Osaajia oleskelulupia jakamalla

Eduskunta hyväksyi menneellä viikolla hallituksen esityksen kolmansista maista tulevien opiskeluperusteisista oleskeluluvista. Maahanmuuttoon liittyvä esitys kiinnosti poikkeuksellisesti jopa iltapäivälehtiä. Esityksen tarkoituksena on tehdä Suomesta houkuttelevampi kohdemaa ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tulevien kansainvälisten huippuosaajien silmissä siten, että oleskelulupa myönnetään jatkuvana ja koko opiskeluajan kestävänä. Myös opiskelijoiden perheenjäsenille myönnettäisiin jatkuvat oleskeluluvat ja työnhakuaikaa valmistumisen jälkeen pidennetään. Lopullisena tarkoituksena on helpottaa kuuluisaa työvoimapulaa.

Miksi sitten Perussuomalaiset esitti koko esityksen hylkäämistä?

Ensinnäkin opiskelijoilta jo nyt edellytetty 560 euron kuukausittainen toimeentulovaatimus tarkastettaisiin käytännössä vain kerran oleskeluluvan myöntämishetkellä. Jälkivalvontaa ei käytännössä olisi lainkaan. On selvää, että opiskelijat ja heidän perheenjäsenensä joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen, sillä toimeentulovaatimus on niin alhainen, ettei sillä voi tulla Suomessa toimeen. Jatkuvien oleskelulupien myöntämisellä on merkitystä myös kansalaistamisen yleisenä edellytyksenä olevan asumisajan laskemisen kannalta. Kolmansista maista tulevat saavat siten myös kansalaisuuden nykyistä helpommin ja nopeammin.

Tästä päästään seuraavaan keskeiseen ongelmaan eli toimeentulotukeen. Ulkomaalaisten opiskelijoiden ei nimittäin edellytetä turvautuvan ensisijaisesti opintolainaan toisin kuin suomalaisten opiskelijoiden. Tämä asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan, ja tosiasiassa kolmansista maista tulevien opintososiaaliset edut ovat paremmat kuin suomalaisten.

Lisäksi on syytä tietää, että Suomessa korkeakouluttukinnon suorittaneiden työllistymisessä Suomeen on jo nyt suuria haasteita. Vain hieman yli puolet työllistyy Suomeen valmistumisen jälkeen. Yhteiskunnalle tästä koituva hyöty on vähintään kyseenalainen. Esityksessä ei myöskään arvioitu lainkaan esityksestä seuraavia taloudellisia vaikutuksia, joita vääjäämättä tulee muun muassa kasvavien sosiaalimenojen johdosta. Tämän olisi voinut olettaa kiinnostavan edes tarkasta taloudenpidosta kiinnostunutta Kokoomusta, mutta ei.

Nyt hyväksytty lakiesitys tulee varmasti kasvattamaan englanninkielisten koulutusohjelmien hakijamääriä. Hakijamäärien kasvaessa kasvavat myös vaatimukset hakijasuman purkamisesta, mikä tarkoittaa aloituspaikkojen lisäystä, mikä taas tarkoittaa lisää maahantulijoita.

Esityksen kiinnostavin kohta oli mielestäni kuitenkin se, että se mahdollistaisi kielteisen turvapaikkapäätöksen ja jopa karkotettaville mahdollisuuden saada oleskelulupa Suomeen opiskelua varten. Sellaista huippuosaamista. Toteutuessaan esitys vääjäämättä rapauttaa suomalaista turvapaikkajärjestelmää entisestään.

Ylipäänsä voidaan pitää ongelmallisena sitä, että Suomeen pitää houkutella opiskelijoita kehitysmaista paikkaamaan työvoimapulaa lupaamalla pidempiä oleskelulupia sekä pääsyä suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.

Kaiken kaikkiaan esitys luo huomattavan vetovoimatekijän sosiaaliperusteiselle maahanmuutolle. Tämänkaltaisten esitysten sijaan olisi ehkä syytä pohtia, miksi Suomi ei ole houkutteleva kohdemaa oikeille asiantuntijoille ja osaajille.