Onko hallituksella edes halua puuttua yritystukiin?

Sipilän hallitus vaikuttaisi pelaavan taktista peliä, jonka lopputulemana on, että yritystuet säilyvät lupauksista huolimatta ennallaan koko hallituskauden ajan. Läpinäkyvyydessään touhu on jo suorastaan naurettavaa. Puoliväliriihen pohdinnoissa käytettyä yritystukiraporttia ei ollut "sattumalta" medialla eikä oppositiolla käytössä, kun keskustelua varsinaisesti käytiin. nyt sitten jälkikäteen tehdyn julkaisun jälkeen näkyvys on huono ja pääkeskustelu on jo vaiennut – todella kätevää.

Selvitys kiireellä kasattu ja kattaa vain puolet tuista

Itse tehty selvityskin on täysin torso osittain kiireestä johtuen ja osittain siitä, että hallitus näyttää rajanneen selvityksestä puolet tuista pois. Selvityksessä todetaan:  "Selvityksessä ei ole mukana seuraavat tukikokonaisuudet: EU-osarahoitteiset tuet, EU:n yhteisen maatalouspolitiikan piiriin kuuluvat tuet ja alennetut alv-kannat."

Mika Koskinen kertoo näkökulmassaan Iltalehdessä. "Kuntien yritystuet tuntuu kuitenkin olevan niin sekava ja hämärä kokonaisuus, ettei siitä ole kunnon kuvaa ainakaan niillä yritystukitutkijoilla, joilta Iltalehti yritti perjantaina saada asiaan vastausta.Yleisesti puhutaan useita sadoista miljoonista euroista. Jos sovitaan, että se on 300 miljoonaa euroa, päädymme noin 8,5 miljardiin euroon." Hän päätyy siis laskelmissaan edellä mainitut poisrajaukset summan olevanyhteensä 8,5 miljardia, kun selvityksen kohteena oli vain 4 miljardia. Hänen esittämänsä laskelmat ovat vakuutavia ja vastaavaan olen itse päätynyt näitä ihmetellessäni. Tuo summa on Koskisen mukaan 15% koko valtion vuosibudjetista ja sitä voi myös verrata vaikkapa siihen, että tänä vuonna valtio ottaa velkaa noin 5,5 miljardia.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisi 17.6.2015 selvityksen yritystuista ja niiden vaikutuksesta. Siinä ehdotettiin niiden tarkempaa arviointia ja kaikki puolueet mukaan lukien hallituspuolueet kilvan lupailivat yritystukien vaikuttavuuden selvitystä ja puuttumista niihin. Hallituksella olisi ollut vajaa kaksi vuotta aikaa teettää kunnon selvitys asiasta. Mitä sitten tehtiin? Käynnistettiin vajaa kiireessä tehty selvitys hallituksen päätöksellä vasta 25.10.2016 niin, että raporttia oli aikaa tehdä käytännössä alkuvuosi 2017.

Työryhmä toteaakin puoliväliriiheen tehdyssä selvityksessään: "Selvitystyön aikana on tullut selväksi, että kaikkia yritystukijärjestelmään liittyviä näkökulmia ei ole mahdollista käydä läpi lyhyessä ajassa. Jatkoselvityksiä on syytä tehdä erityisesti yritystukien vaikuttavuuden arvioinnin edistämisen osalta."

Tämä oli jo harvinaisen hyvin selvillä VATTin selvityksen pohjalta, miksei tämän vajaan kahden vuoden aikanan tehty asialle mitään? Ei voi olla välttymättä ajatukselta, että ei oikeasti edes haluttu.

Millaisia tukia on rajattu pois selvityksestä?

Maataloustuet sekä alennetut arvonlisäverokannat muodostavat yhteensä yli neljä miljardia. en käy tässä näitä tarkemin läpi vaan keskityn alueellisiin ja rakenteellisiin yritystukiin.

Kun osarahoitteisetkin tuet ovat poissa jää lähes kaikki alue-, rakenne ja investointituet pois selvityksestä – eli moni tuki, jota sitten esimerkiksi ELY-keskusten ja maakuntaliittojen kautta jaellaan ties millä perusteella. Jo VATTin selvitys totesi, että nämä ovat ongelmallisimpia tukia, joiden vaikuttavuus on täysin epäselvä ja niiden jakoperusteet vaihtelevat alueellisesti. Näillä voi olla Suomen markkinoilla todella pahasti kilpailua vääristävä vaikutus.

VATTin tutkimuksessa 2015 todetaan:

"Investointituilla ei selvityksessä todettu juurikaan olevan uusia investointeja lisäävää vaikutusta ja lisäksi suurten yritysten saama julkinen tuki syrjäyttää usein yksityistä rahoitusta investoinneissa. Työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen. Tuet siirtyvät osittain palkkoihin, mutta vielä suuremmalta osin ne näyttävät jäävän yrityksille."

Ei liene sattumaa, että nämä tuet vaikuttavat voimakkaasti juuri alueellisesti ja paikoissa, jossa Keskustalla on vahva kannatus. Kokoomuksellakin tuntuu olevan selkeä sokea piste näissä asioissa, sillä kilpailua ja markkintaloutta vääristävinä kuvittelisi heidän olevan tukien vähentämisestä kiinnostunut – ilmeisesti kannattajakunnan edun ajaminen on kuitenkin tärkeämpää kuin ideologia. Perussuomalaisten kanta asiaan on jälleen minulle arvoitus.

Selvityksen tulos ja hallituksen toimenpiteet

Puoliväliriiheen tehty selvitys päätyi siis siihen, että nykyinen yritystukijärjestelmä ei tue kansantalouden pitkän aikavälin tuottavuutta ja siten talouskasvua optimaalisesti. Vain noin 10 prosenttia tukien kokonaismäärästä edistää yritysten uudistamista, raportissa todetaan.

Suomen pitäisi uudistua ja tukea kasvua sekä työllisyyttä parantavia toimenpiteitä. Saadaan tulos, jonka mukaan 10% edistää tavoitetta, mutta ei tehdä asialle mitään? Huhhuh.

Hallitus lupasi palata veroluonteisiin tukiin syksyn budjettiriihessä, mutta mahtaako silloinkaan olla käytettävissä kunnollisia selvityksiä ja onko hallituksella aidosti tavoite muuttaa jotain radikaalisti tai edes vähän? Oma veikkaukseni on, että korkeintaan päädytään johonkin jatkoselvitykseen tai kosmeettisiin päätöksiin, jotka toteutuvat lähellä hallituskauden loppua. Samalla siirretään valtaa yhä enemmän maakunnille, jotta Keskusta voi jatkossakin jatkaa vaikuttavuudeltaan epäselvien sekä kilpailua vääristävien tukien jakamista.

Nyt pitää toimia ja seurata tuloksia

On pöyristyttävää, että Suomen valtio tekee tällaisia miljardiluokan panostuksia seuraamatta niiden tuloksia verrattuna tavoitteisiin. Silmät ummessa rahaa sinne tänne ja toivotaan parasta.

En todellakaan tarkoita, että kaikki tuet pitäisi poistaa, mutta koko järjestelmä on arvioitava uudelleen vaikuttavuuden kautta. Nykymallilla Suomi ei nouse ja vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kenties yritystenkin osalta tarvitaan sitä kannustamista ja osallistamista vastikkeettoman rahanjaon sijaan?

Mielestäni hallitus tukee pysähtyneisyyttä kasvun ja uudistumisen sijaan säilyttäen olemassaolevien yritysten ja omistajien etuja sekä asemaa. Näin ei luoda uutta vientiä eikä kasvua. Painopistettä on muutettava uudistumista edistäväksi ja peruttava Tekes-leikkaukset lähes ainoina tavoitteita tukevina yritystukina!

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu