Salaisuuden verho laskeutuu yhtiöityksen jälkeen

Tällä hallituskaudella yhtiöittämisbuumi jatkuu, nyt merkittävimpänä on Soteń vaatimat laajat yhtiöittämiset. Samalla kun yhtiöitys tehdään me kansalaiset menetämme merkittävän määrän julkisuuslain takaamaa näkyvyyttä toimintaan. Moni asia siirtyy liikesalaisuuden piiriin ja asiakirjat eivät ole enää julkisia.

Pääkaupunkiseudulta löytyy pari karmaisevaa esimerkkiä nimittäin Länsimetro ja Jorvin sairaalan laajennus. Yle kertoi taannoin: Länsimetron lisäksi Espoon toinen jättihanke reilusti myöhässä – pöytäkirjat salataan taas. Espoon sairaalahankkeessa tarvitaan asetetusta ehdottomasta kattohinnasta huolimatta 25 miljoonaa lisärahaa, yhtiöitetyn toiminnan vuoksi syyt jäävät salaisiksi. Länsimetrossa jää todelliset syyt myös hämärän peitoon, tästä Yle kertoi seuraavaa: Länsimetro salaa miljardihankkeen kokousasiakirjat – poliitikot vaitonaisia. Tässähän ylitykset ovat vielä paljon korkeampia.

Molempien tarkemmat tiedot siis salataan, joten vain muutama yhtiöiden hallituksessa oleva kuntapoliitikko tieitää keskustelut ja ylitysten todelliset syyt. He taas eivät saa kertoa niitä kansalaisille eikä edes omalle puolueelleen salassapidon vuoksi. Kymmeniä tai jopa satoja miljoonia kuntalaisten rahaa hukkuu ilman, että saamme tietää todellisia syitä.

Sotessa meillä on sama edessä vaikkei toivottavasti yhtä suurilla summilla. Kuitenkaan mitään muutosta ei ole nähtävissä lainsäädäntöön, joka estäisi kansalaisten näkyvyyden katoamisen yhtiöittämisen myötä. Lisäksi lupailut siitä, että jotenkin pystyttäisiin kontrolloimaan yksitysten terveysyritysten voittoja sekä veronmaksua vaikuttavat torsoilta, vaikka Ruotsin kokemusten mukaan pitäisi ymmärtää estää ne jo tässä vaiheessa.

Bernerin liikeneyhtiöselvitys sisälsi myös taustamateriaaleissa velkavipumallin, jolla oltaisiin käytännössä kansalaisten tietämättä voitu ottaa lisävelkaa ja tulouttaa osa valtiolle. Finaviaan liittyvistä sotkuista saa tiedon joku eduskunnan valiokunta, mutta itse tietoon ei ole kansalaisilla pääsyä.

Samaan aikaan on useita esimerkejä tapauksista, joissa on mukana valtion rahaa suuret summat, mutta emme saa tietää kuinka niitä on käytetty ja mitä asiaan liittyy: Terrafame&Trafigura, Chempolis-sotkut ja Fortumin osallisuus sekä Finassivalvonnan valitus eläkeyhtiöiden tietojen julkisuuden suhteen.

Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta määrittelee julkisuusperiaatteen seuraavasti: "Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä." Tällöin eräitä poikkeuksia lukuunottamatta kansalaisilla on halutessaan mahdollisuus saada hyvinkin paljon tietoa tehdyistä päätöksistä sekä niiden taustoista.

Tästä me kansalaiset luovumme tässä yhtiöittämisbuumissa. Jatkossa voimme vain luottaa siihen, että esim Sotessa yhtiöiden hallituksessa istuvat muutamat poliitikot hoitavat hommansa vaikeivät he niistä juuri saa edes meille kertoa. Itse en oikein luota tähän ja haluaisin edelleen tarvittaessa pääsyn tietoihin sekä pöytäkirjoihin. Esim Länsimetrossa muutama polittitikko on ollut yli miljardin hankkeen luottamusmiehenä ja arvoitukseksi jää kuinka hyvin.

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu