Hallintarekisterilakiesitys koskee myös listaamattomia osakeyhtiöitä

Julkisuudessa puhutaan lakiesityksen yhteydessä lähes pelkästään pörssiyrityksistä, kuitenkin lakiesitys antaa myös listaamattomille osakeyhtiöille yhtäläiset mahdollisuudet siirtää osakkeensa ulkomaiseen arvopaperikeskukseen. Tämä mahdollistaa monia tapoja ketjuttaa omistuksia ja peittää todelliset omistajat. Vaikka asiasta on jo paljon kirjoitettu, niin halusin vielä tuoda esiin tämän näkökulman.

Ylellä tunnettu harmaan talouden tutkija, verotusneuvos Markku Hirvonen varoittaa esitettävän hallintarekisterilain mahdollistavan omistusten piilottelun, kun nyt yritysten omistustiedot ovat julkisia:

 "Hirvosesta lakiesityksessä on merkillistä se, että sen voimaantultua myös pörssilistaamattomat yritykset voivat siirtää osakkeensa ulkomaisen arvopaperikeskuksen arvo-osuusjärjestelmään ja sen jälkeen hallintarekisteröidä ne, jolloin todelliset omistajat pysyvät salassa."

"– Mahdollisuus houkuttelisi esimerkiksi erilaisia holding-yhtiöitä ja sellaisia pieniä yrityksiä, joiden omistajat haluavat pysyä julkisuudelta piilossa esimerkiksi erilaisten kytkentöjen takia, Hirvonen huomauttaa."

Suomalaisten yritysten on pitänyt tähän asti rekisteröidä osakkeensa suomalaiseen arvopaperikeskukseen ja arvo-osuusjärjestelmään. Jos laki hyväksytään, suomalaiset yritykset voivat rekisteröidä osakkeita ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta. Tällöin niitä on mahdollista säilyttää myös niin sanotuilla yhteistileillä, joissa osakkeen todellinen omistaja jää piiloon.

Useimmissa Euroopan maissa osakkeiden säilyttäminen tällaisessa niin sanotussa hallintarekisterissä on sallittua. Ehdotettu uusi laki ei estäisi käyttämästä näitä maita jättäen ammottavan porsaanreiän.

Mitä tästä seuraa? 

Jos vaikkapa sote-palveluita tarjoava suomalaisyritys rekisteröi osakekannastaan osan ulkomaiseen arvopaperikeskukseen, mahdollistaa se anonyymin omistuksen hallintarekisterin kautta. Tällöin verottajan, poliisin ja Finanssivalvonnan on käytännössä mahdotonta kunnolla valvoa esimerkiksi sidonnaisuuksia tai sisäpiirikauppoja. Harmaan talouden osalta löytynee paljon muitakin tapauksia.

Yrityksen hallituksen jäsen voi omistaa ulkomailla hallintarekisteröinnin kautta osakkeita eikä käytännössä sisäpiiriyhteyttä näy. Maakuntapäättäjä voi omistaa samoin suosimansa sote-yrityksen osakkeita vastaavalla tavalla. Kaavoituspäätöksissä mukana oleva kuntapoliitikko tai virkamies voi omistaa rakennusyrityksen osakkeita sen tulematta tietoon.

Se kuinka laajaa tällainen toiminta tulee olemaan on arvoitus ja ovatko esim suomalaiset useissa maissa toimivat pankit mukana nähtäneen myöhemmin – tai sitten se jää pimentoon.

Lakiesityksen motiivit ja seuraukset

Nyt olisi hyvä miettiä lisää sitä, miksi tämä lakimuutos on niin tärkeä ja pakko ajaa läpi? Jälleen se tehdään kiireellä eli lain pitäisi olla voimassa jo kesäkuussa. Selväksi on tullut jo, että EU:n pakkoa ei ole olemassa vaan Suomi olisi hyvin voinut säilyttää nykytilan. Kuitenkin talousvaliokunnan perustelut nojaavat lähes täysin EU:n vaatimuksiin?

Miksi tämä muutos on niin tärkeä, että se on pakko ajaa läpi, vaikka aiempi esitys jo ajoi Kokoomuksen edellisen puheenjohtajan kriisiin, ja vaikka yksi hallituspuolueista on pakko laittaa syömään sanansa? Outoa.

Lakiesitys on vastoin kaikkia harmaan talouden ja korruption kitkemistä koskevia tavoitteita. Se mahdollistaa uusia tapoja piilottaa omaisuutta, hankaloittaa sidonnaisuuksien selvittämistä sekä vaikeuttaa sisäpiirikauppojen valvontaa. Kuitenkin se on pakko vääntää läpi vaikka väkisin, miksi? Ketkä tästä eniten hyötyvät?

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu