Sammio
Kirjaudu blogeihin

Sote tiivistää palveluita ja vähentää kuntien määrää mutta onko siitä haittaa?

Tammikuussa tullaan valitsemaan ensimmäiset maakuntavaltuustot uudessa mallissa eli niin sanotuissa hyvinvointialueilla. Harva edes tietää, että maakuntavaltuustot ja hallitukset on ollut koko ajan olemassa ja ovat vastanneet osaltaan alueiden kehityksestä ja esimerkiksi maankäytön suunnittelusta joiltain osin. Uudessa mallissa hyvinvointialueilla valtuutetut tulevat päättämään pääasiassa terveyspalveluista johon liittyy myös sosiaalipalvelut. Siitähän sote tulee, sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi pelastustoimi tulee kuulumaan valtuutettujen työsarkaan. Rakenteellisissa uudistuksissa on syytä muistaa, että ne kehittyvät asteittain ja tässäkin uudistuksessa riittää jatkossa kehitettävää. Lisäksi pitää muistaa, että jo kiistoja aiheuttanut verotusoikeus jäi keskusteltavaksi myöhempään ajankohtaan.

Poliitikot ei juurikaan suunnittele uudistuksia vaan määrittelevät niiden arvot ja hyväksyvät sitten suunnitelmat joita esitetään virkavastuulla niiden toimesta jotka on palkattu vastaamaan muutoksista. Totuus on se, että hyvin harvalla poliitikolla on kompetenssia päätettäviin asioihin ja näin poliitikon kanta onkin usein enemmän maallikon näkemys aiheesta ja tämä toki on myös politiikan tarkoitus.

Kun alueet käynnistyvät on melko selkeä, että laita-alueilla olevia palveluita tullaan tiivistämään keskuksiin. Eli Suomeksi, palveluita lopetetaan alueilta joissa on vähemmän käyttäjiä ja siirretään keskuksiin joissa käyttäjiä on enemmän. Sote-sektorilla kun säästöjen kohteita on melko vähän ja seinät eli toimipisteet on se suurin kustannus. Sote-sektorilla miltei ainoa keino säästää kestävästi on panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan mutta siihen ei uudistuksessa ole laitettu tarpeeksi painoarvoa joten sieltä ei ole apuja tulossa. Sote-sektorin kustannukset tulevat kasvamaan koska väestö vanhenee ja toisaalta koska hoidot monipuolistuvat ja lääkkeiden hinnat kasvavat jatkuvasti.

Opetuksen palveluverkoissa olemme jo nähneet mikä on ollut oikeastaan ainoa tehokas keino saada säästöjä. Tiivistää palveluverkkoa eli lopettaa pieniä yksiköitä ja rakentaa suurempia yksiköitä. Tämä ihan sama kehitys tullaan näkemään sote-palveluissa koska seinät on ainoa mistä säästöjä voidaan saada aikaiseksi. Tämä kehitys tulee myös sulauttamaan kuntia koska Suomessa on paljon kuntia joiden syntyvyys on romahtanut niin, että hyvä kun ikäluokista saadaan yksi koululuokka kokoon. On selvä, että sellainen kunta yksikkönä ei ole läheskään kaikissa tapauksissa sellainen jota kannattaa pitää yllä. Erikseen toinen asia on sitten se miten kunnat ja hyvinvointialueet alkavat tekemään yhteistyötä jakaen tehtäviä ja kustannuksia. Sekin tulee varmasti tapahtumaan mutta yleisesti voidaan ajatella, että palvelut tiivistyvät ja yhä enemmän kuntaliitoksia syntyy.

Asiat joita esitän saattaa tuntua negatiiviselta ja sellaiseksi politiikkaa sen usein kääntää koska osa puolustaa eri syistä alueita joista palveluita tiivistetään. Itse en näe tätä negatiivisena vaan asiana johon olisi pitänyt tarttua jo ajat sitten. Palveluita eli seiniä ei kannata pitää siellä missä ihmisiä on vähän. Silloin maksamme kalliisti neliöistä, niiden ylläpidosta ja hajautuneesta työvoimasta. Tämä on sama asia kuin opetuksen palveluverkossa. Yhden yksittäisen pisteen ylläpito on raskas ja kallis. Lisäksi sitä lisää kasvaneen teknologian hyödyntämisen määrä joka on oppimisen tavoitteiden mukaan kriittistä mutta ja jota tulisi tarjota tasapuolisesti.

Me voimme alkaa tekemään alueista ja palvelupisteistä politiikkaa tai sitten voimme tarttua siihen vaihtoehtoon joka tuottaa hyvät palvelut edullisesti ja muuntojoustavasti. Eli nimittäin teknologiaan. Toivottavasti sote-uudistuksen ohjauksessa on malli joka tarjoaa ja myös pakottaa teknologian hyödyntämiseen alueilla joista palveluita tiivistetään. Teknologialla viittaan tässä liikkuviin pisteisiin esimerkiksi kuvantamisen osalta. Yksi tärkeimmistä on toki saavutettavuus eli kun on kysyttävää niin tavoittaa terveydenhoidon ammattilaisen tai sosiaalialan ammattilaisen. Tähän tekniikka vastaa jo helposti etäpalveluilla ja iso osa käynneistä voidaan korvata kuvapuhelulla tai puhelulla ja jopa chat palvelulla jossa lääkärin kanssa keskustellaan viesteillä. Tapahtuu palveluiden järjestämisessä ja alueiden asukasmäärissä mitä tahansa niin etäpalvelut on asia jota meidän tulee kehittää vaikka se alussa olisi vaikeaa ja tökkisi. Kehityksen yksi sääntö on se, että kun otetaan uutta käyttöön vanhoja tulee purkaa. Tässä vain tulee suunnittelussa mennä ihminen edellä. Tähän mennessä teknologian hyödyntäminen on ollut kömpelöä ja osin epäonnistunutta koska sitä on suunniteltu ylhäältä kun kehitys tulee lähteä alhaalta ja vasta viimeisenä valitaan paljastuneen tarpeen perusteella tarvittavat laitteet ja ohjelmistot. Etäpalveluilla on myös suuri merkitys Suomen talouteen. Pienenä ja suhteellisen ketteränä maana me voisimme olla todella hyvä testaamaan ja kehittämään teknologioita ja toimintamalleja. Ja nimenomaan toimintamalleja. Usein kun tuumataan, että tekniikka on vaikeaa niin se on harhaluulo. Teknologia on aina se helppo osuus ja vaikein on toimintakulttuuri eli se miten ihmiset toimivat ja ymmärtävät palvelun. Toimintakulttuuria kun ei voi ostaa vaan se pitää osata rakentaa ja siihen meillä ei ole kovin paljon osaamista vaan pääasiassa muutosta johdetaan management by perkele mentaliteetillä joka väsyttää entisestään työntekijöitä ja jättävät käyttäjät yksin.

Niin tai näin muutos on aina mahdollisuus ja lopputulos on meistä kaikista kiinni. Jos päätämme, että muutos on huono niin se myös tulee olemaan huono. Jos taas yhdessä päätämme, että tämä tehdään niin se toteutuu. Jokainen tälläinen iso uudistus ja jokaisen kunnan tilanne on projekti joka on oppiva. Sitä tehtäessä pitää oppia koko ajan ja osata myös sanoa olleensa väärässä. Jos emme tätä opi niin tämäkään uudistus ei tule tuomaan odotettuja hyötyjä nopeasti tai ollenkaan tietyillä alueilla. Sen takia toivon, että kun hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat jätetään politiikkaa sivuun ja keskitytään alueilla asuvien etuihin. Kaikkia palveluita ei voida säilyttää mutta niiden tilalle voidaan tuoda parempaa. Kehityksen tekijöille toivon kunnianhimoa ja sitä, että kehitys lähtee alueen ihmisistä ja ammattilaisista. Teknologia on vain väline joka loppujen lopuksi on vain pieni osa ratkaisua.

0
NikoEskelinen
Sosialidemokraatit Hyvinkää

Niko Eskelinen (49) on Hyvinkääläinen inhimillisen digitalisaation asiantuntija. Hän on kahden tyttären perheenisä, joka kuvaa katsovansa maailmaa kaupallisen humaanisti. Eskeliselle luottamus on yksi tärkeimmistä arvoista. Hän arvostaa faktoihin perustuvaa päätöksentekoa ja keskustelua.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu

Kommentit (9)

Kommentoi

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.
  1. hoikanpoika
    Ari Mikkola #3446094

    Olen aina ihmetellyt sitä matematiikkaa että jos kunnassa syntyy kymmenen lasta niin niiden koulu ja kunta voidaan liittää toiseen kuntaan ja ekaluokkaiset, alakoululaiset sitten kuljetetaan tuntien matkan, sadan kilometrin tms päähän siihen uuden kuntaliitoskunnan kouluun.
    Eikö syrjäkylän lapsella ole kaupunkilaisten mielestä ollenkaan ihmisarvoa ja heitä voidaan surutta kuskata tuntien päähän.

    Sama koskee myös vanhuksia syrjäseuduilla, pienissä kunnissa. Heidän palvelunsa voidaan kaupunkilaisten mielestä ilmeisesti surutta lopettaa ja siirtää sen sadan kilometrin päähän.

    Mielestäni pienet kunnat pitää kahdesta syystä säilyttää, toinen on lapset ja toinen vanhukset.
    Kuntaliitoksissa juurikin ainoa säästö tulee kouluverkon ja terveyspalvelujen leikkauksista.

    Pienessä kunnassa ei muussa hallinnossa ole montakaan ihmistä, menot ja henkilöstö menee suunnilleen jaolla 70 prosenttia väestä ja rahasta menee terveydenhoitoon ja 30 prossaa koulupuolelle.

    Kuntaliitoksella ei tule muuta säästöä kuin ne jotka koskee koulua ja vanhustenhoitoa.

    Mutta kuntaliitoksia ajavien mielestä syrjäseutujen kasten, vanhusten palvelut saa lopettaa..

    +2

    Ilmoita asiaton viesti

  2. viljoh9
    Viljo Heinonen #3446105

    Eskelisen kannataisi opiskella suomea. Nyt kirjoituksessa toistuu aika tiuhaan: tullaan näkemään, alkavat tekemään, tulevat päättämään, tulee purkaa, alkaa tekemään. Tuollainen kirjoittelu on yksinkertaisesti huonoa suomea.

    Itse asian Eskelinen on mielestäni käsittänyt oikein. Hyvinvoitialueilla ei ole edes vara pitää yllä niin monia terveysasimia kuin niitä nyt on. Toiminnassa pitää keskittyä alueen ihmisten palvelemiseen. Siinä liian tiheästä ja tehottomasta terveyskeskusorganisaatiosta on vain haittaa. Sen sijaan joka kylällä on oltava tarpeeksi lähihoitajia, joilta ihmiset saavat apua suoraan, tai ohjauksen ilman välikäsiä lääkärille ja sairalahoitoon. Siihen ei tarvita erillisiä rakennuksia vaan toimiva organisaatio.

    0

    Ilmoita asiaton viesti

    • nita
      Nita Hillner #3446252
      Vastaus kommenttiin: #3446105

      Minä vihaan näitä uusia sanoja ”hyvinvointikeskus ja hyvinvointialue”. Sanat ovat teennäisiä. Parempi olisi sanoa vaikkapa yksinkertaisesti sote-keskus ja suurkunta (tai maakunta).

      +1

      Ilmoita asiaton viesti

  3. JuhaniVehmaskangas

    ”etäpalvelut on asia jota meidän tulee kehittää vaikka se alussa olisi vaikeaa ja tökkisi.
    – – –
    kun hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat jätetään politiikkaa sivuun ja keskitytään alueilla asuvien etuihin. Kaikkia palveluita ei voida säilyttää mutta niiden tilalle voidaan tuoda parempaa.

    Olet oikeassa. Kaikkea ei voida joka paikassa ylläpitää siihen saakka, että jäljellä siellä jossain on vain se (viimeinen perhe) joka sammuttaa valot.

    0

    Ilmoita asiaton viesti

    • ahkalevisalonen
      Kalevi Salonen #3446251
      Vastaus kommenttiin: #3446107

      Kaikkea ei voida joka paikassa ylläpitää, mutta se ei riitä syyksi perusterveydenhuollon keskittämiseen. Asiaa on tarkasteltu aivan liian mustavalkoisesti yksikkökohtaisen tehokkuuden valossa, jolloin kansantaloudellinen tehokkuus on kokonaan unohtunut.

      Kysymys ei ole siitä, että ylläpidettäisiin kaikki nykyiset rakenteet sellaisinaan vaan niiden tilalle pitää vähitellen kehittää jatkumo, jossa toiminta olisi optimoitu tapahtuvaksi mahdollisimman lähellä kansalaisia. Se ei tarkoittaisi vain etäpalveluja vaan myös fyysinen läheisyys olisi tavoitettavissa. Se voisi olla muun muassa liikkuvia palveluja sekä ajallisesti ja paikallisesti hajautettuja palvelupisteitä.

      Myös korkeampitasoisia hoitoyksiköitä olisi tarkoituksenmukaista hajauttaa valtakunnallisesti optimoiden ja keskussairaaloista riippumattomina. Esimerkkeinä tästä olisivat Coxa ja Sydänsairaala. Vain valtakunnallinen optimointi voi tuottaa parhaan tuloksen sekä kustannusten että hoidon laadun suhteen.

      Lopuksi kiinnittäisin vielä huomiota siihen, ettei maaseudun tyhjeneminen ole niin yksinkertainen asia kuin annetaan ymmärtää. Se ei ole mikään luonnonlaki vaan poliittisten toimenpiteiden seuraus. Koulujen, terveydenhoidon, jne. lakkauttamisella usein köykäisin perustein ja muodin mukaan, vahvistetaan mielikuvaa kaupungistumisen väistämättömyydestä. Toisin päin menevälle suuntaukselle olisi huomattavasti tärkeämpiä kansalaisten tasapainoisen elämän turvaamiseen liittyviä näkökohtia. Niihin poliitikot eivät kuitenkaan kiinnitä huomiota, koska ne ovat vaalikautta pidemmän aikavälin asioita.

      0

      Ilmoita asiaton viesti

  4. ahkalevisalonen
    Kalevi Salonen #3446128

    Kirjoitus kuvaa ilmeisen hyvin mihin sote-uudistus johtaa: palvelut heikkenevät ja loittonevat. Keskittäminen siirtää kustannuksia kansalaisten maksettaviksi eli kansantaloudellisesti on kyse osaoptimoinnista. Tietenkin olisi pelkän hoidon kannalta edullisinta keskittää koko maan terveydenhoito yhteen paikkaan. Mittakaavaetu olisi suuri, mutta terveydenhuollolle haitat olisivat aivan kestämättömät. Kuljetus-/kulkemiskustannukset, työajan menetykset ja hoidon viivästymiset ylittäisivät ylivoimaisesti keskittämisen edut. Yhden toimintayksikön ratkaisu on tietysti ääripää, mutta pitkälti totta myös maakunnallisessa keskittämisessä. Poliitikoilta asian pohtiminen kansantaloudelliselta kannalta on jäänyt kokonaan tekemättä.

    Toinen puoli asiassa on, että lääketieteen ja tekniikan kehityksen myötä tulevaisuuden kehityksen painopiste tulee olemaan hajauttamisessa ja ennaltaehkäisyssä eikä suinkaan keskittämisessä. Siis hallituksen ajattelu oli ajasta jäljessä ja johtaa kalliisiin virheratkaisuihin.

    Kun poliitikot puhuvat seiniin investoinnista, se on ylikorostunutta, sillä seinät ovat enimmältään jo olemassa. Niiden ylläpitokustannukset tuskin oleellisesti poikkeavat uusista seinistä ainakaan ylöspäin, sillä keskuskaupungeissa varsinkin rakennusalan hinta on ihan eri luokkaa kuin maalaiskunnissa.

    Olen nyt noin viisi vuotta turhaan yrittänyt saada poliitikoille läpi miten aivan eri luokan selkeitä keinoja kustannusten säästämiseen löytyisi, jos vain haluttaisiin (googlaa Pelkistetty Sote). Laskutuksen ja siihen liittyvien korvaus- ja sääntelybyrokratioiden poisto säästäisi noin miljardin vuodessa. Pitäisi ymmärtää, että terveydenhoitokustannukset syntyvät joka tapauksessa, joten miksi vain noin 75 % eikä 100 % niistä hoidettaisiin verotuksen kautta. Silkkaa hulluutta maksa tarpeettomista byrokratioista. Useammassakin maassa terveydenhoito on toteutettu ilman käyntimaksuja.

    Toinen miljardi vuodessa saataisiin lääkejakeluketjun oikaisusta, jolloin samalla lääkkeiden varmuusvarastointi saataisiin parhaaksi mahdolliseksi. Poliitikkoja ei kansalaisten elämän turvaaminen näytä kuitenkaan liikuttavan kuten eivät kustannuksetkaan. Tärkeämpää lienee saada vaikkapa apteekeilta ja lääketehtailta pieniä poliittisia tukiaisia, vaikka se maksaisi kansalaisille miljardin lisää. Maksuttomat lääkkeet eivät muuallakaan ole mikään kummajainen.

    Todella merkittävät mittakaava- ja synergiaedut saavutettaisiin maakuntien sijaan valtakunnallisella ylähallinnolla, Terveyshallituksella, jonka alaisuudessa sairaanhoitopiirit vastasivat rutiineista. Yleismaailmallisesti katsoen 5.5 miljoonan kansalaisen terveydenhuollosta vastaava yksikkö ei olisi mitenkään poikkeuksellisen suuri. Suomesta löytyvä asiantuntemus voitaisiin hyödyntää parhaiten valtakunnallisesti ihan tiedeyhteyksiä myöten.

    Tietotekniset sovellukset olisivat aivan omassa luokassaan keskitetysti Terveyshallituksen vastuulla. Jo yksistään valtakunnallisen toiminnanohjausjärjestelmän olemassa olo tehostaisi toimintaa ja sen rinnalla puheet maakuntaveron kannustavuudesta jäisivät hyttysen ininäksi. Poliitikkojen pitäisi tietää, että sovellusympäristön yksinkertaistaminen puoleen entisestä voisi hyvinkin pudottaa kustannukset neljännekseen. Kyse on jälleen miljardiluokasta joka vuosi.

    Maakunta-soten keskeinen ongelma on, ettei siihen sisälly valtakunnalliseen kehitykseen kannustavia elementtejä, ja että se on suunniteltu tämän päivän poliittista asetelmaa eikä tulevaisuuden terveydenhuoltoa varten. Täysi kaaos vähintäänkin taloudellisesti on valmis, jos poliitikot edelleen jatkavat terveydenhuollon päsmäröintiä todelliset asiantuntijat ja faktat sivuuttaen.

    +3

    Ilmoita asiaton viesti

    • JuhaniVehmaskangas
      Vastaus kommenttiin: #3446128

      Todellakin!
      ”Kuljetus-/kulkemiskustannukset, työajan menetykset ja hoidon viivästymiset ylittäisivät ylivoimaisesti keskittämisen edut.”

      Osinhan noin on jo käynyt kun päättäjät eivät ota huomioon sitä, että potilaiden matkoistakin aiheutuu kuluja. Mutku ne maksaa potilas (pääosin) niin miksi ne pitäisi ottaa huomioon. No joo…

      ”Pitäisi ymmärtää, että terveydenhoitokustannukset syntyvät joka tapauksessa, joten miksi vain noin 75 % eikä 100 % niistä hoidettaisiin verotuksen kautta.”

      Aivan! Ongelma on siinä, että on liikaa ihmisiä ja päättäjiä jotka eivät ole valmiita hyväksymään sitä että hoito olisi maksutonta.

      Nykyinen systeemi jossa köyhäkin on maksuvelvollinen on toki työllistävä. Se työllistää niin laskuttajia kuin ulosottoviranomaista.

      0

      Ilmoita asiaton viesti

  5. ahkalevisalonen
    Kalevi Salonen #3446220

    Tyypilliseen tapaan poliitikkokirjoittaja ei vaivaudu mitenkään kommentoimaan esittämiäni maalaisjärjelläkin ymmärrettävissä olevia näkökohtia. Kuitenkin hän sanoo toivovansa, ”että kun hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat, jätetään politiikkaa sivuun ja keskitytään alueilla asuvien etuihin”. Näin olisi pitänyt tehdä jo uudistuksen säätämisvaiheessa. Nyt on jo saatu veronmaksajille miljardien turhat menot. On myös silkkaa toiveunta, että paikallisella tasolla kaikki voitaisiin kääntää parhain päin.

    0

    Ilmoita asiaton viesti

  6. niilo-makela
    Niilo Mäkelä #3446919

    Hyöty on ellei ylläpidetä tarpeettomia virkoja!

    +1

    Ilmoita asiaton viesti