Puolustamisen arvoinen hyvinvointiyhteiskunta

Suomea pidetään pohjoismaisen mallin mukaisena hyvinvointiyhteiskuntana, jossa hyvinvointi koostuu terveydestä, materiaalisesta hyvinvoinnista ja hyvästä elämän laadusta.

-Hyvinvointiyhteiskunnassa resurssit jakautuvat tasaisesti, korruptio on vähäistä ja kolmas sektori on vahva.

-Hyvinvointiyhteiskunnassa kaikilla yhteiskunnan jäsenillä on yhtäläiset oikeudet koulutukseen, terveydenhuoltoon sekä oikeuteen saada verovaroin tuotettuja etuuksia.

-Hyvinvointiyhteiskunnan ajatus on jakaa taakkaa ja turvata sosiaaliset oikeudet.

-Hyvinvointivaltio ei tuota ainoastaan palveluja, vaan sen tehtävänä on riskien kantaminen yhdessä, sosiaalisten oikeuksien toteuttaminen ja markkinoiden sääntely silloin, kun sitä hyvinvointinäkökulmasta tarvitaan. Lyhyesti sanottuna oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentaminen. (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 2/2014)

Jokainen meistä on hyötynyt elämänsä eri vaiheissa hyvinvointiyhteiskunnasta. Ollessamme lapsia kävimme neuvolassa, saimme rokotukset ja kasvuamme seurattiin. Kävimme kansa- tai peruskoulun, opiskelimme ammatin ja työllistyimme. Meistä tuli veronmaksajia. Mikäli kohdalle on osunut työttömyysjakso, on siitäkin päästy yli työttömyysturvan avulla. Koska elämässä sattuu ja tapahtuu, on hankalassa paikassa voinut saada toimeentuloon turvaa eri etuuksien muodossa ja muuta sosiaalista tukea tarvittaessa. Vakavasti sairastuttuamme olemme voineet saada hoitoja, joihin vain harvalla meistä olisi itse varaa. Ja kaikki tämä kaikille tasapuolisesti perheen varallisuudesta tai tausta huolimatta. Samat oikeudet elämän perusasioihin- samat ihmisoikeudet kaikille. Hyvinvointiyhteiskunnassa hyvinvointi perustuu vastavuoroisuuteen, tänään minä käyn töissä ja maksan veroja, jotta tämän päivän lapset voivat käydä peruskoulussa ja opiskella ammatin.

Hyvinvoinnilla on merkittävä rooli yksilön hyvinvoinnin, mutta myös talouden näkökulmasta:

-Tarjoamalla kaikille inhimillisen elämän eväät vähennämme tarpeetonta kärsimystä

-Takaamalla kaikille mahdollisuuden opiskella taustasta tai varallisuudesta riippumatta, luomme tulevaa. Hukattu resurssi tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi, kuin maksuttomat opetusvälineet.

-Euroopassa soditaan ja turvallisuuden tunteemme on uhattuna. Kahtia jakautunut kansa (köyhiin ja rikkaisiin) on sisäisen turvallisuuden uhka ja vaikuttaa myös maanpuolustustahtoon.

-Mikäli sairauksiin ei saada ajoissa hoitoa, niiden hoitaminen tulee kalliimmaksi.

-Puuttumalla ajoissa mielenterveyden ongelmiin vähennetään inhimillistä kärsimystä ja saadaan pidettyä yksilö mukana yhteiskunnassa.

-Panostamalla korkeakoulutukseen saamme sitä osaamista, jolla voimme tuottaa innovaatiota ja luoda tuottavia yrityksiä.

-Kolmas sektori on tärkeä kansalaisyhteiskunnan toimija, joka usein paikkaa niitä aukkoja, joita jää julkisen sektorin palveluihin. Tukemalla kolmatta sektoria saadaan useita palveluja tuotettua edullisemmin ja kattavammin.

On esitetty mielipiteitä siitä, että emme enää mahdu pohjoismaisen hyvinvointivaltio käsitteen sisään. Sitä haastavat muun muassa liian matala sosiaaliturvan taso* ja tuloerojen kasvu, jotka ovat seurausta poliittisista arvovalinnoista. Juuri nyt elämme kovin yksilökeskeisessä ja epävakaassa ajassa. Huonoina aikoina kovat arvot ovat voimissaan, ja sen näkyy kaikessa hyvinvointiyhteiskuntaan liittyvässä keskustelussa. Hyvinvointiyhteiskunta on osoittautunut monilla mittareilla mitattuna erinomaiseksi toimintamalliksi, mutta se kohtaa myös haasteita. Haasteita tuovat muun muassa väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuvat ongelmat työvoiman saatavuudessa, ja kansantalouden tuottavuuden ongelmat. Juuri siksi onkin tehtävä oikeita poliittisia päätöksiä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi. Leikkaamalla hyvinvoinnista ei ratkota ongelmien juurisyitä, eikä pelasteta hyvinvointiyhteiskuntaa.

 

* https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/sosiaalisten-oikeuksien-komitealta-ratkaisu-suomen-sosiaaliturvan-tasosta

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu