Työttömien syyllistämisen kasvu sekä hallituksen "kannustaminen"

Yhteiskunnan koveneva ilmapiiri vaikuttaa voimakkaasti lisäävän työttömiin kohdistuvaa vähättelyä ja mollaamista, heitä leimataan saamattomiksi vätyksiksi, jotka ovat yhteiskunnan ja veronmaksajien elättejä eivätkä tee mitään parantaakseen tilannettaan. Varmaan joukosta löytyy joitakin, keitä kohtaan tämäntyyppinen arvostelu voi olla aiheellistakin, mutta valtaosaan tämä ei päde ja yleistäminen on todella kohtuutonta sekä loukkaavaa.

Harha sosiaaliturvan korkeasta tasosta

Suomessa on toki lähtökohtaisesti kaikki maailman parasta – samoin ajatellaan sosiaaliturvasta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Yle uutisoi 11.2.2015 seuraavaa:

" Suomi joutuu Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan rikkomisesta järjestön tarkkailulistalle. Noloutta lisää se, että pohjoismaisen hyvinvointivaltion pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes niiden taso täyttää vaatimukset.

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moittii Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi.Komitea tarkasteli muun muassa toimeentulotuen, sairauspäivärahan ja työmarkkinatuen tasoa suhteessa suomalaisten keskituloon. Komitea katsoo päätöksessään, että kansalaisten minimitoimeentulon taso on Suomessa liian matala.

Päätös merkitsee, ettei Suomen perusturvan taso täytä Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia." http://yle.fi/uutiset/3-7797709

Sipilän hallituksen toimet eivät ainakaan ole edistäneet Suomen pääsyä pois tältä tarkkailulistalta, jolla olemme siis ainoana Pohjoismaana.

Hallituksen toimet työllisyyden parantamiseksi

Sipilän hallituksen toimet työllisyyden parantamiseksi noudattelevat samaa alentavaa linjaa. Jos jotain yritysmaailmasta on tuotu hallituksen toimintaan, niin se on kaunisteleva viestintä. Kannustaminen tarkoittaa suomeksi pakottamista sanktion uhalla ja osallistaminen esimerkiksi ilmaista työtä. Samaan tapaanhan yritysviestinnässä esim toimintojen virtaviivaistaminen tarkoittaa väen vähennyksiä yt-neuvottelujen kautta. Toivottavasti hallituksen ministerit vanhempina eivät "kannusta" lapsiaan kuten työttömiä. En tunnista yhtään nykyhallituksen toimenpidettä, joka kannustaisi antamalla jotain lisää tekemisen perusteella – toistaiseksi on ainoastaan päätöksiä, joiden pohjalta otetaan pois ellet tee kuten käsketään.

Yksi käsittämättömimmistä päätöksista hallitukselta liittyy työttömien kouluttautumiseen, tästä Tekniikka ja Talous kertoo seuraavaa: "Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka mukaan ensi vuonna alkaviin omaehtoisiin koulutuksiin ei makseta enää lainkaan kulukorvausta.Korvaus on nyt 9 euroa päivässä. Sen poistuminen leikkaa jäsenen nettotuloja noin 200 euroa kuukaudessa sen päälle mitä korotettu ansio-osa ja päivärahan taso pienenevät. Heikennykset osuvat pahimmin siis kaikista aktiivisimpiin päivärahan saajiin." http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/hallituksen-uudenvuodentervehdys-…

SIIS MITÄ, puhutaan kohtaanto-ongelmasta ja kouluttautumisesta työllistymisen tueksi ja hallitus kannustaa aktiivia työttömiä tähän tapaan. Ja tämä on jo päätetty eduskunnassa ja tulee voimaam 1.1.2017. Hienoa Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset – oletteko ylpeitä päätöksestänne? Puheiden ja tekojen ristiriita on kestämätön. Miettikääpä omalle kohdallenne..

Työttömien ja avoimien työpaikkojen määrän suora rinnastaminen osoituksena haluttomuudesta

Jatkuvasti tarkoitushakuisesti tehdään suoria rinnastuksia näille kahdelle luvulle unohtaen muutamia vaikuttavia tekijöitä. Avoimia työpaikkoja hakevat aina myös työssä olevat, joita vastaan työttömät kilpailevat hakuprosessissa. Voin taata, että työttömyys ei ole ainakaan etu haettaessa näitä avoimia paikkoja vaan todennäköisempää on, että työpaikan vaihtaja palkataan. Yrityksellä ei ole mitään velvollisuutta suosia työttömiä työnhaussa eikä ymmärtääkseni julkishallinnollakaan. Suuri osa rekrytoijista näkee työttömän jotenkin vioittuneena eikä uskalla palkata häntä. Jos olet yli viisikymppinen, niin työnsaanti vaikuttaa olevan usealle jo toivotonta – satoja hakemuksia ilman pääsyä edes haastatteluun. Miten tämä soveltuu tavoitteisiin työurien pidentämisestä? Ei mitenkään. Koitetaanko tilannetta hallituksen toimilla parantaa – ei yritetä. Yrityksetkin puhuvat kauniita yhteiskuntavastuusta osana eettistä toimintaansa, mutta tässä tilanteessa harva niistä toimii vastuullisesti.

Kohtaanto-ongelma ja yritysten vastuu

Paljon esillä oleva kohtaanto-ongelma on sitten mielenkiintoinen kysymys. Luodaan kuvaa siitä, että työttömillä on nyt vain vääränlaista osaamista eivätkä ne täytä yritysten tarpeita. Unohdetaan sujuvasti se, että yrityksillä on itsellään esimerkiksi ICT- ja teknologia-aloilla oma merkittävä rooli syntyneeseen tilanteeseen. Suuri määrä akateemisesta työttömyydestä on syntynyt seuraavalla tavalla: Tuote tai teknlogia on tullut elinkaarensaa päähän ja korvautuu jollakin toisella. Sen sijaan että yritys kouluttaisi ajoissa pitkäaikaisia työntekijöitään uuteen teknologiaan ja mahdollistaisi heidän jatkamisensa, järjestää se yt-neuvottelut todeten väkeä vähennettävän tuotannollis-taloudellisista syistä ja kerrotaan yritykseen tarvittavan uudenlaista osaamista. Useimmiten vaikkapa nuo kokeneet insinöörit olisivat varsin kohtuullisilla toimilla koulutettavissa uuteen teknologiaan. Halvempaa ja helpompaa on kuitenkin laittaa yli viiskymppiset pihalle ja ottaa hommiin valtion varoilla koulutettuja nuorempia tekijöitä. Onko tämä vastuullista toimintaa? Esimerkiksi Nokian toimitusjohtaja taannoin käytti puheenvuoron siitä, kuinka oikeanlaisia osaajia ei löydy. Moni poispotkittu insinööri olisi ollut koulutettavissa mikäli näin olisi tehty – ei tarvitse olla diginatiivi oppiakseen uutta.

Kokonaan oma lukunsa on sitten vinkuminen siitä, kun osa-aikaisia puhelinmyyjiä minimipalkan alle olevalla provisiodiilillä ei ole tarpeeksi saatavilla. Monilla jo henkilökohtainen etiikka estää lähtemästä myymään dementoituville mummoille lehtiä. (Toki tälläkin alalla on hyviäkin toimijoita, tämä oli kärjistys.)

Onko yritysten toiminnalla ollut vaikutusta Suomen tilanteeseen?

Yritysten omalla toiminnalla ja valinnoilla ei julkisen keskustelun mukaan vaikuta olleen mitään vaikutusta syntyneeseen tilanteeseen ja Suomen ahdinkoon. Todetaan vaan markkinoiden toimivan niin, ja koska ei ole luottamusta tulevaisuuteen, niin investointeja ei tehdä. Kikyn vaikutusta suitsutetaan ja uskotaan Suomen menestyksen olevan kiinni vain kustannustasosta. Moni suomalainen yritys on 2010-luvulla ja jo ennen näivettänyt kasvunsa olemalla investoimatta ja välttämällä riskejä. Riskien välttely ja mahdollisuuksien hyödyntämättä jättäminen ei tarjoa yritykselle minkäänlaista turvaa. Oli yritys kuinka menestyvä tahansa, sen toiminta ei voi koskaan olla täysin riskitöntä. Jos riskittömyyteen pyritään, tulee noutaja jossain vaiheessa ja kilpailijat ajavat ohi – ja kovaa.

Vuodesta 2012 lähtien yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat laskeneet merkittävästi. Tällä on suora syy-seuraussuhde syntyviin uusiin tuotteisiin ja innovaatioihin eli mitä vähemmän panostetaan uuden kehittämiseen, niin sitä vähemmän innovaatioita ja uusia tuotteita oikeasti syntyy. 2010-luvulla suuri osa suomalaisista ICT- ja korkean teknologian yrityksistä on vähentänyt huomattavasti väkeä tuotekehityksestä ja tutkimuksesta. Näillä säästöillä on sitten saatu jaettua osinkotuloja omistajille ja toiminta näyttämään hyviä kannattavuuslukuja joksikin aikaa.

Lopulta kuitenkin tullaan tilanteeseen, jossa ei ole tarjota mitään uutta vaan kilpaillaan vain hinnoilla. Vaikka tekisimme kymmenen kikyä, niin Suomi ei pärjää siinä globaalissa kilpailussa, jossa ratkaisee tuotannon kustannukset. Tilanteen kääntäminen on myös pitkä tie, panostusten nostaminen nyt saa aikaan tuloksia vasta merkittävällä viiveellä. Lisäksi mikään ei viittaa tähän ja hallituksen esim Tekes-tukiin tekemät leikkaukset pahentavat tilannetta entisestään.

Yritysten yhteiskuntavastuu ja etiikka, uusi vs vanha raha

Olen ilolla seurannut uudehkojen yritysten kuten Supercellin ja St1:n toimimista vastuullisesti. Veroja ei kierretä eikä edes suurelti suunnitella, maksetaan tyylikkäästi verot Suomeen ja ollaan siitä ylpeitä. Annetaan yhteiskunnalle takaisin ja toimitaan eettisesti.

Tämä vanhan rahan osasto sitten on  aivan toisilla linjoilla. Minimissään verosuunnittelua tehdään niin paljon kuin pystytään ja holding-yhtiöiden kautta minimoidaan kaikki verot tavoitteena pelkästään kasvattaa omaa ja usein suvun omaisuutta. Tämä voi olla laillista muttei todellakaan oikeudenmukaista.

Ihmettelen mistä tämä ero oikein tulee, asenteista ja arvoista se vaikuttaisi lähtevän.

Tässä Suomen sopassa on monta kokkia ja vastuullista, työttömiin kohdistetut toimenpiteet ja arvostelu ovat kohtuuttomia ja loukkaavat heidän ihmisarvoaan. Empatialle eli kyvylle asettautua toisen asemaan on nyt entistäkin suurempi tarve!

 

 

 

 

 

 

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu