Moldovassa Sandu- ja Ukraina-realismi kirii

EU-jäsenyysneuvotteluvaiheeseen päässyt Moldova jatkaa perinteisiä paradoksejaan helmikuun 2024 mittauksissa. Esimerkiksi presidentti Maia Sandun ja hänen PAS-puolueensa äänestämä lakimuutos – so. kansanäänestyksen mahdollistaminen presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä – kyselyissä nähdään lähinnä paniikkitoimena Sandun jatkokauden varmistamiseksi, ”vallan hyväksikäyttönä”. Hypoteettisesti esitettynä noin neljäsosa näkee, että EU-tuki maalle jatkuu ainoastaan, mikäli Sandun voittajaksi nousee toinen Eurooppa-mielinen; sikäli kuin voittaja on keskustasta tai vasemmistosta, runsas neljäosa katsoo EU:n kokonaan katkaisevan tukensa. Hupaisasti henkilökohtaista suosiota kyseltäessä Sandu voittaisi ensimmäisen kierroksen, mutta häviäisi toisen edeltäjälleen Dodonille. Ulkopolitiikkaa käsiteltäessä on kysymysmuoto vuoden 2023 gallupeista merkittävästi monipuolistunut, mutta tulos on tästä huolimatta vakaa: ”tasapainoista suhdetta” Venäjän ja Euroopan kera suosii peräti 45 prosenttia. Heijastuma Ukrainan-sotaan on hyvin kiintoisa: moldovalaisenemmistö ei näe mielekkääksi naapurimaan ”taistelua voittoon asti” – päinvastoin, sodan tulisi lakata sekä Venäjän pitäytyä miehittämissään alueissa.

 

Presidentiksi kansanäänestyksen siivellä

Paradoksaalista kyllä, vaikka erikseen kysyttäessä EU-liittymisen puolesta äänestäisi 56 prosenttia, itse kansanäänestyksen järjestäminen presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen lomassa saa enemmistön tuomion. 52 prosenttia ilmaisi nurjamielensä kahden äänestyksen yhdistämisestä, 37 prosenttia arveli syyksi PAS-puolueen pelkoa Sandun tappiosta ja 13 prosenttia katsoi syyn suoraan olevan ”lisä-äänien ohjaaminen” Sandulle. Koko lakimuutosta kansanäänestyksen ja presidentinvaalien sallimisesta samassa yhteydessä ”hyväksikäyttönä” piti 48 prosenttia, kun ainoastaan 38 prosenttia näki toimen laillisena.

Toisaalta kysyttäessä kouluarvosanaa yksittäisille politiikoille, Sandu pärjää melko hyvin. Kaikkiaan arvosanan 7–10 välillä antoi Sandulle 43,1 prosenttia. Tosin tällöinkään istuvaa presidenttiä tuskin mairittelee se, että hän yhä jää opposition pääkasvojen taakse: entinen sosialisti Chišinăun pormestari Ion Ceban on ykkönen (43,9%), Sandun edeltäjä Igor Dodon pitää toista paikkaa (43,4%) ja maan presidentti 2001–2009, kommunistien Vladimir Voronin on kolmas (43,3%). Valtakunnallisesti peräti 59 prosenttia katsoo olevan parempi, että valtionpäähenkilöksi tulisi joku muu kuin Sandu.

Tässä mielessä voittoisaksi povatun EU-kansanäänestyksen yhdistäminen presidentinvaaleihin kieltämättä perustavasti näyttäytyy keinotteluna ja ylipäänsä mahdollistaa kampanjoinnin pääosin/yksinomaan Eurooppa-argumentilla – eikä esimerkiksi kansallisella edulla, josta keskustelevaa ehdokasta 86 prosenttia moldovalaisista peräänkuuluttaa. Hienoisen ristiriitaista on kuitenkin se, että Sandua kaikista haastatelluista äänestäisi 33,3 prosenttia, kun taas päävastustaja Igor Dodonia kannattaa vain vajaa 24 prosenttia. Toisella kierroksella vaaka kääntyisi Dodonin eduksi 43 vs. 40 prosenttia, ja myös Ion Ceban voittaisi Sandun niukasti.

Ulkosuhdemielipiteet suhteellisen vakaat

Mitä tulee moldovalaisten ulkopoliittisiin näkemyksiin, ei suurta vaihtelua ole havaittu. Esimerkiksi EU-liittymisen suosio on kesästä 2021 lukien pysytellyt 50–56 prosentissa. Aivan samoin on Euraasian unionin kannatus loppuvuodesta 2022 vaihdellut 38–44, keskiarvon asettuessa 41 prosenttiin. Tämä on kuitenkin optinen harha: mikäli Euraasian unionista äänestettäisiin omana kansanäänestyksenään, Moldova päättäisi liittyä siihen tuloksella 42 prosenttia puolesta ja 37 vastaan.

Yksityiskohtaisemmin Moldovan kansalaisten ulkosuuntautumista kyseltäessä ylivoimainen ehdokassuosikki on ”tasapainoinen suhde” Venäjän ja Euroopan kanssa, jota kannattaa 45 prosenttia. Mielenkiintoisesti tässä yhteydessä ainoastaan 26 prosenttia suosisi ehdokasta, joka edistää hyvää Eurooppa-suhdetta. Sen sijaan 18 prosenttia katsoo Venäjään, missä on neljän prosenttiyksikön nousu joulukuusta 2023.

Naton kannatus kokonaisuutena on noussut vuosista 2020–2022, ja loppusyksystä 2022 alkaen se on säännöllisesti ollut 24–29 prosenttia. NATO-liittymistä vastaan äänestäisi yhtä kaikki selkeä enemmistö, 54 prosenttia, mikä luultavasti kuvastuu myös Ukraina-kannoissa. 58 prosenttia ei hyväksy lännen lisäaseistusta Kiovalle, 48 prosenttia toteaa, ettei Venäjää voi voittaa taistossa, ja 43 prosenttia katsoo Moskovan olevan lähempänä Ukraina-tavoitteidensa täyttymistä; niin karulta kuin tämä kuulostaa, moldovalaisten synkästä realismista soisi moniaalla otettavan oppia.

Nico Lamminparras

Pitkäaikaistyötön työnhakija
Fil. maist.
Väitösluonnos: "Ei-venäläinen läheinen. Moldova Moskovan (geo)politiikassa 2020-2024"

Runsas 14v sitten humpsahdin Moldovan-Transnistrian konfliktin tiimellykseen; siitä tulikin suvereeni bravuurini. Mutta kuin aina, kun heittää kiven veteen, muodostuu ensimmäinen laine, sitten toinen, kolmas jne. Samaten eneni seurantavastuualueeni ex-Neuvostoliiton maista Balkanille ja toisinaan Keski-Eurooppaan saakka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu