Syvällä poterossa

Nyt kun hallitus on kaivautunut syvälle periaatteen poteroihin, olisi hyvä kurkistaa historiaan, se kun tapaa toisella itseään.

Ennen 1990- luvun lamaa Suomen valtionvelka oli vain 10,5 % bruttokansantuotteesta. Suomen yksi suurista taloushistorian kriiseistä käänsi velanoton suunnan ja Suomi velkaantuikin vauhdilla. Vuonna 1996 valtionvelka oli kivunnut jo 64,8 % BKT:sta. Talouden vakauttaminen ja leikkaaminen olivat tuolloinkin halllitusten asialistalla. Lipposen ns. sateenkaarihallitus teki merkittäviä menoleikkauksia valtionvelan pysäyttämiseksi. Kun Lipposen II hallituksen vastuu päättyi ja valta vaihtui vuonna 2003 oli valtion velka 41,7, % BKT:sta. Paavo Lipposen I
(1995-1999) ja Paavo Lipposen II (1999-2003) hallituskausien aikana valtionvelka supistuikin 23,1 %:lla.

Tämän jälkeen alkoivat Keskustan ja Kokoomuksen valtakaudet, jolloin valtionvelka vakiintui noin 40-47 % tasolle bruttokansantuotteesta. Vuonna 2015 hallitusvastuun otti vuorostaan Keskustan Sipilän johtama porvarihallitus. Sipilän hallituksen ohjelmalistalla olivat myös talouden vakautus, rakenneuudistukset ja uutena teesinä taseen ”töihin laittaminen”. Hallituksessa istuivat Keskustan lisäksi Kokoomus ja Perussuomalaiset. Hallitus erosi hieman ennen varsinaisen hallitustaipaleen loppua vuonna 2019 Sote-uudistuksen kaatumiseen. Talouden vakautuskaan ei aivan onnistunut, valtionvelka supistui vain 2,9 %:lla, ollen kauden päätyttyä 44,3 % BKT:sta.

Miksi sitten nostin esille juuri nämä kaksi hallitusta?

Orpon hallituksen tapa toimia on kovin samanlainen kuin Sipilän hallituksen, joka myöskin aivan heti aluksi riitantui Ay-liikkeen kanssa. Hallitus runttasi uudistuksia ja leikkauksia läpi ilman konsensusta. Sekä Sipilän, että Opron hallitukset eivät kuunnelleet tai kuuntele muita kuin omia näkökulmiaan asioista. Perustelut olivat ja ovat yhä samat. Nyt on pakko. Silloin oli pakko ja taas on pakko tehdä arvovalintoja omien eturyhmien etua ajatellen. Mitä jos politiikkaa tehtäisiinkin kuten Lipposen hallitus teki? Tuolloin samassa hallituksessa istuivat myös toistensa poliittiset vastakohdat Kokoomus ja Vasemmistoliitto. Silloin ratkaisuja haettiin yhdessä ja vaikka se ei varmasti ollut helppoa, oli lopputulos kuitenkin kelvollinen. Vaikka nyt ei hallitusta uudelleen rakennetaankaan, voidaan asioida tehdä silti yhdessä. Jaetaan taakkaa, kaikki osallistuvat talouden talkoisiin. Parannetaan työelämää, haetaan yhdessä ratkaisuja, joiden avulla työssä viihdytään ja jaksetaan pidempään.

En siis voi olla pohtimatta, onko Orpon hallituksen repivässä tavassa tehdä politiikkaa mitään järkeä. Kurkkaamalla hieman taakse päin, voi ennustaa, miten tässä tulee käymään. Samalla mietityttää, millainen merkitys hallituksen toimintatapaan on sillä, että sekä Sipilän, että Orpon hallituksissa on ja oli mukana Perussuomalaiset. Populistiset puolueethan elävät vastakkain asettelusta. Näinkö siis on, että tämä hallitus ei nouse poterostaan, vaan jatkaa niin kauan valitsemallaan repivällä linjalla, kunnes tulee seinä vastaan.

Valtionvelan luvut ja hallitukset: Valtiovarainministeriö

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu