Yrityksillä itsellään suurin vastuu viennin vähyydestä

Suomen korkean teknologian vienti on enää noin kolmannes viidentoista vuoden takaisesta tasosta. Tätä merkittävältä osalta selittää Nokian taantuma, mutta myöskään uusia vientiin kelpaavia tuotteita ja palveluja ei ole syntynyt. Kauppalehden artikkelissa Suomi kuvittelee suuria mutta menestyy surkeasti tuodaan esille todella hälyttäviä tutkimustuloksia Suomen kilpailukyvyn kannalta.

Kauppalehti kertoo:

"Suomalaisten yrittäjien kunnianhimo, taloudellinen menestys sekä kyky hyödyntää teknologiaa ovat Pohjoismaiden heikointa tasoa."

"Suomesta puuttuu liiketoimintaosaamista. Yritykset investoivat tutkimus- ja kehittämistoimintaan suhteellisesti eniten EU-maista, mutta eivät tunnista liiketoimintamahdollisuuksia, toteaa Valtioneuvoston kanslian (VNK) syyskuinen Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat -selvitys."

"Suomalaisten osaaminen yrittäjinä on alhaisinta koko läntisessä Euroopassa, kertoo yrittäjyys­ekosysteemin asenteita, resursseja ja perusrakenteita kaikkiaan 137 maassa vertaava Global Entrepreneurship -indeksi."

Tällaiset tulokset ovat katastrofaalisia sekä nykyisen että tulevan kilpailukyvyn kannalta. Suomalaisille vaikuttaa myös olevan suuret luulot omista kyvykkyyksistään, sillä tutkimuksen mukaan kuvittelemme olevamme paljon parempia kuin todellisuus osoittaa. Tämä selittänee osaltaan sen, että asian korjaamiseksi ei vaikuta olevan juuri mitään tekeillä. Valitettavasti korjaavilla toimenpiteillä olisi kiire, jotta kilpailukykymme saataisiin kuntoon 2020-luvulle.

Artikkelissa kerrotaan: "Yrittäjyyttä tukevien julkisten toimijoiden määrä on poikkeuksellisen suuri Suomessa. Kentän pirstaleisuus on luonut päättäjille mahdollisuuden ohjata julkisia varoja aluepoliittisin perustein, sen sijaan että raha ohjautuisi aina lupaavimmille kasvuyrityksille. ELY keskukset, Finnvera, TeSi, Tekes, Sitra, VTT Ventures ja kehittyvien markkinoiden osalta Finnfund ja ulkoministeriön hallinnoima Finnpartnership ovat osin päällekkäisiä organisaatiota."

Tämä on merkittävä ongelma, jonka ratkaisemiseen pitäisi tehdä suuria ponnisteluja nopealla aikataululla. Ennen vaaleja 2015 julkaistiin Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimus, jonka mukaan esimerkiksi yritystuilla ei olla saatu aikaan toivottuja vaikutuksia ja merkittävä osa rahoista vaikuttaisi jäävän yrityksille esimerkiksi työllisyyden kasvun sijaan. Samalla ehdotettiin systemaattisen arviointikehikon luomista ja jatkuvaa seurantaa tukien vaikuttavuudesta. Kuitenkaan vaalipuheista huolimatta näitä ei ole riittävällä tarmolla alettu toteuttamaan vaan ennemmin mennään edelleen silmät ummessa tulosten suhteen.

Hallitus on valinnut saman tien, jolla lukuisat suomalaiset yritykset ovat näivettyneet 2000-luvulla. Jatkuvalla leikkaamisella ilman riittäviä panostuksia tulevaisuuteen ollaan jatkuvassa noidankehässä. Ilman uusia tuotteita ja palveluita ulkomaille vietäväksi emme tule saavuttamaan haluaamme kasvua. Erilaiset suunnitellut yhtiöittämisetkin palvelevat lähinnä sisämarkinoita luomatta uutta.

Jatkuvasti puhutaan kikystä sekä ammattiliittojen sekä palkkojen vaikutuksesta Suomen taloudellisen tilaan. Todella merkittävä osuus nykytilasta aiheutuu kuitenkin yritysten omista toimenpiteistä ja uskalluksen puutteesta. Itsestäni tuntuu, että yritysten hallitusten ja johdon strategiat ovat menneet todella pahasti pieleen emmekä ole Suomessa osanneet muuttua riittävän nopeasti. Joku on todennut, että suurin riski toteutuu ellei yritys ota riskejä – moni suomalainen yritys on sillä tiellä.

Verkkokaupat ovat yksi merkittävä asia – Suomi on todella pahasti jäljessä muita Pohjoismaita niiden osalta. Esimerkiksi kirjojen ja levyjen osalta Suomen markkinoita hallitsevat täysin ruotsalaiset jätit kuten CDON sekä Adlibris, joka viimeisimpänä otti haltuunsa Akateemisen kirjakaupan verkkokaupan. Suomalainen kirjakauppa taitaa vielä pyristellä jossain määrin mukana jollain osuudella. Vaatteiden yms osalta tilanne on aivan vastaava, elektroniikassa verkkokauppa.com on ilahduttava poikkeus.

Kikyn ja etujärjestöjen toiminnan merkitys on huomatavasti vähäisempi tulevaisuuden kilpailukyvyn ja viennin kannalta kuin yritysten oman toiminnan ja uskottavuuden. Mikäli yritykset eivät kehitä tuotteita ja palveluja, joilla on kysyntää ulkomailla eivätkä onnistu luomaan uskottavaa kasvustrategiaa, emme niitä merkittäviä sijoituksia mitenkään saa. Tuntuu että monen suomalaisen yrityksen johto on jämähtänyt paikoilleen ja keskittyy vain säästämään sekä vinkumaan kustannustekijöistä kasvun luomisen sijaan. Omistajat saavat kyllä tasaisen osinkotuoton, mutta markkinataloudessa tällä strategialla ei loputtomiin pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Digitalisaation ja robotisaation laajentuessa palkkojen vaikutus kilpailukykyyn pienenee entisestään, mutta silti niihin keskitytään suurella vimmalla aivan kuin se olisi ainoa tulevasuutemme määrittävä tekijä. pitäisikö yritysten välillä katsoa peiliin?

Artikkelissa tuotiin hyvin esille seuraava ero:

Suomessa kasvuyrittäjyys ja elintapayrittäjyys ovat menneet sekaisin. Jälkimmäisen tuki saattaa edistää työllisyyttä, mutta se on pois kasvuyrittäjä-Suomelta”, sanoo yrittäjäkonkari ja pääomasijoittaja Pekka Roine.

Vaikuttaa siltä, että todellakin näin on emmekä osaa kohdistaa tukia sekä muita panostuksia yrityksiin, jolla on aidot kasvumahdollisuudet. Niiden kautta myös työllisyyden kasvu olisi nopeampaa ja viennin kehitys olisi mahdollista kääntää. Mikäli muutos ei onnistu yritysten nykyjohdolla, on väkeä vaihdettava. Saneeraajia kyllä tuntuu riittävän, mutta uuden liiketoiminnan luojat ovat valitettavan vähissä.

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu