Päivi Räsäsen fundamentalismi ja Jussi Halla-ahon musta messu

Uskonnot, ehtymätön väärinymmärtämisen, armon, julmuuden ja laupeuden lähde. Uskonnoissa ja pyhissä kirjoissa tiivistyy se kaikki mitä kutsutaan ihmisyydeksi. Uskontojen sisältö vaihtelee epäinhimillisestä julmuudesta aina suurimpiin laupeuden tekoihin. Pyhät kirjat ei ole tekninen manuaali tai ohjekirja. Ne ovat kokoelma kirjoituksia joiden tekijät ja tavoite on vaihtelee suuresti. Silti ne toimivat eri uskontojen ohjaavina teoksina ja kysymys onkin tulkinnasta. Jos pyhiä kirjoja tulkitaan kirjaimellisesti sitä kutsutaan fundamentalismiksi. Fundamentalismi on lähtöisin kristinuskosta mutta sitä esiintyy kaikkien uskontojen yhteydessä. Fundamentalismi lähtökohtaisesti on paluuta vanhaan ja luonnollisen kehityksen hylkäämistä. Yleisimmin fundamentalismia käytetään hyväksikäytön välineenä. Ehdollistetaan ihminen toimimaan sokeasti mutta todellisuudessa se ei palvele Jumalaa vaan maallisia henkilöitä jotka haluavat valtaa tai mammonaa. 

Kivittäkää, polttakaa ja rakastakaa 

Pyhät kirjat ovat melko mielenkiintoisia teoksia. Ne ovat kuin luotaus ihmisyyden eri ulottuvuuksiin. Niistä voi tulkita ihmisen julmuuden mutta toisaalta ne tuovat esiin täydellisen ja ehdottoman laupeuden. Pyhät kirjat ovat siis kaikki äärimmäisen ristiriitaisia teoksia. Itse ajattelen niistä niin, että niistä joko löytää sen mitä haluaa tai sitten niitä voi tutkia ja samalla kehittyä ihmisenä. Pyhien kirjojen avulla voi kohdata pahuuden ja käsitellä sitä. Löytää sitä kautta laupeuden. Toisaalta niistä voi löytää tukea ja oikeutusta julmimmille teoille mitä voi kuvitella.

Jokaisessa pyhässä kirjassa on tapoja, tapahtumia, sääntöjä, kehotuksia ja viittauksia sellaisiin asioihin jotka eivät sovi tämän päivän yhteiskuntaan. Se on ihan luonnollista ja ymmärrettävää koska pyhät kirjat on koottu aikojen alussa jolloin moni asia oli hyvin eri tavalla. Pyhiä kirjoja tulee siis aina tulkita ja pohtia niiden lauseiden merkitystä. Osa lauseista on kuin aikamatka ja osa taas on edelleen täysin sopivia meidän yhteiskuntaan.

Uskonto on jokaisessa meissä 

Ihmisen uskonto on hyvin henkilökohtainen asia. Uskonnon myötä tavallaan luovutamme oman tahtomme suuremman haltuun. Se on monelle vaikea paikka mutta se on myös erittäin voimakkaasti yhdistävä ja ohjaava tekijä. Uskonto yhdistää seurakunnan jäsenet koska kaikki tietävät toisen seuraavan samoja arvoja.

Kautta aikojen tätä voimaa on käytetty pahaan, uskomattomaan ja täysin silmittömään väkivaltaan toisia kohtaan. Uskontojen varjolla on tehty, tehdään ja tullaan tekemään pahimmat rikokset ihmisyyttä vastaan. Pyhien kirjojen pahin sisältö ja varoitukset tulevat todeksi. Se aiheuttaa monessa ristiriitoja käsitellä uskontoja ja ihmisyyttä. Pyhiä kirjoja siteerataan yleensä laupeuden lähteenä mutta miksi pahimmat julmuudet tehdään näihin vedoten?

Elämme aikaa jossa on sallittua, toivottua ja kehitystä tuovaa kyseenalaistaa, sekä muuttaa totuttuja toimintamalleja. Meillä on yhä enemmän tutkittua tietoa ja ja alamme yhä paremmin tiedostamaan ympäristöämme laajasti. Ihmisen kehitys on oikeastaan hämmästyttävää kun sen asettaa aikajänteelle jossa on esimerkiksi maapallon kehitys. On siis ymmärrettävää, että joudumme taistelemaan kehityksen aikana vanhoja uskomuksia ja tapoja vastaan. On hyvin ymmärrettävää, että pelkomme aiheuttaa usein tekoja joita emme osaa edes selittää.

Jokainen ihminen uskoo johonkin, vaikka hän ei kuuluisikaan mihinkään uskontoon tai kirkkoon. Jokaisella meistä on sisällä usko johonkin meitä suurempaan vaikka sitä emme osaisi kuvitella. Ihminen joka ei hae voimaa jostakin suuremmasta on erittäin harvinainen poikkeus. Joskus nämä poikkeukset ovat tuhoavia ja joskus erittäin kehittäviä mutta aina ne ovat muutoksia. Virheitä kirjoituksessa jotka muuttavat tarinan kulkua.

Vahvuudessa heikko ihminen

Ollaan uskonnoista mitä mieltä tahansa niin ne ovat laatineet pohjan laupeudelle ja yhteiskunnan järjestykselle. Ilman uskontoa olisimme “pidät minkä tapat” järjestelmässä mutta kuten jo sanoin niin tästä huolimatta suurimmat julmuudet on tehty ja tullaan tekemään uskontojen oikeutuksella.

Itse pidän sitä osoituksena ihmisen heikkoudesta. Meidän kaikkien suurin heikkous on pelko. Pelko on toki hyvin tarpeellinen selviytymisen kannalta mutta samaan aikaan tätä ihmisen perusominaisuutta käytetään hyväksi toisten ihmisten toimesta. Tämä näkyy erittäin selkeästi tämän päivän oikeistopopulismissa jossa pakolaisuuden varjolla herätetään primitiivista pelkoa toisia kohtaan ja saadaan ihminen rikkomaan toista vastaan perusteettomasti. Se on toki härskiä hyväksikäyttöä ja tavoitteena on aina vain oma valta. Sanomani ei tarkoita sitä, että pitäisi automaattisesti hyväksyä väärinkäytökset ja olla suojelematta aluettaan. Tässä juuri piilee oikeistopopulismin levittämän vihan juuri. On erittäin vaikea ymmärtää ja päättää mikä on uhka ja mikä ei. Missä kohtaa uudet kulttuurit ja tavat uhkaavat meitä tai elämäntapaamme. Pelko perustuu siihen, että jokainen kulttuurin ulkopuolelta on tullut meitä vastaan, ei yhdessä vaan vastaan. Tämähän ei pidä millään tavalla automaattisesti paikkaansa vaan usein kulttuurit yhdistyvät, ottavat tapoja toisistaan ja elävät rinnakkain. Toisia voidaan aina lähestyä uteliaasti ja oppien tai vihamielisesti ja tuhoten.

Kansa, mikä se on? 

Tässä ajassa etsimme taas epätoivoisesti itseämme ja yritämme löytää juuremme. Perustelemme oikeuttamme alueeseen tai kulttuuriin DNA-testien avulla ja yritämme löytää perimän kautta yhteisöllisyyden. Ihmisen on hyvin vaikea kestää juurettomuutta. Kaikessa heikkoudessa ihminen janoaa yhteenkuuluvuutta ja oikeutusta. Ihmiseen vaikuttaa kaikista eniten kulttuuri jossa hän on kasvanut ja johon hän kokee kuuluvansa tai on pakotettu kuulumaan. Hyvin monet uskontoon perustuvat epäinhimilliset tavat eivät tule nuoremmalta sukupolvelta vaan vanhempi sukupolvi elää nuorten kautta menneisyyttä ja siirtää heikkouden nuoremmille. Tämä onneksi pätee myös hyvissä tavoissa ja tiedoissa.

Mutta mitä on olla Suomalainen tai mitä siihen kuuluu? Onko oikeutus siihen vain perimä tai tietyt tavat joita meidän kulttuurissa on? Tähän haetaan tällä hetkellä vastausta kiihkeästi ja samalla sotketaan koko maailman kehitys ja jo osin saavutettu rauha.

Länsimaisessa käsityksessä yhteiskunnasta olemme jo hylänneet monia tapoja ja perinteitä jotka olisivat tänä päivänä hyvin vieraita, sekä vastenmielisiä meille. On totta ja kiistatonta, että Islamistisissa maissa uskonto vaikuttaa edelleen tasa-arvoon tavalla jota meidän on vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Ei siitä puhumista kannata välttää mutta samaan aikaan tulee muistaa, että jokainen maa ja kulttuuri on pitkän kehityksen tulos. Kulttuurin ymmärtäminen on aina moniselitteinen. Jokainen kulttuuri ja maan sisäinen toimintakulttuuri voidaan esittää pahimpana sortona tai sitten taivaana maan päällä.

Uskonto on ollut suuressa roolissa luomaan meille toimintakulttuurin jossa on toisen huomioiminen suuressa roolissa. Ei se ole tapahtunut ilman väkivaltaa, eikä sen historian lukeminen ole pelkästään hyvää. Silti uskonto on aina osa meitä ja yhteiskuntaamme, uskot siihen tai et.

Kansa muodostuu suuresta joukosta ihmisiä jotka muodostavat lukuisia eri ryhmiä. Kansan sisällä on lukuisia eri uskontoja, uskomuksia, tapoja ja tapoja elää elämäänsä. Meistä kukaan ei ole yksin. Me kaikki kuulumme johonkin viiteryhmään josta haemme omaa persoonaamme ja itseyttämme. Tämän viiteryhmän perusteella me voimme olla työttömiä, johtajia, homoja, sotilaita, uskovia ja melkein mitä vain. Jollakin itseys syntyy ammatin kautta jollakin se perustuu paljon suurempaan arvoon. Kansaa on siis vaikea määritellä koska kansan joukossa on paljon eri arvoja ja uskomuksia. Meidän yhteiskunta toimii tavallaan meille näkymättömien lankojen varassa. Se toimii sen perusteella, että me ikään kuin tiedämme miten toinen toimii ja itse on paras toimia. Tätä voit kutsua vaikka toimintakulttuuriksi. Siihen sisältyy uskonnot, lait ja asetukset, rajat ja tuhannet muut asiat joista osa on tiedostamatonta ja osaa joudumme koko ajan itsellemme muistuttamaan.

Fundamentalismia ja mustia messuja

Päivi Räsänen ja Jussi Halla-aho ovat jollakin tapaa piristäviä ja aitoja poikkeuksia. He aidosti uskovat ja pelkäävät samaan aikaan. Itse arvostan aina kun ihminen on aito ja käsittelee itsensä likoon laittaen asioita. Nämä ihmiset auttavat meitä tavallaan löytämään kehityksen ja toisemme. Kysymys on vain siitä kuinka nopeasti ymmärrämme heidän pelon ja vallanhimon.

Jos arvostelemme televisiossa esiintynyttä Imaamia joka kertoo Islamissa homoseksuaalisen aktin rangaistuksen olevan kuolema, niin ihan samalla tavalla meidän tulee arvostella Päivi Räsästä joka ei salli homoseksuaaleille rakkautta ja ihmisarvoa. Päivi Räsänen on kaiku ajalta jolloin homoseksuaalisuus oli Suomessa rangaistava teko. Päivi Räsänen perustelee näkemystään sillä, että homoseksuaalisuus on räikeässä ristiriidassa raamatun näkemysten kanssa siitä miten ihmiskuntaa jatketaan. Päivi Räsänen siirtää siis uskonnollisia näkemyksiään yhteiskunnan normistoon ja toimintakulttuuriin. Emme reagoi Päivi Räsäseen niin voimakkaasti koska tunnemme hänet ja hän osa yhteiskuntaamme. Me tiedämme, että Päivi Räsänen ei ole välitön uhka ja tiedämme, että Päivi Räsänen pelaa kuitenkin tämän yhteiskunnan säännöillä vaikka pelko ajaa häntä elämään menneisyydessä.

Jussi Halla-aho on mustien messujen mestari. Mustalla messulla viitataan yleisesti ikään kuin käänteiseen Jumalanpalvelukseen jossa valkoinen käännetään mustaksi. Halla-aho ei julkisesti tunnusta vahvasti mitään uskontoa mutta miltei jokaisessa julkilausumassa kääntää ihmisyyden ja uskonnon uhkaksi. Tässä on toki kyse politiikasta ja vallasta. Halla-aho käyttää ikiaikaista mekanismia joka toimii aina, eli pelkoa. Pelkoa täynnä oleva ihminen on helpoin kääntää seuraajaksi ja ohjata toista ihmistä vastaan. On mielenkiintoista katsoa miten Halla-aho pikkuhiljaa yrittää luoda keskustelulle uudet normit. Normit jotka sallivat taas luokitella ihmistä syntyperän, ihonvärin tai uskonnon perusteella. Päivi Räsäsen tavoin suhtaudumme Jussi Halla-ahoon hyvin sallivasti ja jopa ymmärtävästi. Halla-ahokin on osa Suomalaista toimintakulttuuria ja osa meidän yhteiskuntaa.

Räsäsen ja Halla-ahon aidoissa ajatuksissa on silti myös totuudenperää ja joissakin asioissa he ovat täysin oikeassa. Joidenkin mielipiteiden osalta he rakentavat tätä yhteiskuntaa. Ei ole siis mitenkään merkillistä, että molemmat saavat lukuisia seuraajia ja sitä kautta valtaa, sekä huomiota. Silti en kumpaakaan näistä henkilöistä halua nähdä käyttävän suurta poliittista valtaa, koska näkemykset ja keinot ovat ihan yhtä tunkkaisia ja epäinhimillisiä kuin Imaamin joka hymyillen sanoo homoseksuaalisen aktin rangaistuksen olevan kuolema.

Uskonto yhdistää tai erottaa

Uskonto voi siis olla kansoja yhdistävä tai erottava tekijä. Pyhiä kirjoja voidaan tulkita yhdistämään tai erottamaan. Sitä ei tee Jumalat vaan ihmiset jotka käyttää Jumalan valtaa maan päällä. Kyse on tulkinnasta. Kääntyykö ihminen hyvään vai pahaan.

Jokainen uskonto sisältää saman laupeuden ja saman julmuuden. Jokainen uskonto ohjaa laumaa levittämään uskontoa ja sen näkemyksiä. Maalliset mekanismit on loppujen lopuksi melko samat vaikka kirjoitetun tekstin ulkoasu on hyvin erilainen.

Meillä ihmisillä on kaikilla samat tarpeet. Me tarvitsemme ravintoa, lämpöä, nestettä ja suojaa. Meidän keho toimii samalla tavalla. Meillä on samat vaistot jotka huolehtivat suvun jatkamisesta, seksuaalisuudesta, yhteenkuuluvuudesta ja monesta muusta. Myös pelkojen, ilojen, epäluulojen, riemujen ja monien muiden tunteiden lähteet ovat hyvin samankaltaisia.

Kun ymmärtää tämän on melko vaikea ymmärtää miksi me käytämme niin paljon energiaa vihaan ja epäluuloon. On vaikea ymmärtää miksi pyhiä kirjoja ei tulkita yhdistämisen, eikä erottamisen kannalta. Aika, aikaa kutakin. Maailma muuttuu ja me muutumme. Olemme oppineet jakamaan ja toimittamaan tukea toiselle puolelle maapalloa. Me ymmärrämme kaukana asuvan, meille tuntemattoman ihmisen hädän ja tuskan ja haluamme auttaa. Ehkä joskus me yhdessä ymmärrämme sen, että se on vain ihmisestä kiinni millaisen maailman me rakennamme yhdessä. Se ei ole kiinni pyhistä kirjoista, uskonnoista tai mistään muustakaan. Kyse on vain meistä, ihmisistä. Me jotka kaikki yhdessä matkustamme maapallolla kohti vielä tuntematonta.

Loppuun haluan siteerata Raamattua. Viides Mooseksen kirja 23-24.

“Jos mies makaa toiselle miehelle kihlatun koskemattoman tytön ja tämä tapahtuu kaupungissa, molemmat on vietävä kaupungin portille ja kivitettävä kuoliaaksi, tyttö siksi, että hän ei huutanut apua, ja mies siksi, että hän häpäisi toiselle vaimoksi luvatun tytön. Hävittäkää paha keskuudestanne.”   

NikoEskelinen

Niko Eskelinen (47) on hyvinkääläinen opetusteknologian asiantuntija. Hän on kahden tyttären perheenisä, joka kuvaa katsovansa maailmaa kaupallisen humaanisti. Eskeliselle luottamus on yksi tärkeimmistä arvoista. Hän arvostaa faktoihin perustuvaa päätöksentekoa ja keskustelua.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu