Oletko vihainen jollekin vai vihaatko häntä?

Vihapuhekeskustelun velloessa mieleeni tuli, mikä se on englanniksi: hate speech, joka mielestäni aika hyvin kuvaa asiaa. Kun keskustelua katsoo Suomessa, niin tuntuu jonkin verran käsitys vaihtelevan siitä, ollaanko vihaisia vaikkapa tapahtuneesta ja koetaan siitä vihaa, vai sitten koetaan suunnatonta vihaa ja halveksuntaa syvempänä tunteena.

Ajatellaanpa vaikkapa seuraavia lauseita:

Minä olen vihainen sinulle.

Minä vihaan sinua.

Ensimmäinen lienee ohi menevä tunne ja kohdistuu johonkin tehtyyn vääryyteen ja on soviteltavissa.

Toinen on sitten vaikeampi – ellei kyseessä ole pikaistuksissa tokaistu asia vaan todellinen ja syvä tunne, niin ollaan paljon vaikeammin ratkaistavan asian äärellä.

Aiheuttaako tämä ongelmia keskusteluun Suomessa vai kuvittelenko vaan?

Minun on sinällään helppo ymmärtää, että ollaan vihaisia ja vihan tunnetta syntyy kauheuksista, jota on tapahtunut. Ongelma siitä tulee, kun tuo viha sokaisee yhdistyen inhoon ja halveksuntaan kansanryhmiä kohtaan ja sitä edustavia ihmisiä.

Vihapuheen määrittely on todella vaikeaa kuten on tullut ilmi. Minusta tuntuu, että koko suomenkielinen termi aiheuttaa sekaannusta ja lisää ongelmia. Itseni tekee lähinnä surulliseksi jatkuva ihmisten toistensa ohi puhuminen tässä asiassa.

Täällä Puheenvuorossa olen tullut monasti vihaiseksi, mutta en täällä kyllä vihaa ketään sanan syvemmässä merkityksessä.

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu