Medialukutaitoa ja mielikuvia

Pääministeri Petteri Orpo julkaisi viime viikolla Instagramissa kuvakarusellin, jonka ensimmäisessä kuvassa  itse pääministeri hymyili Kesärannan laiturilla. Kuvateksti kuului: ”Hallituksen työllisyyspäätökset toimivat!” Kuvakarusellin toisessa kuvassa kerrotaan, että hallituksen jo nyt annettujen esitysten arvioitu vaikutus on noin 74 000 työllistä. Julkisen talouden julistetaan vahvistuvan 1,7 miljardilla. Se, että kyseessä on arvio, tuotiin ilmi siis kuvakarusellin toisessa kuvassa, mikäli käyttäjä huomasi ruutua pyyhkäistä. Todellisuudessa hallituksen päätökset eivät ole toimineet (osaa ei ole edes vielä toimeenpantu). Itseasiassa Tilastokeskuksen tiedote (20.2.2024) kertoo, että työllisten määrä on pysynyt ennallaan ja työttömien määrä on kasvanut vuoden takaisesta 20 000 henkilöllä.

Mediassa luodaan asioille merkityksiä ja muokataan mielipiteitä. Tälle ajalle, missä elämme, on ominaista valtava tiedon tulva, populismi ja mielikuvien luominen. Medialukutaito on tärkeämpää kuin koskaan. Tarvitaan kyky lukea, ymmärtää, analysoida ja suodattaa kaikkea sitä tietoa, mitä meille joka suunnasta syötetään. Tässäkään tapauksessa, ei siis haluttuja työllisyysvaikutuksia ole syntynyt, vaikka tällainen mielikuva luotiin.

Itseasiassa, otetaan esimerkinomaisesti tarkasteluun ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus, ja katsotaan mitä Valtiovarainministeriö kertoo sen vaikutuksista työllisyyteen ja mihin kyseinen vaikutustenarviointi perustuu.

Ristikkäisvaikutukset (esimerkiksi työssäoloehdon muutos) huomioiden ansiosidonnaisen porrastuksen työllisyysvaikutukset olisivat Valtiovarainministeriön mukaan 12 800 työllistä. Työttömyysturvaa koskevassa tutkimuskirjallisuudessa työttömyysturvan tason ja työllisyyden suhteen vallitsee laaja konsensus. Mutta siitä, miten ansiotasoa tulisi porrastaa on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Tulisiko työttömyysturvan olla alusta matalampi ja lopusta korkeampi tai toisinpäin. Ristiriitaisia tutkimustuloksia on myös siitä, miten työttömyysturva vaikuttaa sitä seuraaviin työsuhteisiin. Vahvempi turva voisi antaa mahdollisuuden etsiä sopivampia työsuhteita tai se voi myös rapauttaa osaamista ja heikentää uudelleen työllistymistä. Teoriassa, ja myös empiirisen tutkimusnäytön mukaan, myös suhdanteilla on vaikutusta siihen, miten työttömyysturvan muutokset vaikuttavat työllistymiseen. Ja koska tällaista työttömyysturvan porrastusta ei ole aieimmin Suomessa tehty, ei kotimaista tutkimusta vaikutuksista ole saatavilla ja kansainväliset tutkimuksetkin ovat ristiriitaisia. Näin ollen, on muutoksen vaikutuslaskennassa käytetty kotimaista tutkimusta, joka lähinnä vastaa toimenpidettä (tutkimuksessa käsiteltiin tilannetta, jossa etuuden taso nousi työttömyyden alussa 15%:a). (Valtiovarainministeriö. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksen työllisyysvaikutukset)

Kuten havaitsemme, ansiosidonnaisen porrastuksen laskennalliset työllisyysvaikutukset ovat siis keskenään ristiriitaisten tutkimustulosten varassa, eikä muutoksen vaikuttavuuden asteesta voida olla varmoja. Kuitenkin työllisyysvaikutuksia tuodaan esille mediassa, ikään kuin totuutena. Valtiovarainministeriön vaikutuksenarvion luettuaan, jokainen voi muodostaa oman mielipiteensä, miten todennäköisenä työllisyysvaikutuksia pitää. Kansalaisen tulee siis nähdä aidosti vaivaa tutustuakseen siihen, mihin meille annettavat tiedot perustuvat ja tehdä siitä omat johtopäätöksensä.

Oma näkemykseni on, että ihmisen käyttäytyminen ei noudata taloustieteen kaavaa. Jokaisen työttömän takana on yksilö ja yksilöllinen elämäntilanne. Lähtökohtaisesti ihmiset haluavat olla tuottava osa yhteiskuntaa, kukin omien voimavarojensa, osaamisensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa työllisyyteen, ei pelkkä yksilön halu työllistyä. Mutta kun leikataan isoilla saksilla on jälki myös sen mukaista. Pelkkä tukien ja ansiotason raju leikkaaminen, ilman yksilöllisiä kohdennettuja työllistämis- tai tukitoimia ja ympäröivän yhteiskunnan huomioimista, aiheuttaa pahimmassa tapauksessa vain yksilön elämän kurjistamista, ilman toivottavia työllisyysvaikutuksia.

 

Lähteet:
Tilastokeskus: https://www.stat.fi/julkaisu/clmhqbil30gie0bw3l3m479l9)
Valtiovarainministeriö: https://vm.fi/tyollisyystavoitteiden-seuranta

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu