Yhteiskunta on ihmistä varten
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi lehdistölle Vantaan kouluampumistapauksen jälkeen: ”Ei näitä ongelmia rahalla voida ratkaista”.
Juurisyyt siihen, miksi osa lapsistamme ja nuoristamme eivät voi hyvin, ovat varmasti syvemmällä kuin valtion rahakirstun pohja. Ympäröivä maailma alati kovenevin arvoin on kylmä ja vaativa paikka aikuisillekin, saati sitten lapsille ja nuorille. Koko maailmaa emme voi muuttaa, mutta rahalla voidaan ratkoa joitain ongelmia. Rahalla voidaan ostaa resursseja, joilla voidaan auttaa lapsia ja nuoria.
Kouluille koko ongelman ratkaisua ei voida siirtää. Kiusaaminen ja ongelmat eivät rajoitu vain koulun seinien sisään ja pääty siihen, kun koulupäivä loppuu. Ongelmat ovat olemassa myös koulun ulkopuolella. Kuitenkin koulu on se paikka, missä lapset ja nuoret kohtaavat yhden yhteiskunnan rakenteista, jolloin varhainenkin puuttuminen ja ongelmien tunnistaminen olisi mahdollista, mutta se vaatii rahaa. Mikäli lapsen tai nuoren ongelmia ei ratkaista ajoissa, jatkuvat ne valitettavasti myös aikuisina ja pahimmillaan johtavat myös moniin yksilökohtaisiin tragedioihin.
Nyt olisi syytä siis ottaa ongelmat vakavasti, ihan valtiontalouden kannaltakin -mikäli se on ainoa argumentti, jonka hallitus ymmärtää. Lapset ja nuoret ovat meidän tulevaisuutemme. Kaikki heidän hyvinvointiinsa panostetut rahat tulevat monikertaisina tulevaisuudessa takaisin, kun heistä tulee tasapainoisia tuottavia yhteiskunnan jäseniä. Se, että pidämme lapsista ja nuorista huolta, edellyttää myös sitä, että pidetään koko perheestä huolta (siihen nähden hallituksen kurjistamispolitiikka näyttäytyy kovin huonona toimenpiteenä). Ei lapsi tai nuori ole perheestään irrallinen yksilö, vaan kodin ja ympäristön vaikutuksessa kasvava yhteiskunnan jäsen. Kun perhe voi hyvin, myös lapsi voi hyvin.
Valtion budjetin tulisi olla vain väline yhteiskunnan jäsenten turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Budjettia ei tule valmistella vain tunnuslukujen tähden. Yhteiskunta on ihmistä varten (tai pitäisi olla).
”Yhteiskunta on ihmistä varten”
– Voidaanko moderni vasemmistolaisuus tiivistää tuohon avuttomuuden julistukseen?
Ilmoita asiaton viesti
Yhteiskunta on väline, eikä ainoa sellainen.
Jos väline ei palvele, on viraton. Jos on hankaluus ….
Väline voi tosiaan ajastaan olla hankaluus sillekin, joka välinettä on voinut olla kokemassa joskus positiivisemmin.
On toisaalta oletettavaa, että väline on voinut olla haittallinen jotakuta toista ajatellen jatkuva-aikaisemmin, vaikka alkuun ei seurausvaikutuksia ole ottanut näkyäkseen todettavasti asti, kun toisaalta koettavuudessakin on oma viiveistyksensä.
Näin voisi todeta, ihan yleislogiikalla.
Tiettyä välinettä varten ei tarvita suora-saantia, vaan väline voi olla pelkkää kulua. Näinkin.
Kulupuolen arvoiset välineet voi olla tärkeitä, mutta siinä kun tärkeyttä ei ole osoittaa, tai väline on kyseenalaisen arveltava… näitä kannattaa tutkia tarkemmin, mitä ovat sopivuudeltaan.
Tällainen on normaalia elämää, vaikka näkyy laaja-tasoisesti. Tarkoittaa, että nämä ovat tosiaan jaettavan arvoisia, ja must-juttuja, toisin kuin omaan elämänpiiriin otettavaksi laskettavat.
Ilmoita asiaton viesti
Vasemmistolaisella Niinalta aivan yllättävä ulostulo!
Vasemmiston koko ideologia perustuu Hegelin (1770-1831) ja Marxin (1818-1883) ideologiaan, joissa valtio on kaiken toiminnan lähtökohta.
Marxin materialistiseen teoriaan (sosialismiin) ei kuulu ihmisen käsitettä ollenkaan, on vain luokkien välistä taistelua, joissa ihmiseläin on primitiivisten vaistojensa varassa toimiva olio.
Päinvastaisella kannalla oli Immanuel Kant (1724-1804), joka oli sitä mieltä, että ihminen on kaiken lähtökohta. Kant asetti järjen ohjaaman ihmissubjektin tiedollisen ja moraalisen maailman keskipisteeseen. Kant korosti ihmisen autonomiaa (=Vapaus) ja järjen käyttöä.
Onkohan Niinan ”Yhteiskunta on ihmistä varten”-ulostulo merkki siitä, että Suomen vasemmisto on vihdoin antamassa ”väärälle profeetalleen” Marxille hautarauhan ja ovat siirtymässä tänne Kantin vapaus+järki-linjalle?
Ilmoita asiaton viesti
Mieluummin rekisteröity yhdistys, kuin Oy Suomi Ab?
Politiikan ja yksittäisten poliitikoiden tulisi tavoitella ja lisätä KAIKKIEN ihmisten hyvää elämää.
Elämän tarkoitus on hyvän tekeminen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Suomen veroasteella on vuosikymmenet rahoitettu vassareiden rahanjakoa. Mitäs jos työkykyiset itse tekisitte enemmän hyvinvointinne eteen. Onko tullut mieleen vai onko uhriintuminen helpompaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Koko maailmaa emme voi muuttaa, mutta rahalla voidaan ratkoa joitain ongelmia.”
Tuo on aivan totta. Rahaa siis taritaan ratkomaan ongelmia. No miten sitä rahaa saadaan? En keksi muuta konstia kuin tekemällä työtä. Tietysti jotkut perivätkin rahaa, mutta joku on, ennen kuin perintöjä voidaan jakaa, ollut pakko tehdä työtä.
Eikö jo olisi aika työntekijän ja työnantajan ymmärtää, että ollaan ”samassa veneessä”. Joku on vaan parempi kippari ja joku soutaja. Kumpaakin tarvitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt vielä herkuttelen ajatuksella että ilman miehistöä keskellä valtamerta ajelehtivaan laivaan heitettäisiin sata SAK:n jäsentä, jotka eivät ikipäivänä olisi olleet merellä. Mitä tapahtuisi. Olisiko ”herroja” ja ”duunareita”??
Ilmoita asiaton viesti
Niin vielä jatkoa sinne laivalle. Jos jonkin ajan kuluttua sen SAK:n jäsenistä valikoituisi jotkut paremmiksi konehuoneeseen ja joku taas komentosillalle kippariksi, joka vastaisi laivan navigoinnista, kuuluisiko hänelle sama palkka kuin konemiehille? Nyt (maissa) hän saa kymmenkertaisen palkan.
Ilmoita asiaton viesti
”Juurisyyt siihen, miksi osa lapsistamme ja nuoristamme eivät voi hyvin, ovat varmasti syvemmällä kuin valtion rahakirstun pohja.”
En keksi mitään muuta kuin vanhemmat ja heidän antama turvallinen koti, eikä sitä saa edes rahalla.
Loppukevennys; ”Ylös ulos ja varkaisiin, ei Jumala laiskoja ruoki”
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on tyypillistä vasemmistolaista uhriutumista, joka elää siinä luulossa, ettei rahalla ja tehdyllä työllä sekä sen tuotoksella ole mitään keskinäistä riippuvuutta.
Rahaa pitää olla koko ajan lisää jakoon, vaikkei kukaan ole sitä työllään tuottanut. Rahaa joko painetaan tyhjästä tai lainataan. Jolleivat nämä konstit riitä niin vassari haluaa toisten taskuille yhä syvemmälle.
Ilmoita asiaton viesti
ISLANNIN FINANSSIKRIISI 2008–2011
Islannin finanssikriisi 2008–2011 oli Islannissa tapahtunut taloudellinen ja poliittinen tapahtuma, jonka aikana valtio otti haltuunsa maan kolme suurinta, pahasti velkaantunutta pankkia. Kriisi johti talousromahdukseen, Islannin kruunun arvon romahdukseen ja työttömyyden kasvuun
Muista Euroopan maista poiketen Islannin talous lähti kriisin 2009 jälkeen vakaaseen kasvuun. Talouskasvu johtui siitä, että maan tärkeimmät elinkeinot kalastus ja turismi olivat myös kasvavassa kysynnässä.
Kriisin keskellä pelastettiin tulevat sukupolvet tiivistämällä yhteistyö verkostoa alla olevan mallin mukaisesti. Tästä mallista suomikin voisi oppia.
Islannin mallista on näyttöön perustuvaa vaikuttavuustietoa yli 20 vuoden ajalta lasten ja nuorten päihteidenkäytön ja siihen liittyvien lieveilmiöiden merkittävästä vähentymisestä, perheiden kasvatusvastuiden lisääntymisestä ja kuntien, koulujen, viranomaistahojen ja perheiden yhteistyön tiivistymisestä. Malli otettiin 2008 käyttöön !
Seuraukset Tupon 2007- 2009 finanssikriisin seurauksena:
On tehty 90-luvun laman virheitä on säästetty sieltä mikä kerryttää sosiaalista pääomaa. Ja siirretty rahaa byrokratian kasvattamiseen, erilaisten hallintohimmeleitten rakentamiseen.
Kuntien oli etsittävä säästöjä jotka kohdistuivat erityisesti kouluihin: seurauksena oli kuntien etsittävä säästöt jotka kohdistuivat erityisesti kouluihin.
Suurimmat säästöt ovat kohdistuneet koulunkäyntiavustajiin ja oppilashoitajiin. Säästöjä pidetään välttämättöminä kuntien velkakierteen katkaisemiseksi. Vanhemmat, opettajat ja koulujen johtokunnat ovat vastustaneet säästöjä.
Seuraukset :
Viime aikoina vuosina kouluistamme, mutta laajemminkin opettajilta ja myös vanhemmilta ja nuoriltakin. Monista paistaa läpi sama huoli; kruununjalokivemme on rikkoutumassa. Osan mielestä jo rikkoutunutkin. Kasvatus, koulutus ja tutkimus ovat Suomessa vedenjakajalla. Ne eivät enää tuota maamme tarvitsemaa osaamista, ellei niiden perustuksia laiteta nyt kuntoon.
Pinnalla ovat viime aikoina olleet kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa (Karvi, Pisa) todennetut heikentyneet oppimistulokset. Opettajat ovat tienneet todellisuuden jo kauan. Koulutusalan leikkaukset ovat tehneet suurta hallaa perusopetuksen laatuun. Ryhmäkoot ovat suurentuneet, resurssit erityisopetukseen ovat pienentyneet tai ainakin ne käytetään tehottomasti. Sinänsä kaunista inkluusiota eli periaatetta, jonka mukaan jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus ei vain omaan lähikouluun, vaan myös omaan lähiluokkaan käytetään surutta väärin jopa säästötoimenpiteenä. Erityistä tukea tarvitseva oppilas ei nimittäin suuressa luokassa pärjää ilman riittävää henkilökohtaista tukea. Ja kun tukea ei ole tarjolla, niin lähikouluperiaate tai lähiluokkaperiaate ei toimi vaan siitä kärsii niin erityistä tukea tarvitseva oppilas itse, mutta myös koko muu luokka ja myös opettaja. Aika menee kaikkeen muuhun kuin opettamiseen. Oppimisen tuen lainsäädännön ongelmat tuleekin välittömästi korjata ja turvata sen riittävä rahoitus.
Nyt tarvitaan ”vähemmän digiä, josta lapset saavat päivittäin yliannostuksen ilman kouluakin.” Nyt tarvitaan riittävästi rahaa perinteisten oppikirjojen ja työkirjojen hankkimiseen; ”Käsin kirjoittaminen, luovuus, taito- ja taideaineet, liikkuminen ja levollisuus ovat edelleen ihmisen ”ilmoja” ja tarpeen aivojen kehitykselle”. Ihmisen perustarpeet eli riittävä uni, ravinto, liikunta, sosiaaliset kontaktit, hoiva ja huoltenpito eivät ole muuttuneet mihinkään.
Kännykkäkiellon puolesta puhujia löytyy entistä enemmän.
Lopuksi :
”Peruskoulujen määrä Suomessa on vähentynyt huomattavasti viimeisten 30 vuoden aikana. 1990-luvun puolivälissä Suomessa oli lähes 5 000 peruskoulua, kun nykyään niitä on noin parituhatta. Tämä lasku on ollut merkittävä, ja se on herättänyt keskustelua koulujen lakkauttamisen vaikutuksista.
Vaikka koulujen lakkauttamista perustellaan usein säästöillä, tutkimusten mukaan vaikutus kuntien talouteen voi olla monimutkaisempi.. Koulumatkat pitenevät, ja tutut opettajat ja ympäristö vaihtuvat. Näiden seikkojen vaikutus voi olla pidemmällä aikavälillä kunnille jopa kalliimpi kuin säästöt, joita lakkautuksista odotetaan.
Koulut ovat yhteisöjen sydän, ja niiden merkitys lapsille ja nuorille on suuri. On tärkeää punnita tarkkaan, miten koulujen lakkauttamiset vaikuttavat paikallisyhteisöihin ja lasten hyvinvointiin. Säästöjen tavoittelun sijaan olisi hyvä keskittyä kehittämään koulutusta ja varmistamaan, että jokaisella lapsella on mahdollisuus laadukkaaseen perusopetukseen
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on nyt saman verran kouluja kuin 1800-luvun lopulla, mutta on tärkeää muistaa, että koulujen tehtävä on paljon laajempi kuin pelkkä säästöjen tuottaminen. Ne ovat paikkoja, joissa lapset oppivat, kasvavat ja rakentavat tulevaisuutta.”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jairipalonen/islannin-finanssikriisi-voisi-suomikin-oppia/
Ilmoita asiaton viesti
Islannin mallista olenkin kuullut. Pitää tutustua tarkemmin ja lukea myös blogisi. Kiitos vinkistä.
Ilmoita asiaton viesti