Luokkanousu

Luokkayhteiskunnassa ihmisen syntyperä määrittelee sitä, mikä on hänen asemansa yhteiskunnassa, mitä kouluja hän voi käydä tai millaisia ammatteja hän voi harjoittaa. Asiat eivät onneksi ole meillä näin huonosti, koska yhteiskuntajärjestelmämme on pyrkinyt poistamaan esteitä yksilöiden tieltä. Kuitenkin elämme edelleen yhteiskunnassa, jossa luokka-asema määrittelee meitä. Meillä on muun muassa periytyvää köyhyyttä ja huono-osaisuutta. Se, millaiseen perheeseen satut syntymään, määrittelee lähtökohtasi elämään.

Yhteiskuntamme on mahdollistanut koulutuksen kaikille ja näin pyrkinyt takaamaan oikeudenmukaiset asetelmat tavoitella parempia työpaikkoja ja parempaa elämää. Lähtökohdiltaan heikompia tukemalla on pidetty huolta siitä, että emme hukkaisi sitä potentiaalia ja resurssia, mitä lapsissa ja nuorissamme on. Nyt kuitenkin näyttäisi siltä, että tätä mahdollisuutta ollaan heikentämässä, vaikka samaa aikaan meillä on käynnissä valtava demografinen muutos, väestö ikääntyy ja työlliset vähenevät. Hallituksen kaavailemat muutokset opiskelijoiden asumistukeen, avoimen yliopiston maksujen hurja korotus ja toisen asteen maksuttomuutta tukevien toimien rajaaminen 18 ikävuoteen, tulevat merkittävästi muuttamaan tasa-arvoista mahdollisuutta opiskella ja hankkia ammatti. Samaa aikaan leikataan kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuutta tukea vähävaraisia opiskelijoita esimerkiksi oppimateriaalituen kautta.

Toisin kuin varakas yläluokka haluaa antaa ymmärtää, kaikki ei ole yksilöstä kiinni. Yksilön elämässä menestymisen takana on usein koulutus, ripaus onnea ja paljon tukea lähipiiristä – myös muuta kuin taloudellista tukea. On aivan eri asia lähteä elämään takamatkalta vähävaraisesta perheestä, kuin olosuhteista, missä lapselle on tarjolla hyvät taloudelliset ja henkiset resurssit. Takamatkalta paremman elämän tavoittelu voi olla rankkaa. Toimeentulosta stressaaminen syö henkisiä voimavaroja ja työssäkäynti opintojen ohella uuvuttaa ja pidentää valmistumista. Jos lähtökohdat ovat jo alkujaankin huonot, on toimeentulon heikentyessä helpompi luovuttaa, keskeyttää opinnot ja saada paremmin tuloja ilmoittautumalla työttömäksi työnhakijaksi. Tästä seuraa se, että tutkinnon puuttuminen tekee työllistymisestä vaikeaa ja yksilöstä tulee haavoittuva työmarkkinoilla. Syntyy työttömyyden ja huono-osaisuuden tie, eikä toivoa paremmasta ole. OECD:n tutkimuksen mukaan vailla toisen asteen tutkintoa olevan nuoren aikuisen työttömyysaste oli kaksin kertainen korkea-asteen suorittaneisiin verrattuna ja erityisen suuri riski koulutuksen puute on naisten työllistymiselle.

Luokkanousu on ollut meillä yhteiskunnallisesti tavoitteellinen päämäärä. Sosioekonomisen aseman parantaminen on mahdollistanut laadukkaamman elämän tavoittelun ja samalla yhteiskunta on hyötynyt koulutetusta työvoimasta. Hallituksen kaavailemat toimet lisäävät epätasa-arvoa, hukkaavat resursseja ja maalaavat nuorten tulevaisuudesta synkkää kuvaa viemällä toivon ja mahdollisuuden kouluttautua perheen varallisuuden tasosta huolimatta. Ja kohta olemme lähempänä luokkayhteiskuntaa, missä syntyperä määrittelee ihmisen aseman yhteiskunnassa ja mahdollisuus luokkanousuun karkaa vähävaraisten tavoittamattomiin.

 

Suomalainen koulutus kansainvälisessä vertailussa: Education at a Glance 2023_taustamuistio_0.pdf (oph.fi)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu