vaalirypäs – sähkeitä Balkanilta

Balkanin niemimaa jatkaa historiallista rooliaan Euroopan kuohuntapisteenä, jos kohta tänä päivänä lähinnä poliittisesti eikä sotilaallisesti. Esimerkiksi Serbian presidentti Vučić varoitteli maata ”vaikeista päivistä”, mutta kertoi vasta tuonnempana täsmentävänsä ”koittavia haasteita”. Kosovossa ja Kroatiassa toimitetaan huhti-toukokuussa ennenaikaiset parlamenttivaalit. Bulgariassa kolmanneksi hallitustunnustelijaksi tänään klo 1101 asetettu ITN-puolue luopui tehtävästä heti sen saatuaan, ja ennenaikaisten vaalien päivämäärä ratkennee pian. Pohjois-Makedonia valmistautuu 24.4. presidentinvaaleihin ja 8.5. parlamenttivaaleihin. Vaalilaeista käydään parhaillaan polemiikkia Bosnia-Hertsegovinassa ja Moldovassa, joista edellisessä YK:n Korkea Edustaja muokkasi toimitus- ja lautakuntasäädöksiä ja joista jälkimmäisessä Perustuslakituomioistuin kumosi lakimuutokset lokakuulta 2023. Kevätkauden päätökseksi on kaiketi tulkittava EU-vaalit 9.6. – sikäli kuin jatkuva uurnilla käyminen enää jaksaa innostaa Balkanin asukkaita.

 

Serbian synkät ajat

Naapuri- ja muista maista poiketen Serbiassa eivät vaalikysymykset muodosta ydinongelmaa kuin pääkaupunki Belgradin valtuuston osalta. Sen sijaan presidentti Vučić oli perin niukkasanainen manatessaan tulevia hankalia vaiheita kansakunnalleen. Se toki selvisi, että presidentti viittasi viimeisen 48 tunnin uutisiin: ne ”uhkaavat Serbian ja [Bosnian] Serbitasavallan elintärkeitä etuja”.

Ilmeisenä viittauskohteena on Euroopan Neuvoston Parlamentaarisen Yleiskokouksen (PACE) Poliittisen komitean tuore suositus ”ns. Kosovon” jäsenyydestä organisaatiossa. Belgradissa lie tehty roolijako kärkevien lausuntojen suhteen; ei presidentti, vaan toimitusvarapääministeri-ulkoministeri Ivica Dačić tuomitsi päätöksen heti 27.3.2024 ”häpeälliseksi ja skandaalinomaiseksi”. Pisteliäästi Dačić lausui päätöksen rikkovan Euroopan Neuvoston ”kaikkia periaatteita” – ensisijassa siksi, että kyse on alueesta, joka ei ole YK:ssa eikä kansainvälisesti tunnustettu.

Kosovon itsehajotettu parlamentti

Serbian ulkoministerin piikikkyys ei toisaalta häviä paljoa Kosovon vastaavalle, onhan Prištinassa pääministeri Albin Kurti kategorisesti kompromisseja vastaan; paitsi EU:n vaade neuvotella Serbian kanssa, myrkyttynyt ilmapiiri lienee ollut toinen syy oppositiolle vaatia ennenaikaisia vaaleja. Albinin keskustavasemmistolainen puolue Vetevendosje voitti ennenaikaiset vaalit 2021 ja kerrytti 58/120 paikkaa, mikä tuloksena mahdollisesti enemmistön ilman albaaniryhmittymien tukea. Toisaalta myöskään serbien pääpuolue (Serbilista, 9 paikkaa), ei tukenut koalitiota, koska Albin kieltäytyi tarjoamasta enempää kuin yhden ministerisalkun.

Viikko sitten 22.3.2024 pääministeri Albin itse esitti parlamentin hajottamista. Oppositio on tervehtinyt tätä elettä happaman riemuisasti, esimerkiksi Kosovon Tulevaisuus –liiton (AAK, 8 paikkaa) Tahiri ilmaisi ilonsa siitä, että ”pääministeri ymmärsi erota”. Demokraattipuolueen (PDK, 18 paikkaa) Krasniqi puolestaan kehotti mitä pikaisimpiin vaaleihin – jotta maa selviäisi ”vaikeasta tilanteesta, johon olette [Albin] sen ajaneet”.

Bosniassa saneltu säädösreformi

YK:n Korkea Edustaja Christian Schmidt on toissapnä 26 maaliskuuta muuttanut Bosnia-Hertsegovinan vaalilakeja. Muutoksiin lukeutuvat muun muassa sähköinen äänenlaskenta, vaalitoimitsijoiden valitseminen Keskusvaalilautakunnan eikä puolueiden toimesta sekä digitaalinen tunnistautuminen. Koko valtion hallituksen epäonnistuttua asiassa Schmidt käytti valtaoikeuksiaan ja perusteli ratkaisuaan vahvasti EU:n ja Euroopan edellyttämien standardien edistämisellä.

Ironista kyllä, EU:n voi nähdä toppuutelleen uudistusintoa, kun Bryssel muistutti Korkean Edustajan valtaoikeuksien muodostuvan viimeiseksi oljenkorreksi ”peruuttamattomia laittomia toimia” vastaan. Unioni myös korosti, että ensisijainen vastuu tarvittavasta lainsäädännöstä tulee olla paikallisten käsissä – ”laajamittainen kansainvälinen valvonta on yhteensovittamatonta Bosnia-Hertsegovinan eurooppalaisen tulevaisuuden kanssa”. Toisaalta siinä missä Bosnia-Hertsegovinan liittovaltion ulkoministeri Elmedin Konaković kiitteli päätöstä, presidenttineuvoston serbijäsen Željka Cvijanović tyrmäsi reformit selkosanaisesti: ”alati, kun BiH:n kansan edustajat ottavat askeleen eteenpäin, Schmidt vetää meidät kolme taaksepäin.”

Moldovassa şorilaisten kunnianpalautus

Moldovan Perustuslakituomioistuin on 26 pnä kuluvaa kuuta todennut maan parlamentin 4.10.2023 tekemät vaalilakimuutokset perustuslainvastaisiksi. Asiasta oikeuteen olivat kannelleet mm. ulkomaalaisrahoituksen vuoksi kielletyn Şor-puolueen kansanedustajat, jotka sinänsä saattoivat jatkaa parlamentissa sitoutumattomina edustajina mutteivat asettua ehdolle enää. Perusteinaan kantelijat hyödynsivät esimerkiksi Perustuslain kieltoa taannehtivasta lainkäytöstä, syyttömyysolettamaa ja oikeutta äänestää sekä tulla valituksi.

Puolueen maanpaossa Israelissa oleva johtaja Ilan Şor ehti jo riemuita päätöksestä; samassa hän aprikoi syksyn 2023 paikallisvaaleissa esiintyneen Şansa-puolueen, käytännössä Şor-puolueen duplikaatin, aseman yhtä lailla tulleen oikaistuksi. Mielenkiintoista kieltämättä on, kuinka Perustuslakituomioistuimen päätös jatkossa vaikuttaa: vaikka presidentinvaalit ovat tulevana syksynä, mitä todennäköisemmin pannasta nyt vapautetut tähtäävät pääasiassa parlamenttivaaleihin 2025. Kokonaan oma vyyhtensä on päätöksen vaikutus Gagausian kuvernöörin ja Chişinăun suhteisiin – Evghenia Guţul valittiin Şhor-ehdokkaana, mutta enää ei Moldova saata häntä puoluetaustansa vuoksi karsastaa.

Kroatiassa pääministerivaihdos epätodennäköinen

Tyytymättömyys konservatiivipuolueen (HDZ) Andrej Plenkovićin hallitukseen kulminoitui helmi-maaliskuussa 2024 Kroatian isoimmissa kaupungeissa. Nurjamieltä ilmaistiin läpi yhteiskunnan erityisesti palkkakehityksestä, korruptiosta ja demokratiavajeesta. Opposition silmissä Plenkovićin valitsema nimi uudeksi pääsyyttäjäksi iski vielä ”viimeisen naulan oikeuden arkkuun”.

Ymmärrettävästi pääministerin esityksen mukaisesti kaikki 143 läsnäollutta edustajaa äänesti parlamentin hajottamisen puolesta, ja presidentti Zoran Milanović määräsi vaalit keskiviikolle huhtikuun 17. päivään. Vaikka maan Perustuslakituomioistuin on todennut, ettei presidentti voi eroamatta virastaan asettua ehdolle, on mahdollista, että Milanović näin tekee ja pyrkii sosialistipuolueesta (SDP) pääministeriksi; hänen presidenttiytensä jatko on yhtä kaikki katkolla joulukuussa. Tuoreiden gallupien valossa HDZ kuitenkin yksin kerää 27–29 % äänistä, keskustaoikeiston Most ja nationalistien DP kumpikin noin 8 %; presidentin SDP 19 % saaliillaan tarvitsisi kumppanikseen vasemmistovihreän Možemo!:n 7 prosenttia, mutta on epävarmaa, sallisivatko Most ja DP edes passiivisesti vasemmistolaisen hallituksen.

Nico Lamminparras

Pitkäaikaistyötön työnhakija
Fil. maist.
Väitösluonnos: "Ei-venäläinen läheinen. Moldova Moskovan silmin 2023-2024"

Runsas 14v sitten humpsahdin Moldovan-Transnistrian konfliktin tiimellykseen; siitä tulikin suvereeni bravuurini. Mutta kuin aina, kun heittää kiven veteen, muodostuu ensimmäinen laine, sitten toinen, kolmas jne. Samaten eneni seurantavastuualueeni ex-Neuvostoliiton maista Balkanille ja toisinaan Keski-Eurooppaan saakka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu