Miksi sote-uudistus tarvitaan ja miksi se tehdään?

Sote-uudistuksesta on puhuttu kohta 20-vuotta ja olen huomannut, että siitä huolimatta nyt kun ollaan viimein toteutuksen kynnyksellä moni ei ymmärrä miksi uudistus tarvitaan kipeästi ja mitä siitä kansalainen hyötyy. Koitan tehdä uudistuksen tarpeellisuudesta napakan yhteenvedon jossa valitettavasti joudun jättämään monia asioita pois jotta luettavuus säilyy. 

Maailma muuttuu Eskoseni. 

Edellinen laaja sote-uudistus tehtiin vuonna 1972. Silloin sai kunnanlääkärit väistyä terveyskeskuksen tieltä ja Suomi aloitti määrätietoisen kansanterveyden parantamisen. Suomi oli sairas ja toisaalta terveydenhuollon keinot parantaa tauteja ja nostaa elämänlaatua olivat kehittyneet. Tähän aikaan Suomessa vielä syrjäseudut oli elinvoimaiset ja syntyvyyden vähentyminen oli tiedossa mutta siihen ei uskallettu poliittisella tasolla vielä vahvasti koskea. Oli kuitenkin vielä hyvin perusteltua rakentaa laaja terveyskeskusten verkosto joka palveli ihmistä lähellä. Lisäksi lääkärin ammatin harjoitus muutettiin paikka keskeiseksi ja osin sen takia, että eri toimenpiteet vaativat välineistöä jota ei voinut kuljettaa mukana. Lisäksi lääkärin työstä saatiin enemmän tehoa kun potilas liikkui lääkärin luokse.

Uudistus muuttaa palveluita vastaamaan tämän päivän tarpeita. 

Teemme siis tämän päivän palveluita vanhoilla rakenteilla ja se on yksi suuri syy miksi palvelu on osin tehoton ja kallis. Sote-uudistuksessa on kyse aidosti rakenteellisesta uudistuksesta jolloin laki antaa tavoitteen ja puitteet mutta ei ota kantaa miten tavoitteet täytetään. Todellisuudessa uudistus sisältää siis aidosti palvelun perustamisen ja sen rakentamisen. Syntyy hyvinvointialueet jotka koostuvat kunnista. Monien kansalaisille tärkeät palvelut tullaan rakentamaan kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyönä vaikka hyvinvointialue niistä vastaa. Otetaan vaikka esimerkkinä ennaltaehkäisevä ja kuntouttava toiminta. Ne on laissa määritelty melko tulkinnanvaraisena. Eli ne voidaan järjestää monin eri tavoin vaikka ovat tärkeitä palveluita ja tästä syystä ei ole yhdentekevää miten alueilla ja kunnissa tähän suhtaudutaan.

Syrjäseudut ovat tänä päivänä tyhjentyneet ja ne tyhjentyvät edelleen. Samoin ikärakenne on muuttunut kun isot ikäluokat vanhenevat ja syntyvyys on laskenut. Suuri osa kunnista on tilanteessa jossa syntyvyys on niin matala, että on perusteltua kysyä onko kunnassa järkevä ylläpitää edes perusopetusta.

Palveluita tulee siis tiivistää. Eli kyllä, palveluita puretaan syrjäseuduilta koska keskittämällä voidaan huolehtia hoitoonpääsy ja toisaalta henkilöstön saatavuus ja hyvinvointi. Syrjäseuduilta tullaan siis keskuksiin hoidattamaan niitä vaivoja jotka vaativat toimenpiteitä tai muuten lääkärin tai hoitohenkilöstön tapaamisen. Jotta terveydenhoidon saavutettavuus varmistetaan otetaan käyttöön etä- ja popup-palveluita. Etäpalvelut ovat esimerkiksi puhelimella käytettäviä palveluita joilla hoidetaan esimerkiksi tiedonvälitys vaikkapa verikokeesta, reseptien uusiminen ja potilaan tarve saada tietoa tai vain keskustella. Pop up-palvelut taas tuovat syrjäseuduille esimerkiksi magneetikuvauksen, terveydenhoitopisteen tai vastaavan ilmoitettuna aikana ilmoitettuun paikkaan. Yleisesti ottaen nyt on syytä viimeistää suhtautua teknologian tuomiin mahdollisuuksiin oikealla tavalla. Etäpalvelut on tärkein yksittäinen keino luoda palveluiden tasa-arvoa ja saavutettavuutta.

Kun hyvinvointikeskukset keskitetään niihin riittää lääkärit ja hoitajat, sekä muut tarvittava henkilöstö. Näin varmistetaan hoitotakuu ja kansalainen pääsee aina leikkaukseen tai muuhun hoitoon joka vaatii välineistöä. Alueet pystyvät tämän järjestämään niin, että matka hyvinvointikeskukseen pysyy siedettävänä.

Miksi tarvitaan hallinnollinen rakenne? 

Hallinnollinen rakenne tarvitaan jotta demokratia toteutuu. Kun alueet perustuvat useisiin kuntiin tulee aluevaltuuston huolehtia siitä, että resurssit käytetään tehokkaasti koko alueen näkökannasta, ei kunnan näkökannasta. Toki tässä on vaarana, että aluevaltuusto koostuu valtuutetuista jotka ovat luvanneet luoda etua vain sille kunnalle josta hänet on valittu valtuustoon. Tällaisessa tapauksessa on kyse populismista joka loppujen lopuksi koituu kaikkien haitaksi.

Kun uusi hallinto eli aluevaltuusto ottaa vastuun sotesta niin kunta voi keskittyä huolehtimaan opetuksesta, kunnan teknisestä infrasta ja monesta muusta kuntalaiselle tärkeästä asiasta.

Nouseeko kustannukset? 

Kyllä, kustannukset nousee jatkuvasti vähintään vuoteen 2035 saakka. Tämä johtuu siitä, että väestö vanhenee ja hoidon tarve kasvaa. Lisäksi hoitomuodot kehittyvät muun muassa syövän ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa joka on hyvä asia mutta hoidot ovat kalliita. Vuoden 2035 jälkeen kustannuspaine helpottuu koska väestön rakenne on nuorentunut ja sen jälkeen kustannuksia voidaan laskea panostamalla aikaisessa vaiheessa ennaltaehkäisevään hoitoon ja kuntoutuksen lisäämisellä. Lisäksi on syytä pitää mielessä, että haasteet terveydenhoidossa on luonut jo vuosia hoitovelkaa jota korona edelleen pahensi. Uudistuksen alussa puretaan hoitovelkaa ja se tulee nostamaan kustannuksia. Oma arvioni se, että budjetit tulevat paukkumaan ensimmäisinä vuosina jokaisella alueella. Lisäksi tehdään tietohallinnollinen uudistus eli päivitetään tietojärjestelmät ja prosessit tukemaan uutta toimintaa. Henkilöstön motivaatiota nostetaan harmonisoimalla palkat ja se maksaa myös lisää mutta on hyvin tarpeellinen jotta huolehditaan meidän terveydenhoidon ammattilaisista.

Alueellinen rakenne eli siis hyvinvointialueet itsessään purkavat byrokratiaa koska kuntien toiminnot soten osalta keskittyvät yhdelle päätäntää tekevälle taholle.

Tämä on laaja ja rakenteellinen uudistus 

Kun tehdään rakenteellinen uudistus niin sen toteutus tulee sisältämään virhearvioita ja toisaalta joihinkin kuntiin syntyy muuttovoittoa jolloin tilanne muuttuu palveluiden kannalta. Jos päätämme, että tämä uudistus on tarpeellinen ja kohtaamme haasteet yhdessä onnistumme ne voittamaan. Jos taas tästäkin tehdään poliittinen kiistakapula ja negatiivisuutta levitetään oman hyödyn tavoittelemiseksi niin loppujen lopuksi siitä kärsii alueella asuvat ihmiset.

On myös syytä muistaa ja pitää kirkkaana mielessä uudistuksen laajuus. Vaikka puhutaan eniten terveyspalveluista niin tämä uudistus koskee hammashuoltoa, mielenterveyspalveluita, pelastuspalveluita, vammaispalveluita ja montaa muuta. Kyse on siis historiallisen laajasta uudistuksesta jonka toimeenpano ei tule olemaan helppoa ja joka tarvitsee kaikkien yhteistyötä.

0
NikoEskelinen
Sosialidemokraatit Hyvinkää
Ehdolla aluevaaleissa

Niko Eskelinen (50) on Hyvinkääläinen inhimillisen digitalisaation asiantuntija. Hän on kahden tyttären perheenisä, joka kuvaa katsovansa maailmaa kaupallisen humaanisti. Eskeliselle luottamus on yksi tärkeimmistä arvoista. Hän arvostaa faktoihin perustuvaa päätöksentekoa ja keskustelua.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu