Elokapina, kaasut naamalle ja nimi lehteen  

Elokapina on osa suurempaa liikettä jonka tavoite on torjua ilmastokriisistä aiheutuva romahtaminen. Elokapina on luonteeltaan väkivallaton ja poliittisesti sitoutumaton liike. Elokapinan keinot ovat olleet tiedon jakaminen, mielenilmaisut ja kansalaistottelemattomuus. Elokapinan kantava ajatus on, että ilmastokriisissä on kyse ihmiskunnan selviytymisestä, eikä niinkään vain tietyn alueen ympäristön suojelusta. Tämä ajattelu lienee syynä siihen, että mielenilmaisut ovat tekijöilleen äärimmäisiä kuten syömälakot ja väkivallaton mielenilmaisu lakeja rikkoen. Kyseessä on tietysti tarkoitus herättää huomiota ja sitä kautta keskustelua asialle jota mielenosoittajat pitävät tämän ajan tärkeimpänä asiana. Sen valossa mielenilmaisut asettuvat kontekstiin ja ovat jopa vaisuja. 

 

Vanhat keinot vievät maailmaa taaksepäin 

Kannatan Elokapinan asiaa ja sen tuomista esiin. Ympäristöarvot, kulutuksen hillitseminen ja kiertotalous ovat asioita jotka vaativat paljon tietoa ja sitkeyttä tuoda niitä esiin. Ja kyllä kehitystä onkin tapahtunut, jos katsotaan miten tietoisuus ja yksilöiden valinnat ovat kehittyneet ihan 20-vuoden aikana. Sitä ei voi kukaan kiistää. 

Liikkeissä on silti aina mukana niitä jotka hakevat enemmän jännitystä, näkyvyyttä ja sisältöä omaan tyhjyyteensä kuin kannattavat itse asiaa. En tunne Elokapinaa mutta uskoisin, että voin turvallisesti väittää tässäkin liikkeessä olevan niitä jotka hyvän asian varjolla ehdottavat “äärimmäisiä toimia”. Kuinka äärimmäisiä niin sitä en lähde arvailemaan. 

Helsingin Kaisaniemessä tapahtunut mielenilmaisu istumalla tiellä ja aiheuttamalla haittaa tieliikenteelle, sekä vaaraa itselle ja mahdollisesti muille oli hyvin mieto keino hankkia näkyvyyttä. Koska siinähän siinä oli kysymys, saada poliisi käyttämään arviolta pienimmän haitan voimakeinoa ja nimi lehteen. No, se onnistui kyllä mutta yhteisöt ei puhukaan ilmastokriisistä tai Elokapinan tavoitteesta vaan keskustelu on laajasti keskittynyt poliisin oikeuteen käyttää voimakeinoja. Voin siis hyvällä omallatunnolla todeta, että mielenilmaus oli todella epäonnistunut ja ainoa mitä sillä saavutetaan on yhä syvenevä kuilu eri ryhmien välille. Äärioikeisto ja oikeistopopulistit tulee tätä käyttämään hyväkseen ja jo nyt nostetaan esiin kommunismin uhkaa ja termejä “kapina” ja “vallankumous”. Nuohan on yhtä irti tämän ajan todellisuudesta kuin se, että kansallissosialismi olisi aatteena hyvä mutta näillä jaetaan ihmisiä puolesta ja vastaan. Elokapinan olisi pitänyt ottaa huomioon, että suuri yleisö kääntyy aina järjestystä pitävän tahon puoleen vapaaehtoisesti tai vastentahtoisesti. 

 

Mitä sitten pitäisi tehdä? 

Arvostelu ei ole arvokasta jos samalla ei pyri yhteiseen näkemykseen ja samalla tuo omaa tapaa hoitaa asia konkreettisesti esille. Siispä teen sen. 

Pidän siis Elokapinan työtä tärkeänä ja arvostan se tekemistä mutta samalla tulee muistaa, että suurin virhe ihmiskunnalta yleisesti on käsitellä väärin aikakäsite. Monien liikkeiden helmasynti on alun kiihkeys ja siitä aiheutuva liekin sammuminen eli toiminta lopahtaa koska tavoitteita ei saavutettu heti ja ehkä uhka loppujen lopuksi koskenutkaan ihan seuraavaa vuotta. Hyvin usein tämä on sidoksissa siihen, että kaikista kiihkeimmät yksilöt, jotka tuovat näkyvyyttä ja rahoitusta, vaihtavat ajankäytön johonkin muuhun kiinnostuksen kohteeseen. 

Lopettaisin heti ääritoimet ja pyrkisin tuomaan asiat ymmärrettävästi ja jatkuvasti esille. Niin ihmisten elämään, politiikkaan kuin julkisuuteen. Se vaatisi valtavasti tylsiä tunteja esitteiden jakamista ja muita ei niin jännittäviä tehtäviä. Sitä toki tehdään nyt mutta ei tavalla joka oikeasti näkyisi ja tuntuisi. Sitä tehdään kuin poliitikko tekee vaalityötä torilla, pakkohan se on vaikka ei se kivaa ole ja harvoin edes järkevää.

Tämä aika on tarinoiden ja samaistumisen. Nämä vanhat keinot eivät vie Elokapinaa siihen tietoisuuden kasvuun mitä he hakevat vaan itse asiassa moni alkaa pitämään heitä taantuneina, vähän säälittävinä hippeinä jotka ovat jääneet ajastaan jälkeen. Kuva jossa poliisi kaasuttaa “hippiä” naamaan on tappio halutulle näkyvyydelle, ei voitto. Elokapinan ja muiden ympäristöliikkeiden tulee alkaa myymään tarinaa ja kohdetta johon samaistua. Vain hyvin harva osaa samaistua henkilöön joka istuu keskellä tiellä ja joka kannetaan putkaan. Ympäristöliike tarvitsee tarinoita ja henkilöitä joihin samaistua. Henkilöitä jotka tekee ympäristönsuojelun sellaiseksi toiminnaksi johon haluat samaistua ja jonka ymmärrät suoraan vaikuttavaksi. Kuten kaikki ympäristönsuojelu pitää myydä, tiedän se tuntuu ikävältä mutta näin se on. Tarvitaan voittajia. Politiikan ja liiketoiminnan huipulla olevia henkilöitä joita voidaan ihailla. Voittajia jotka eivät tee elämäntyylistään showta vaan ovat hävyttömän aitoja ja jopa röyhkeitä. Diivoja. Jos tarvitsette todisteita niin juuri näin on toiminut etnonationalistit ja Suomessa se näkyy Jussi Halla-ahon nostamisessa älyköksi vaikka hän on siitä hyvin kaukana mutta se toimii. Samalla pitää muistaa, että ihminen on raadollinen ja tasa-arvo on tiukassa tilanteessa arvo jonka selviämisvietti pyyhkii pois. 

Lisäksi liikkeet tarvitsevat toistoa, toistoa, toistoa ja tuhansia aktiivisia henkilöitä jotka keskustelevat ja tuovat faktoja esiin jatkuvasti. En näe internetin keskustelupalstoilla juurikaan levollisia kannanottoja ja faktojen esiin tuomista keskusteluissa. Ne ovat enemmänkin tapaan “me tuhoudumme kaikki” puheenvuoroja. Äärioikeisto ei olisi noussut jos Internet ei olisi tarjonnut kanavaa. Sitä pitää osata käyttää ja sen käyttö perustuu massaan ja läsnäoloon muuallakin kuin omissa kanavissa. 

 

Miten tämä jatkuu? 

Kuten jo totesin niin suurimman virheen me aina teemme ajassa. Katsomme elokuvia ja luemme kirjoja dinosauruksista ja tuntuu, että se aika oli juuri nurkan takana. Todellisuudessa siitä on noin 60 miljoonaa vuotta. Samoin meidän tulee käsitellä tätä aikaa. Se kehitys mitä me laitamme nyt alulle vaikuttaa todellisuudessa seuraaville sukupolville ja satojen vuosien päähän. Ne virheet joita nyt olemme tehneet alkavat vasta vaikuttamaan ja niiden seurauksia kantaa vasta minustakin tulevat sukupolvet. Ongelmat tulevat siis lisääntymään ja sen mukana myös ihmisten väliset ristiriidat tulevat kasvamaan. Todellisuudessa meillä ei ole viimeinen sukupolvi joka voi toimia ilmaston eteen vaan viimeinen sukupolvi joka voi tehdä jotain sen eteen, että ihmiset yhdistyvät. 

Keinot tulevat kovenemaan. Äärioikeiston nousu vaatii ristiriitoja ja parhaimpia ristiriitojen herättäjiä ovat yhtenäisyys (esimerkiksi EU) ja ilmastokriisi. Ilmastokriisi sen takia, että sen torjuminen vaatii muutoksia kulutukseen ja laajasti eri asioihin. Äärioikeisto koventaa koko ajan keinoja ja siinä leirissä niiden tekijöitä riittää koska väkivalta on yksi perusarvoista. Ympäristöliikkeet eivät voi siis koskaan vastata tähän huutoon. Ympäristöliikkeet perinteisesti hyökkäävät valtiota, demokratiaa tai yrityksiä vastaan. Tämä on virhe, se saadaan aina näyttämään hyökkäykseltä elämäntapaa vastaan. Epäilen, että radikaalien ympäristöliikkeiden tekemät iskut tulevat kohdistumaan henkilöihin joiden tiedetään toimineen ympäristöä vastaan. Sillä saadaan tarinoita ja esimerkkejä. Kollektiivisuuteen vetoaminen ei vain toimi.

Eniten toivon yksilöiden heräämistä ajatteluun ja asioiden taustojen selvittämistä, sekä lopettamista asioiden ajamista vain omien etujen näkökannasta. Ehkä olen romantikko ja typerys mutta kaikki mitä teen tähtää juuri tuohon. Kuuntele, ajattele ja keskustele. 

NikoEskelinen

Niko Eskelinen (47) on hyvinkääläinen opetusteknologian asiantuntija. Hän on kahden tyttären perheenisä, joka kuvaa katsovansa maailmaa kaupallisen humaanisti. Eskeliselle luottamus on yksi tärkeimmistä arvoista. Hän arvostaa faktoihin perustuvaa päätöksentekoa ja keskustelua.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu