Kasvavan metsien käytön vaikutukset vesistöihin ja luonnon biodiversiteettiin

LUKE:n tutkimuksen mukaan metsäojituksien kuormittavuus vesistöille on jopa kymmeniä kertoja suurempi kuin on aiemmin arvioitu. Suomen metsäalasta noin 25 prosenttia on ojitettua ja tutkimuksen mukaan avohakkuut sekä metsien käsittely lisäävät entisestään haittoja vesistöille. Näin ollen metsätalouden merkitys vesistöjemme rehevöitymiselle on huomattavasti suurempi kuin on aiemmin luultu.

Lisääntyvät hakkuumäärät pahentavat ongelmia

Ylen artikkelissa kerrotaan:

"Nyt näiltä 1960–80 -luvuilla ojitetuilta soilta hakataan puuta entistä enemmän, kun puun tarve kasvaa metsäteollisuuden investoitua uusiin tuotantolaitoksiin muun muassa Äänekoskelle."

"Ojitusalueen hakkuu on LUKEn Mika Niemisen mukaan hyvin intensiivinen toimenpide. Samaan aikaan tehdään avohakkuu ja maanpinnan käsittelyä sekä kunnostusojitusta."

"Tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että nämä lisäävät hyvin paljon kuormitusta. Esimerkiksi kangasmaiden hakkuisiin verrattuna moninkertaisesti, enimmillään jopa kymmenkertaisesti lisäävät niitä ravinnepäästöjä."

EU:n kanssa käytävään vääntöön liittyen kerrotaan kuinka avohakkuut ovat hyvä tapa uudistaa metsää. Ilmastovaikutus ei ole ainoa asia, johin kasvavilla hakkuumäärillä on vaikutusta. Vaikka on tutkittu erilaisia tapoja kestävämpiin ja vähemmän kuormittaviin korjuutapoihin, on avohakkuu edelleen kiistatta käytetyin tapa. Tällä hetkellä LUKEn tutkijat selvittävät siirtymistä jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon, mutta sen vaikutukset tulevat näkymään vasta myöhemmin – varsinkin kun on selvää, että nuo tavat aiheuttavat enemmän kustannuksia. Jo alkaneeseen hakkuumäärän nopeaan nousuun näillä ei ole vaikutusta. Tutkijoita huolettaa, että vesistökuormitukset voivat tulevaisuudessa kasvaa entisestään.

Luontomme biodiversiteetti heikkenee

Suomen lajiston uhanalaisuusarviointi on käynnistynyt, mutta tämän kymmenen vuoden välein tehtävän arvioinnin tulokset saadaan vasta vuonna 2019.  Edellinen arvio valmistui vuonna 2010 ja tällöin saimme ilahduttavia uutisia metsäluonnon osalta, keskimääräisesti katsottuna lajien häviämisriski oli säilynyt samana kymmenen vuoden välillä. Muiden luontotyyppien kohdalla kehitys jatkui huonompaan suuntaan.

Suojelutoimenpiteillä sekä nykyistä pienemmillä hakkuumäärillä lienee ollut tähän keskeinen vaikutus, myös säästöpuiden jättämisellä on ollut lahopuuta käyttävien lajien kannalta selkeä merkitys.

Näistä uutisista MTK:n Esa Härmälä kerkesi vetää johtopäätöksen, jonka mukaan Suomi on saavuttanut YK:n tavoitteen pysäyttää monimuotoisuuden köyhtyminen. Asia ei ole aivan näin yksinkertainen, SYKE:n asiantuntija Saija Kuusela kertoi Suomen Luonnonsuojeluliitolle:

"Vuonna 2010 tehdyn uhanalaisuusarvioinnin mukaan joka kymmenes suomalainen laji on uhanalainen ja melkein joka neljä silmälläpidettävä, eli vaarassa taantua uhanalaiseksi. Luontotyypeistä eli erilaisista lajien elinympäristöistä hieman yli puolet arvioitiin uhanalaisiksi vuonna 2008. Jo näiden tietojen valossa voidaan todeta, että Suomi on vielä kaukana tavoitteestaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä."

Joka tapauksessa aikana, jolloin hakkuut olivat alhaisella tasolla ja tehtiin runsaasti suojelutoimenpiteitä, saatiin kehitystä parempaan suuntaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö edelleen toimenpiteitä tarvita.

Miten sitten vaikuttaa hakkuumäärien kaavailtu merkittävä lisäys? Lienee selvää, että tällä tulee olemaan negatiivinen vaikutus saavutettuun kehitykseen. Hakkuumäärät 2000-2010 olivat merkittävästi alemmat kuin kaavailtu tulevaisuuden käyttö. Samalla ollaan yhä tehokkaammin hyödyntämässä kaikki puuaines, jolloin eri lajeille tarpeellista ainesta jää metsään yhä vähemmän.

Oma merkityksensä lienee myös sillä, että Metsähallitus on lisännyt voimakkaasti hakkuitaan ja osa niistä kohdistuu vanhoihin metsiin. Suomen Luonnonvarakeskus LUKE tilastoi todella erikoisesti hakkuita: kaikissa tilastoissa on niputettu yhteen metsäyritysten ja valtion hakkuut, niin ettei niistä selviä kuin kokonaismäärä. En ymmärrä, miksi näin tehdään. Mielestäni kansalaisten tulisi saada tietää selkeästi valtion metsien käytöstä – nyt on mahdotonta erottaa sitä. Mielestäni selvä on, että jo tehtyjen hakkuiden kautta metsäyritysten omien metsien osuus järeästä tukkitavarasta laskee ja valtion metsien kasvaa.

Metsähallituksen kasvava hakkuumäärä valtion metsissä

Olen tarkoituksella jättänyt tästä blogista pois hiilinieluväännön ja tuonut esiin muita näkökulmia, joita varsinkin Suomen Luonnonsuojeluliitto on pyrkinyt tuomaan esille mm vastustaessaan Metsähallituksen hakkuita viimeisimpänä Oulunjärven retkeilysaarilla:

"Metsähallituksen hakkuusuunnitelma on retkeilyalueen perustamissäädöksen ja osittain myös luonnonsuojelulain vastainen. Saaret kuuluvat retkeilyalueen lisäksi Natura 2000 -verkostoon ja UNESCO:n Geopark-verkostoon. Kaarresalon ja Kuostonsaaren hakkuut on tarkoitus aloittaa jo lähiviikkoina.

"Metsähallituksen hakkuusuunnitelma rikkoo perustamissäädöksen tavoitteita räikeästi. Metsänkäsittelyn pitäisi sen mukaan olla pienialaista, mutta hakkuita on suunniteltu pelkästään Kuostonsaaressa yhtenäisesti yli 160 hehtaarin alueelle", sanoo metsätalousinsinööri Jyri Mikkola, joka on tehnyt saarissa luontokartoituksia Luonnonsuojeluliitolle.

Metsähallitus tuntuu olevan valjastettu tuottamaan kunnon tiliä valtiolle uuden metsästrategian nojalla ja LUKE tukee tätä jukaisemalla puutteellisia tilastoja, jolloin valtion hakkuiden määrä ei aukea kansalaisille.

Kun tällaisiinkin alueisiin kajotaan on helppo kuvitella, että vähemmän kiistanalaisilla alueilla vauhti on kova. Mikä sitten on taloudellisen kasvun ja luonnonsuojelun sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen merkitys? Sen kukin pohtikoon tahollaan – itse saattaisin tällaisten asioiden puolesta harkita sitä kauhisteltua kansalaistottelemattomuuttakin. 

 

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu