Bioenergiaa metsistä, ympäristöteko vai pelkkä kupla?

Suomessa on meneillään bioenergiahuuma erityisesti metsiemme puun käyttöön liittyen ja hallituskin on nimennyt bioenergian kärkihankkeekseen. Kaidin Kemin bionergialaitos on massiivinen hanke, joka tuo sekä kaivattuja työpaikkoja että investointeja Suomeen. Onko tämän laitoksen sekä muiden tulevien ympäristövaikutukset kuitenkaan kestävällä tasolla?

Yle kertoi tulevasta tehtaasta huolestuttavia tietoja päästöjen osalta:

"Kiinalaisen Kaidin Kemiin suunnittelema biojalostamo olisi yksi maan suurimmista yksittäisistä hiilidioksidin päästölähteistä. Yhtiön mukaan laitos tuottaisi toimiessaan 1,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään vuosittain. Se on enemmän kuin Meri-Lapin muut tehtaat yhteensä. Päästökauppaa valvovan Energiaviraston tilastojen mukaan Outokummun Tornion tehtaat, Stora Enson Veitsiluodon tehdas ja Metsä-Groupin Kemin tehtaat päästävät vuosittain ilmaan hiilidioksidia yhteensä 1,1 miljoonaa tonnia."

Mielenkiintoista on, että toiminta ei kuitenkaan kuulu päästökaupan piiriin. Biomassasta polttoaineita kaasuttamalla valmistavat laitokset on vapautettu päästökaupasta.Samalla laskennasta jätetään pois puubiomassan kaasuttamisessa syntyvä metaani sekä välillisiä kasvihuonekaasupäästöjä muun muassa puunkorjuun ja rekkakuljetusten seurauksena. Luonto ja ympäristöhän ei valitettavasti oikein ymmärrä, että tämä on sitä ns vihreää hiilidioksidia, jota kutsutaan hyväksi eikä otetakaan laskentaan mukaan.

Vesistövaikutukset vaikuttaisivat kuitenkin olevan onneksi pienemmät kuin lähistön muilla toimijoilla: "Jätevesiä Kaidin laitoksessa on arvioitu syntyvän vajaa miljoona litraa. Esimerkiksi jäteveden typpipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin naapuritehtaiden tai vaikkapa Kemin Veden jätevedenpuhdistamon päästöt."

Laitokselle kerrotaan riittävän puubiomassaa riittävästi Kemin lähistöltä hyödyntäen erilaistaenergiapuuta sekä esim selluteollisuuden sivuvirtoja. Niin kauan kuin kyse on näiden eli ikäänkuin roskapuun käytöstä en näe niin suurta ongelmaa. Mutta riittääkö sitä varmasti näin ison laitoksen tarpeisiin tuleviksi vuosikymmeniksi vai joudutaanko tekemään lisää hakkuita laitoksen tarpeisiin? Suomeenhan kaavaillaan useita puuta hyödyntäviä bioenergialaitoksia, jollain listalla taisi olla parisenkymmentä – toivottavasti raaka-ainetarpeen täyttäminen ei lisää esim avohakkuiden määrää vaan niitä risuja ja oksia riittää isoille laitoksille.

Hallituksen tavoitteenahan on kasvattaa Suomen metsien hyödyntämistä s.e. keskimäärin noin 60 miljoonan kuutiometrin vuosittainen hakkuumäärä kasvaisi 80 miljoonaan kuutiometriin. Jonkin verran tämän vaikutuksesta hiilinieluihin on käyty vääntöä EU:n kanssa. Ilmeisesti tämä hakkumäärän kasvatus tarkoittaa hiilinielun puolittumista Suomen osalta.  Yle kertoo artikkelissaan valtioneuvoston selvityksestä seuraavaa:

"Liikenteen, maatalouden, asumisen ja monen muun sektorin päästövähennykset vesittyvät hiilinielujen pienenemisellä. Hiilinielulla tarkoitetaan sitä, kuinka paljon metsät sitovat kasvaessaan hiiltä ilmakehästä. Nielujen pieneneminen syö muualla tehdyt päästövähennykset. Suomen hallituksen suunnitelmissa on kasvattaa metsien hakkuita noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Jos se toteutuu, hiilinielu pienenee vuosina 2021–2030 noin puoleen nykyisestä. Selvityksen mukaan lopputulos on se, että Suomen panos jää mitättömäksi ilmastonmuutoksen hillinnässä."

Mikäli hiilinielujen pienenemisen lisäksi meillä on suuri määrä laitoksia, jotka tuottavat Kemin laitoksen lailla massiivisia hiilidioksidipäästöjä tuosta hakatusta puusta, niin en itse enää tiedä onko yhtälö kovin kestävä.

Usein hiilinielujen säilymisen kohdalla mainostetaan kuinka harvennushakkuut jopa parantavat metsän hiilinielua, valitettavasti näiden osuus hakkuista on varsin pieni. Metlan tilasto kertoo seuraavaa: 2014 uudistushakkuiden osuus pystykauppapuusta oli 71 prosenttia, harvennushakkuiden 16 prosenttia ja ensiharvennusten 13 prosenttia.

71 prosenttia on siis ilman kaunistelevaa uudistustermiä AVOHAKKUITA!

Jostain kumman syystä vanhan Metlan sisältävän LUKEn sivuilta ei enää millään löydy uudempaa tietoa ja statistiikkaa korjuutavoista. Korjuutavalla on suuri merkitys myös tähän hiilinielulaskentaan. Muutenkin kun katsoo LUKEn sivuja, niin se näyttää olevan valjastettu täysin tukemaan valittua strategiaa objektiivisen tiedon välittämisen sijaan.

Hakkuiden määrän kasvulla tulee olemaan avohakkuiden laajuuden myötä melkoinen vaikutus maisemaan tulevina vuosina. Jo nyt väitän lisääntyneiden hakkuiden näkyvän esimerkiksi mökkipaikkakunnallani Savossa. Toivottavasti ympäristö otetaan näissä riittävästi huomioon.

Toivon että Suomi on oikealla tiellä luottaessaan näin vahvasti bioenergiaan ja metsiemme tehostettuun käyttöön. Itselläni on vielä epäilyksiä tämän valitun strategian kestävyyden sekä ympäristövaikutusten suhteen.

 

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu