Maakunnat jakavat myös yritys- ja rakennetuet, sisämarkkinat kieroutuvat

Kaksi maakuntaa, toisessa nosturifirmalle merkittävät tuet ja toisessa ei senttiäkään – kumpi pärjää kotimarkkinoilla? Maakuntauudistuksen myötä lausuntokierroksella on laki alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta, jossa siirretään merkittävä määrä yritys- sekä rakennetuista maakuntien itsenäisesti jaettavaksi. Tässä piilee suuri uhka sisämarkkinoiden vääristymiselle.

Harvemmin olen vahvasti EK:n kanssa samoilla linjoilla, mutta tällä kertaa he ovat lausunnossaan kiinnittäneet todella tärkeisiin asioihin huomiota ja tuntuvat olevan huolissaan siitä, mihin tämä päätäntävallan hajautus johtaa.

Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta

Alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta annettavalla lailla on tarkoitus siirtää
maakunnan liittojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten rahoitustehtäviä perustettaville maakunnille ja Uudenmaan kuntayhtymälle. Lisäksi laissa olisi tarkoitus säätää eräistä ministeriöiden myöntämistä tuista. Laki koskisi sekä kansallista varoista että Euroopan unionin varoista myönnettäviä tukia. Tukimuodot pysyisivät pitkälti nykyisen kaltaisina ja suurin muutos koskisikin tukea myöntäviä tahoja, joita olisivat yleensä maakunnat.

Tiivistettynä ELY-keskukset lopetetaan ja maakunnat päättävät itsenäisesti tuista. Kyse ei ole pienistä summista – esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä jaettiin vuodena alussa varoja 346 miljoonaa euroa alueille ely-keskusten ja maakunnan liittojen päätettäväksi.

EK:n lausunto koskien vaikutusta kilpailuun

"Yritykset ja monet muut tuensaajat toimivat alue- ja hallintorajojen yli ja niistä välittämättä, jolloin on pystyttävä takaamaan tukikriteereiltään ja sisällöltään yhdenmukainen palvelu kaikkialla Suomessa. EK korostaa, että maahan ei saa syntyä toimintakulttuureiltaan ja -käytännöiltään erilaisia maakuntia, missä yrityksiä ja muita tuensaajia käsiteltäisiin eri tavoin sijainnista riippuen. Riittävä rahallinen panostus yrityksille myönnettäviin tukiin tulee turvata sisällyttämällä sitä koskeva säännös lakiin."

"Niin ikään uusi sääntely mahdollistaa yritystukien edelleen kehittämisen vastaamaan maakunnan tarpeita. On varmistettava, etteivät rahoituksen myönnön kriteerit eivät erilaistu maakuntien välillä liikaa aiheuttaen epätervettä kilpailua maakuntien kesken. EK painottaa, että yrityksille myönnettävien tukien tulee kohdentua ennen kaikkea elinkeinotoimintaa uudistavaan, ei säilyttävään toimintaan"

Jaan vahvasti tämän huolen ja näistä on pakko pitää huolta tai ajaudumme todella epäterveeseen kilpailuun Suomen sisämarkkinoilla.

Käytännön esimerkki: kaksi eri maakunnissa toimivaa nosturiyritystä

Viereisissä maakunnissa toimii kaksi saman nosturialan yritystä. Yritys A:lle myönnetään tukea 500 000 euroa jollain maakunnan kriteerillä. Yritys B puolestaan ei saa tukea maakunnaltaan senttiäkään. Molemmat kilpailevat sisämarkkinoilla urakoista, kumpi yritys näistä tulee menestymään tulevaisuudessa paremmin? Melko vahvalla todennäköisyydellä merkittävän tuen saanut yritys A. Tuen myötä sillä on merkittävästi parempi asema tarjota palveluitaan edullisemmin ja pahimmillaan se voi jopa ajaa kilpailijan konkurssiin. Tämä johtuu kilpailun vääristymästä eikä ole suinkaan vapaan kilpailun tulos.

Kokoomus myynyt itsensä liian kalliilla valinnanvapauden tähden

En oikein ymmärrä miksi valinnavapaus on Kokoomukselle niin tärkeä, että se on valmis tällaiseen valtavaan vallansiirtoon järjettömällä kahdeksalletoista maakunnan mallilla. Uudistus lisää merkittävästi Keskustan valtaa Suomessa tulevina vuosina ja esimerkiksi näiden tukien siirtyminen voi vääristää kilpailua merkittävästi. Vaikka Kokoomus näennäisen vapaan kilpailun kannattajana ei olekaan ollut tekemässä mitään vapaata kilpailua vääristävsille yritystuille, niin en usko tämän vallansiirron olevan sille eduksi.

18 maakunnan mallin tehottomuus

Elina Lepomäki kritisoi blogissaan maakuntamallia ja sen epäselvyyttä – tällä kertaa olen pääosin samaa mieltä. Jopa EK toteaa malllista seuraavaa lausunnossaan:

"EK huomauttaa, että vaikka kasvupalveluiden kokonaisesityksellä tavoitellaankin kustannussäästöjä, kasvupalveluiden resurssien hajauttamisessa 18 eri maakuntaan on huomattava riski kustannustehottomaan ja pirstaleiseen palvelujen tuotantorakenteeseen sekä hallintokulujen kasvuun. Tästä syystä EK suosittaa vahvasti maakuntien aktiivista ja systemaattista hakeutumista keskinäiseen yhteistyöhön ja tehtävien keskittämistä kasvupalveluissa nyt ehdotettua laajemmin."

Erilaisten julkisen puolen säästö- ja yksinkertaistamistavoitteiden kannalta malli on pahassa ristiriidassa. Keskustan valtapolitiikan vuoksi saatetaan joutua tilanteeseen, jossa luodun tehottoman mallin vuoksi kustannukset lisääntyvät.  Tämä ei ole sitä kuuluisaa Suomen edun ajamista.

Aika herätä, Soten takana tapahtuu suuria

Sote ja valinnanvapaus kerää nyt suuren yleisön huomion. Ymmärrän huolen terveyspalveluiden tulevaisuudesta, mutta tämä muutos koskee koko yritysmaailmaa Suomessa ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Nämä lait ovat vaarassa jäädä pimentoon ja mennä läpi ilman tarpeellista julkista tarkastelua. Suomi tarvitsee vientiä ja kasvua eikä maakuntien välistä kilpailua ja kikkailua sisämarkkinoilla. Siinä siirrellään vain rahaa taskusta toiseen epäterveellä kilpailulla tukien avulla.

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu